Roopen ja Jedin treeniblogi

Pojat kävi juokseen

2012-02-12T09:57:00.003+02:00

Eilen Jedi pääsi juoksemaan velipoikansa Johnin kanssa kun Elina ja John ajelivat tänne Nivavaaraan. Roopenkin oli tietysti pakko päästä antamaan oma panoksensa tähän tapahtumaan.

Veljesposetus 8kk

Kuvaussää ei ollut mikään mainioin, tilasin aurinkoa mutten saanut. Pakkasta ei onneksi ollut nimeksikään, mittari näytti nollaa kun lähdin kotoa ja toivon mukaan samat asteet jatkuu pitkään.

Just äsken treenattiin

2012-02-07T16:45:00.004+02:00

Roopelle ohjattua, Jedille perusasentoja ja luoksetuloja.
Ohjattu on ollu paremmassakin kuosissa mutta yllättävän hyvin se muisti. Viereisen pihan pojat istuutuivat katsomaan kun laittelin kapuloita ja merkkiä paikoilleen. Ajattelin että mikäpä siinä, saa meitä katsoa. Roope oli aika täpönä, merkiltä meinasi mennä muutaman kerran ohi ja kun lähetin vasempaan, juoksi noiden poikien eteen haukkumaan.. nolo. Käskin sen uudestaan merkille ja lähetin uudestaan, käväisi poikien edestä mutkan ja huomasi sitten kapulat. Haetutin vasemman vielä pari kertaa, ei sillä tuossa hakemisessa oo ongelmaa kunhan se pääsee siihen vaiheeseen asti. Se ei siis hae väärää mutta esim. merkki olis kiva jättää välistä.

Jedi 8kk-huikaiseva posetus

Jedin kanssa keskityttiin lähinnä luoksariin (eteentuloihin pidemmältä matkalta). Odottaminen on ihan kivasti hallussa mutta halu lähteä perään on tietysti kova. Yhden kerran törmäsi mutta sen jälkeen tajusin ottaa sitä vähän namilla vastaan. Eteentuloa en saanut Roopelle koskaan opetettua mutta Jediltä se näkyy sujuvan.

Lisänä muutama kuva lenkiltä pari päivää sitten.

Kuulemma ens viikolla lauhtuu

2012-02-04T12:18:00.003+02:00

Toivoa sopii ainakin. Kiva kun ei pysty treenaamaankaan ulkona kun joku hirvikoira rupee tepsuttaan heti kun mennään ovesta ulos. Jos ens viikolla lauhtuis niin pääsis muistuttamaan mm. ohjattua, ruutua ja luoksaria. Noita ei olla tehty pitkään aikaan joten tokkopa osaa niitä enää 100%.

Oon ollut kipeenä pari päivää joten ei olla myöskään käyty lenkillä to & pe ja sen kyllä huomaa. Jedi vinguttaa vinkuleluja minkä kerkeää, ja eilen mussutti mun nettipankin tunnuslukuliuskan käyttökelvottomaksi. Nordean tätiä nauratti kun soitin ja kerroin tilanteen ja tilasin uuden läpyskän. Viis euroa makso, riistoa.
Ollaan me sisällä jotain pientä treenattu, Roope on tehny lähinnä tunnaria (jonka se oli kerenny unohtamaan, tän liikkeen kanssa ei monen viikon tauot vaan käy päinsä) + jonkun verran kaukoja. Tunnari sujuu nyt kun ollaan kolme päivää hinkattu sitä, kaukoissa ei oo ongelmia ollutkaan.
Jedi on treenannu samoja vanhoja; jäävien asentojen erottelua, eteentuloja, noutoa, seuraamista. Seuraaminen on muuten ihan jees mutta jos yritän kävellä vähänkin ei-niin-matelu-vauhtia niin rupee jätättään. Noudossa osaa jo nostaa kapulan lattialta ja tuoda sen mun eteen kun istun sohvalla. Jedi ei oo viime aikoina hirveenä menny eteenpäin sellasissa jutuissa missä ollaan jo suht pitkällä (esim seuraaminen), en tiedä auttaisko treenitauko. Varmaankin.

Niin vaan on kylmä

2012-01-29T14:55:00.010+02:00

Oltiin eilen koirien kans käymässä Saaralla, juuri mitään ei treenattu(koska oli ihan s*atanan kylmä) mutta Saara kuvas koiria. Ei ole oikein mitään selostettavaa joten saatte katsella kuvia.

Jedi seuraa, häiriötä oli vähän liikaa joten kontakti putoili ja muutenkin ei ollut ihan priimaa

Jedi & Valo-porkkis 4kk

Roope keksi vastarannalta jotain tosi jännää ja istuskeli sitten tuijottamassa tätä mystistä objektia. Näin itsekin että joku siellä juoksi mutten tiedä mikä se loppupeleissä oli.

Pakkanen pistää pojan tepsuttaan

2012-01-25T23:03:00.002+02:00

Roopella ei ole enää mitään uutta opeteltavaa TOKOa varten. Ajatella, ihan utopista. Tokikin vähän kaikkea täytyy saada häiriövarmemmaksi mutta vitsit, se osaa nyt kaiken. Paikallaolot, seuraamisen, idarin, ohjatun, ruudun, hyppymetskun, tunnarin, luoksetulon, kaukot. Siistiä!

Eilen treenattiin koirien kans tossa pihalla, Roope teki seuraamisia ja merkkiä. Jedi seuraamisia ja eteentuloja + jotain hömppää.
Hirvikoiralla näkyy pakkanen vaikuttavan positiivisesti (sitä oli -20C), pitkä seuraaminen supertäpöä koko matkan ja merkille ei tarvinnu kertaakaan kaksoiskäskyä. Tehtiin vielä jotain lyhyitä seuraamispätkiä lisäksi, vähän idariakin taidettiin ottaa.
Jediä palkkasin lähinnä patukalla ja sen seuraaminen on tällähetkellä aika siistin näköstä. Perusasentojen suoruuteen täytyy kiinnittää huomiota mutta paikka ja kontakti pysyy, se ei jätätä keuli tai paina. Ja vasempaan käännökset on sieviä. Eteentulot rupee ilmeisesti aukeemaan tuolle kun ei yrittänyt vinoon/ sivulle. Tästä on hyvä jatkaa, molempien koirien kans.

Hirvikoirakin osaa yllättää, positiivisesti

2012-01-15T20:29:00.006+02:00

Lauantaina mentiin treenaamaan läheiselle ala-asteelle Saaran ja Saran + koirien kanssa. Otin kameran mukaan että saan videokuvaa koirista, Roopesta on videomateriaalia mutta Jedistä vaan tavan kuvia.

Jedin seuruu on jo ihan kivalla mallilla, vähän se yritti poikittaa mutta näin jälkeenpäin ajateltuna oikean puoleisella palkkauksella saattoi olla osaa asiaan. Myöskin Vilpin ajoittainen vilkuilu oli _ärsyttävää_ mutta eipä tästäkään voi oikein koiraa syyttää. Liian paljon häiriötä.
Lelupalkkaus on alkanu sujumaan mahdottoman hyvin, Jedi leikkii jo tosi hyvin ja otekin on ihan okei. Virettäkin tuolla saa mukavasti nostatettua.

Painimatsia Vilpin kanssa treenien päätteeksi

Roopelle tein kokeenomaisen ohjatun, voi vitsi että se oli tai-ta-va! Videotakaan ei tarvinnu pätkiä ollenkaan :D Se teki sen kerrasta ja niin hienosti kun vaan voi! Merkillekin meni ekasta käskystä. Oon ehkä vähän ylpee.
Seuraamisissa sitä ahdisti maassa olleet ohjatun kapulat ja yhdessä täykkärissä hidasti niiden takia. Muutenkin ois voinut olla vähän paremmassa draivissa mutta toi oli ihan riittävää, palkkailin kesken seuruun aina kun petrasi asennettaan. Tehtiin myös vähän idaria, sekä kaukoja piiitkältä matkalta. Nää ei tulleet videolle mutta eipä noissa mitään ihmeellistä ollu, kaukot oli tosi nätit niinkuin aina ja idarissa ei ongelmaa.

Vielä se Roopen video
http://www.youtube.com/watch?v=glanggIZamM

Kuvat (c)Sara

Olipahan vaan kylmä

2012-01-10T08:27:00.004+02:00

Otin eilen itseeni niskasta kiinni ja menin treenaamaan paikkiksia Roopen kanssa. Pakkasta -15C mutta sehän ei meitä karaistuneita haittaa, varsinkin ilman sormikkaita oli melkoisen miellyttävä elämys. Tunto sormiin palautui illan mittaan.
Pitäis vissiin uskoa että pysyy se paikallaan, en viitsinyt neljää minsaa makuuttaa mutta kaks se makasi eikä mitään ongelmaa. Päälle vielä pari lyhyempää. Istumisia tehtiin muutama noin puolminuuttinen, eipä mitään sanottavaa niistäkään. Tarvis silti käydä vielä ennen koetta treenaamassa näitä ryhmässä.

Ruutu ja ohjattu on jees muuten mutta merkille hakeutuminen ei oo mistään vahvimmasta päästä. Mielellään jättäis sen osion välistä mutta sepä ei käy, merkkitreeniä(paljon) siis luvassa ennen koetta. Tunnaria tarvis taas tehdä, viimeksi kun tehtiin palkkasin vahingossa väärästä (toi ensin oikean mutta käskin irrottaa ja hakea uuden koska luulin että se oli väärä). Ilmeisesti homma on Roopella aika vahvasti selkärangassa, tein nimittäin heti perään toisen eikä edellistä kömmähdystä huomannut mistään. Nuuskutti kaikki läpi ja poimi oman.

Jedi on treenaillut kaikennäköstä; seuraamisia, jääviä, noutoa, luoksaria, tunnaria, kosketusalustaa, eteentuloa. Tädin kihlattu käski opettaa sen hieromaan jalkoja ens jouluksi ja lupauduin, tätäkin tulemme siis treenaamaan. En jaksa selostaa enempää joten ohessa videoa koirien taannoisista treeneistä
http://www.youtube.com/watch?v=iLx-8oVDgtk

Mun laps menee ekaa päivää kouluun

2011-12-29T20:45:00.003+02:00

Roope menee 31.3.2012 ekaa kertaa ErikoisVoittajaLuokkaan. Näin on, aika huisia. Se todellakin yrittää valioitua, vähän vaikea uskoa kun miettii sitä neljän vuoden takaista rasittavaa kakaraa juoksemassa pitkin treenikenttää lällättäen mulle. Ilmokaavakkeeseen kohtaan "Luokka", kirjoitin EVL joten uskottava kai se on että siitä on loppujenlopuksi kasvanut aika hieno koira.

Wish you a Merry christmas and a happy New Year

2011-12-24T12:14:00.005+02:00

Meidän porukka toivottaa Iloista Joulua ja paljon Onnea uudelle vuodelle 2012!
Viime aikoina on treenailu jäänyt vähän vähemmälle joulun ja siitä johtuvien kiireiden takia, mutta jotain pientä ollaan toki tehty muistin virkistämiseksi. Roopella alkaa kaikki oleen EVLiä varten valmiina, isoimmat hiomista vaativat on ruutu ja ohjattu. Merkille pysähtymisestä ohjatussa täytyy saada paljon varmempi ja ruutu sekoittuu välillä ohjattuun, ei onneksi pahasti.

Ajattelin että tässä vois olla hyvä sauma miettiä viime vuoden tavotteita ja listata tälle vuodelle uudet.

Roopen tämän vuoden tavoitteet oli

- ainakin yksi VOI1
- SM-kisoihin VOIttajaan
- MEJÄstä AVO1
- käydään ainakin yksissä näytelmissä
- treenataan EVL-liikkeet jonkinmoiseen kuntoon muttei varmaankaan kisata

Äkkiseltään laskettuna 3/5 toteutui, SM-kokeet ja mejässä kisaaminen vähän jäi. SMeihin ei lähdetty kun en onnistunu järkkäämään asioita niin että oltas päästy (ja onneksi ei menty, se helle ois ollut Roopelle aivan liikaa) ja verijälki jäi ihan mun omaa laiskuutta.
Voittajan ykkösiä kerättiin kaksi, näytelmistä haettiin H, ja EVL on aikalailla valmis :) Oon tyytyväinen!

Roope the porokoira Kaamasessa järven jäällä

Tulevan vuoden tavoitteet vois Roopen osalta olla
- EVLin ykköset kasaan ja Roopesta TVA
- MEJÄstä se AVO1
- SMeihin EVLiin
- Yhdet näytelmät

Jedin tavoitteet;
- toko ALO1
- BH läpi
- ainakin yhdet näytelmät (+ näyttelyjuttujen opettaminen)

Että semmoset pikkujoulut!

2011-12-17T15:46:00.002+02:00

Vietin perjantaina pikkujouluja Saran kanssa. Mukaan otin HÄRSKIN ja NOIN 5 EUROA maksaneen lahjani Saralle, sekä pullon Bayleysiä. Niin ja koirat.
Aloteltiin siinä pullojen ja lahjojen availun merkeissä, ai että olikin hyvää Bayleyssiä, tekee vieläkin mieli. Naminami! Myös saamani lahjat oli aika hienoja, paitsi Pandan Lakkakonvehdit, älkää _koskaan_ hairahtuko ostamaan niitä. Lähtevät muuten paluupostissa Fazerille heti maanantaina.

Tässä illan hergut

Ilta vierähti ihan mukavasti juodessa ja facebookissa istuessa :D Lisäilin oikein hienoja kuvia itsestäni ja koiristani.
Tänään piti muka treenata mutta eihän mun hirvikoira halua treenata loskassa. Eli emme treenaa, treenaamme vaikka huomenna. Ohjattua ja luoksetuloa, hirvittää jo valmiiksi, heh heh.
Kuvat on ottanut Sara.

2011-12-06T15:55:00.000+02:00

Talven ihmemaa

Emilia + Roope&Jedi toivottavat lukijoille (ja kaikille muillekin) rauhallista itsenäisyyspäivää!

Rovaniemelle on satanut ihanasti lunta parin viimeisen päivän aikana, nyt tää on vähän niinkun Winter Wonderland.

"Sleigh bells ring, are you listening,
In the lane, snow is glistening
A beautiful sight,
We're happy tonight.
Walking in a winter wonderland.

Gone away is the bluebird,
Here to stay is a new bird
He sings a love song,
As we go along,
Walking in a winter wonderland"

Walking in the air

2011-12-04T22:40:00.001+02:00

Ei olla viimeaikoina tehty juuri mitään tokon saralla; Roope on treenaillut lähinnä ruutua, Jedi jääviä. Pitäisi tehdä Jedin kanssa enemmän jos mielin sen kehittyvän johonkin suuntaan. Roope alkaa olla aikalailla EVL-valmis, tuo ruutu on isoin juttu nyt.

Menni, Jedi & Roope

Oltiin tänä viikonloppuna hoitamassa mun tutun seropeja(samoja mitä oltiin kaitsemassa viime kesänä). Oon laiska enkä jaksa kirjottaa joten laitan viikonloppuisia (lumi)kuvia teille pällisteltäväksi.

Ole rauhassa tiedät mä sua seuraan

2011-11-29T22:26:00.000+02:00

Viime päivityksestä onkin vierähtänyt tovi, nöyrimmät pahoitteluni. Syyksi sanon oman laiskuuteni, en oo vaan jaksanut. Treenattu me ollaan silti, esmes tänään Roope teki ohjattua, tunnarin ja seuraamisia. Jedillä lähinnä ylläpito- ja muistuttelutreeniä jo opituista jutuista, oon ollut laiska sen kanssa. Roope on vaan niin paljon helpompi kun "se osaa jo".

Ohjatussa oli suuntana tälläkertaa vasen. Sanoisinko että täydellistä. Ei aikomustakaan keskimmäiselle, toistettiin kahdesti. Oon ehkä _vähän_ tyytyväinen! Tunnarikin okei, oma löytyi helposti. Tavan seuraamiset oli ihan kivoja vaikka ois niissä saanut ajoittain olla enemmänkin draivia, murheenkryyni löytyy idarin istumisesta. Se ei vaan istu ekalla. Oon miettinyt että miksei se voi istua, samallailla kun se menee maahan ja seisoo, ja keksin omasta mielestäni ihan validin syyn. Maahanmeno- ja seisomiskäskyjä en käytä koskaan arjessa (eikä käytä kukaan muukaan), mutta "istu"-käskyä käyttää kaikki ja ties missä kaikissa tilanteissa.
Mulla on siis kaks vaihtoehtoa;

a)opetan istumisen uudella käskyllä

b)annan sen seisoa istumisen idarissa (tai paremminkin annan sille seisomiskäskyn istumisen kohdalla.)

Päädyin näin ensialkuun vaihtoehtoon b, täytyy vaan selvittää miten tuo syö idarin pisteitä. Jos hävikki on suuri niin sitten vaihtoehto a. Tai vaihtoehtoisesti jos me ei saada EVListä ykkösiä ton takia niin sitten täytyy toteuttaa vaihtoehto a. Näihin tunnelmiin (itsenäisyyspäivänä myös kuviin!) päätämme tämänkertaisen postauksen rakkaat kuulijani. Enjoy life!

Please fasten your seatbelt t.VW

2011-11-12T18:47:00.001+02:00

Käytiin tänään koirien kans Pellossa möllitokoissa, Roope pyörähti VOIttajassa ja Jedi oli mukana ihmettelemässä hallia ja leikkimässä Vilpin kanssa. Sai se vähän treenaillakin.
Lainasin tätä tarkoitusta varten iskältä auton ja Saara + Vilppi sekä Sara + Hukka tulivat samalla kyydillä samoihin skaboihin.

Roopen asenne oli läpi koko kokeen aivan super, se oli niiiin täpönä ettei oo tosikaan! Ihanaa huomata että tää mun "patoamissysteemi" todella toimii. Palkkasinkin vaan kerran liikkeiden välissä. Tulihan siellä muutama haukahdus välissä ja niistä olis virallisissa tullut sanomista mutta parempi näin päin. Ne haukahdukset saa kyllä pois. Ainoa harmitus oli ruutu, matkaa ruutuun oli joku 10-15 metriä koska tilaa ei ollut enempää samassa hallissa olleen mätsärin vuoksi, ja ilmeisesti Roope ei vaan tajunnut että se ruutu todellakin oli jo siinä. Ei meinannut millään mennä sisään. Hukkallakaan ei meinannut onnistua, ilmeisesti syynä oli sitten tuo lyhyt matka.

Tuloksena siis VOI1 298p. sij 1/1.
Paikkamakuu 10 Oltiin ekat kolme minsaa Saran kans ulkona piilossa mutta vikaksi minuutiksi tultiin sisälle koirien näkösälle kun meinattiin jäätyä
Seuraaminen 10 Tehtiin varmaan puolet "oikeasta" seuraamisesta, halusin palkata kesken kaiken
Istuminen 8 Jouduin antamaan kaksoiskäskyn, jäi ensin seisomaan. Positiivista kuitenkin ettei ruvennut laamailemaan vaikka jouduinkin korjaamaan
Luoksetulo 10 Matkat oli aika lyhyet mutta Roope laukkasi ja pysähtyi ja meni maahan nopeeta
Ruutu 7 Armopisteitä, joo :D Oikeesti ois tullut nolla
Hyppynouto 10 Superhieno!
Metsku 10 Eipä valittamista tässäkään
Tunnari 10 Pelkäsin että hakee vaan summassa jonkun kun oli niin täpinöissään mutta ei; meni laukalla, haisteli kaikki läpi, otti oman ja palautti laukalla
Kaukot 9 Ekan istumisen seisoi joten käskin maahan ja otin istumisen uudestaan

Kokonaisvaikutus 10 Roope on kuulemma ihan super symppis ja sen työskentelyä oli ihana katsella, ja itse ohjaan sitä kauniisti ja taitavasti. Todellakin, sen työskentely oli tänään ihanaa, munkin mielestä.

Jedi oli hallissa todella rauhallinen, rauhoittui hyvin mun syliin ja lattiallekin mun jalkoihin. Ei pöhissyt millekään tai kellekään. Otin vähän seuraamista, perusasentoja, istumisia ja maahamenoja ja toinen keskittyi vähintään yhtä hyvin kun kotona treenatessa. Ja meteli hallissa oli todellakin korvia huumaava, koiran haukkua joka suunnalta ja hallissa kaikuikin vähän. Ainoastaan kun ensimmäinen kuulutus tuli, Jedi säikähti vähän ja rupesi pälyilemään ympärilleen. Pääsi kuitenkin aika nopeesti tuosta yli.

Kuvat on Saaran ottamia.

Mut kuule kohtalo, mul oma tahto on

2011-11-08T10:06:00.001+02:00

Tuossa eräs päivä käytiin Saran kanssa tekemässä kokeenomainen EVL Roopelle, ja Hukalle liikkuroin ja häiriköin seuraamisia ja jotain muutakin. Jedi sai treenailla seuraamisia ja istumisen/maahamenojen erottamista (ts. kuunnella mitä sille sanon).

Paikallaolot sujui ongelmitta, Roope oli jopa ihan hyvässä vireessä. Tokikin se näki mut kun kyykin piilo-vaunun alta ja katselin mitä se hommaa. Mutta whötevö, pysyi kuitenkin menemättä lonkalle ja istumisessakaan ei pahemmin pyöritelly päätään.
Kaikki muu meni ihan okei, paitsi seuraamiset (seuraaminen + idari) ja tunnari. Tunnarissa meni aivan pokkana ja otti väärän, ei ees näyttänyt epävarmalta tms, meni vaan ja "Tässähän tämä oma onkin" ja lähti palauttamaan. Käskin irrottaa ja tehtiin uusiksi, silläkertaa haisteli kunnolla ja toi oikeen. Seuraamiset onkin sitten aivan oma lukunsa, paskaapaskaapaskaa. Idarin asennot HITAITA ja istumisen seisoi. Idari johtuu täysin treenaamattomuudesta, ja toivon mukaan tuon seuraamisen itsessäänkin saa jollain tapaa korjailtua treenaamalla. (Taisiis saa näköjään kun eilen kävin sitä korjailemassa.)

Kaiken mihin ei liittynyt seuraamista(paitsi tundari), Roope tekikin sitten aivan superisti! Luoksarissa oli nopea ja täpönä, vähän liiankin täpönä kun haukahti kerran.. Ruudussa meinasi lähteä suoraan ruutuun mutta tajusi ja meni merkille. Ohjattu oli helpotettu, keskellä oli tiiliskivi, mutta eipä yrittänyt ruutuun! Vaikka oli tehny sen juuri ennen. Senverran helpotin etten ottanut oikeaa suunnaksi kun ruutu oli siellä, olis ollut ehkä liian vaikeaa. Kaukoissa ei mitään häikkää, eipä tuolla ole kokeessa koskaan ollut.

Roope nyt tehdään ruutu ja se sisältää myös merkin

2011-11-04T16:11:00.000+02:00

Eilen käytiin treenaamassa Saran kanssa, mulla oli molemmat koirat + hoitoporkkis Kiira. Hukka ja Kiira ovat itseasiassa sukua, Kiira on Hukkiksen siskontyttö.
Rakentelin EVL-ruudun Saraa odotellessani, merkin taakse laitoin alustalle nameja + ruutuun alustan kera namien. Sanon nykyään Roopelle "tehdään ruutu" ennen ruutua jotta se erottais ohjatun ja ruudun edes vähän paremmin. Eilen kuitenkin virittelin vähän liikaakin ja meinasi suhahtaa käymättä merkillä, mun moka. Tuo on muutenkin meidän suurin ongelma sekä ruudussa että ohjatussa, mutta tällä kertaa meni kyllä täysin mun piikkiin. Noin muuten ruudut on tosi hyvällä mallilla, koira etenee lujaa ja jopa pysyy ruudn sisällä.

Otettiin myös paikallaoloja, Roope teki ainoostaan istumista. Vähän se oli levoton joo, tehtiin muutama n.kahden minuutin ja yks lyhyempi. Noita tarttis vissiin treenata useemmin kun kerran kahdessa viikossa jos sitäkään. Lopputreeneistä tehtiin vielä idarin jääviä, ei sekoittanut kertaakaan, hianoa! Takaakierrossa on parannettavaa joten sitä sitten seuraavan kerran.

"Helga JUMALAUTA!"

2011-10-21T16:18:00.000+03:00

Koirien kanssa ollaan puuhailtu samaa vanhaa- lenkkeilty, tokoiltu ja tehty jälkiä. Jedi on treenannu samoja tokojuttuja kuin aikasemminkin ja edistynytkin ihan kivasti. Etenkin noudot ja seuraaminen on mun mielestä menneet kovasti eteenpäin. Tunnarinkin treenaaminen alotettiin, tällähetkellä naksuttelen oman merkkaamisesta.
Roope on treenaillut EVL juttuja ja isoimpana onnistumisena mainittakoon ruutu jossa Repe on ollut mahdottoman taitava. Ei enää sotke ohjattuun juuri ollenkaan, itseasiassa eilen ei lähtenyt kertaakaan kiertämään taakse. Jälkihommissa Roope on saanut jälestää Jedin jo ajamia jälkiä. Sillä sujuu paljon paremmin kun jälki on puhdas nameista, vaikka vauhtia on välillä vähän liikaakin. Keppejä senkin kanssa kai pitäis ruveta treenaan ja siirtyä tuonne metsän puolelle pellon sijaan.

Eilen tosiaan tein Jedille +100 metrin jäljen nurmelle, hieman mutkitellen. Eipä siinä mitään sen kummempaa ollut, aika ajoin vauhtia oli vähän liikaa ja koska minä hukkasin jäljen (tai pikemminkin en nähnyt nameja), nameja jäi syömättä. Jäljellä pysyttiin silti. Rasialla sillä oli taas selvästi joku haju, mutta menin varmuudeksi viereen ja käskin maahan.
Tänään poljin kaksi n.15 metrin pätkää; toisessa kaksi kulmaa, toisessa yksi. Annoin vanheta Roopen treenien ajan eli varmaankin jonkun 15 minuuttia. MINÄ en taaskaan oikeen osannut; en muistanut missä kohtaa kulmat oli ja niillä oli sitten vähän sählinkiä. Jedi kuitenkin selvitti tilanteet hienosti ja rasioilla meni maahan _aivan itse_ ilman apua!

Roope sai tänään tehdä vaan tokoja, luoksetuloa ja paikkaistumisia. Istumisissa ei mitään ihmeellistä, napotti paikoillaan ja tuijotteli tiellä liikkujia (minuakin aina välillä vähän). Siinäpä katselee mitä tykkää kunhan pitää perseensä maata vasten. Luoksareissa yritti ennakoida maahanmenoa, tätä on tapahtunut aiemminkin mutta enhän minä muistanut kun viime luoksaritreeneistä on niin kauan.. Paneuduttiin sitten siihen. Tajusin myös että pysäytyksessä toimii paremmin SEIS kuin PAIKKA, käytämme siis sitä jatkossa.

Pelkinriittoinen viikonloppu (ja hirvikoiraa kiinnostaa)

2011-10-16T15:22:00.000+03:00

Mulla oli perjantaista lauantaihin hoidossa Jennan tervuneiti Penni, Jedille samanhenkistä seuraa. Hirveenä ne leikkikin, lauantai-iltana Jedi oli melkosen väsynyt pieni pelkikoira. Ulkoilukuvat on ottanut Matleena.

Hirvikoira on siis niiin innoissaan tästä nyt

Tänään kävin Roopen ja Jedin kanssa kentällä treenailemassa. Kentän vieressä olevalle nurmialueelle poljin Jedille jäljen, matkaa varmaan joku 40m ja muutaman mutkankin tein. Jäljen päässä oli rasia kuten tavallista. Itse jälki meni ihan okei, joitakin nameja jäi matkan varrelle koska ite vähän niinkun en muistanu missä se jälki kulki mutta Jedi pysyi kuitenkin jäljen päällä. Eikä yrittäny palata hakemaan unohtuneita, eikä myöskään kiskonu enää kun höyryjuna. Rasialla siitä huomasi että sillä oli joku ajatus ja kun tulin viereen ja käskin maahan niin sillä selvästi loksahti päässä joku pala kohdalleen.

Roope sai tehdä EVL ruutua ja idaria sekä seisoa harjattavana. Vitsit siitä lähtiki karvaa, Jedi sitten reippaana poikana väsytti ittensä juoksemalla karvapallojen perässä ympäri Pukinpolun kenttää :D
Ruudut meni tosi hyvin siihen nähden miten ne on tähän asti menneet. Merkille lähetyksessä meni ensin jonku roskan taakse oikean merkin viereen (...) mutta tajusi sitten vihjeestä ja korjasi. Palkkailin ensin pari kertaa pelkästä merkistä. Ekalla ruutuun lähetyksellä yritti ohjattua mutta käskytin vaan ruutuun ja lopulta bongasi sen ja millä vauhdilla se sinne meni! Tuon jälkeen vielä pari lähetystä + merkkiä yksikseen eikä mitään ongelmia. Vissiin tää rupee tästä sujuun :)

Pienen pelkin paras kaveri on toinen pelki ♥

Noniin Roope ja Jedi mami vähän kuvaa teitä

2011-10-11T18:22:00.001+03:00

Kuvailin illalla koirien tokoilua, laatu on mitä on kun en tajunnut pistää kaikki valoja päälle mutta kyllä noista koiran erottaa. En jaksa selostaa videoita läpi, saatte tehdä omat päätelmänne

Roopen tokoilua
http://www.youtube.com/watch?v=one4uy0aQSI

Jedin tokoilua
http://www.youtube.com/watch?v=CR0MhCAvD0g

Hej alla börjare!

2011-10-09T22:32:00.000+03:00

Eilen vai mikä päivä se oli kun käytiin taas treenailemassa Saran ja Hukan kanssa. Roopella oli missiona the ohjattu ja suuntana oikea.
Oltiin kentällä ennen Saraa ja Hukkista ja tein pari lähetystä ensin ilman liikkuria. Hakemisessa ei ole ongelmaa, ongelma on taas vaihteeksi merkille pysähtymisessä. Kun ei vaan millään malttais. Kyllä sen lopulta sain sillekin ja kun se sille kerran meni niin tätäkään ongelmaa ei enää ollut. Mutta kun kokeessa on vaan se yks tsäänssi. Tehtiin myös pari luoksarin pätkää pysäytyksillä ja ne oli ihan okei.
Jedi on treenannut perusasentoja, eteentuloja, noutoja(puu ja metsku), maahanmenoja, istumista ja seisomista. Ei tokikaan kaikkia kerralla mutta aina paria juttua per treenikerta. Seisominen on näistä kaikista eniten vaiheessa, muut kehittyy tasaisen varmaan tahtiin. Tekniikka on kunnossa esim. pa:ssa, istumisessa ja maahanmenossa mutta liikkeestä riippuen tarvitaan lisää malttia, nopeutta ja varmuutta.

Tänään iskä lähti käyttämään minua ja kaveria Ruåtsin puolella IKEAssa, eläinkaupassa ja karkkilandiassa. Tai ei se mitään käyttänyt kun minä ajoin. Djur Magazinetissa olin aivan hurmiossa, ah kun tekis mieli ostella vaikka ja mitä, rajalliset varat harmillisesti rajoittivat tätä toimintaa. Karkkilandiasta lähti mukaan aimo tukku makeaa, ei edes tee mieli mutta pakko oli ostaa kun kerran sinne asti lähdettiin. Koirat oli päivän hoidossa, Roope Saran luona ja Jedi Laura-kasvattajan luona. Kuulemma olivat molemmat olleet kiltisti, vieraskoreat mursut.

I´ll still be Bloody Mary

2011-10-02T19:38:00.000+03:00

Käytiin tänään treenaamassa Saran ja Hukkiksen kanssa valloittavassa syys säässä, onneksi pahin kuuro tuli vasta treenien loppupäähän niin ei tarvinnu koko treenejä kestää märissä vaatteissa.
Jedi sai nuuskuttaa Saran polkeman jäljen, matkaa n. 25m (kai, oon ihan sikahuoho arvioimaan matkoja) ja lopussa rasia. Annoin vanheta esineruudun teon verran eli jonkun reilu viis minsaa ehkä (myös tässä olen huono).
Alussa oli havaittavissa sähläystä ja jouduin toppuuttelemaan mutta välillä tuli monen askeleen pätkiä joissa hihna oli kokoajan löysällä. Maahanmeno purkilla oli myös huomattavasti sujuvampaa kuin viimeksi.

Ennen Hukan esineruutua otin Jedin kanssa vähän perusasentoja ja imutuspätkiä. Välissä myös maahanmenoja istumisesta sekä seisomisesta.
Pa:t on kehittyny ihan huimasti ja takapäänkäyttö on tosi sujuvaa, käsimerkin tarvii olla enää tosi pieni että tajuaa hakeutua oikeaan kohtaan. Maltti ei ole aivan noin hyvällä mallilla, pa:jen kestoa täytyy alkaa nyt pikkuhiljaa lisäämään.

Roopelle Sara liikkuroi tunnarin, luoksetuloja tein ihan omin toimin ilman liikkuria.
Tunnarissa löysi kyllä oman ilman ongelmia mutta otti tikusta huonon otteen, pudotti, otti taas huonosti suuhun ja oli lähdössä vaihtamaan. Pyysin sitä sitten tuomaan jo suussa olevan ja toihan se mutta tiputti perusasennossa maahan. Nostin sen siitä sitten ja annoin Roopelle. Tuota tunnarien oikeaoppista käsittelyä olis ilmeisesti harjoiteltava..
Luoksarissa ei muuta pahaa sanottavaa kun että yhden maahanmenon seisoi kun keskittyi johonkin muuhun kuin mitä oli tekemässä.

Kuvat on Saran ottamia.

Hähähä etpä pääse, ketuttaako!

2011-09-21T19:23:00.000+03:00

Roope ja jedi (15 vkoa) aurinkoisena syyspäivänä (meilläkin on sellaisia, kyllä!)

Jedi pääsi tänään sosiaalistumaan keskustaan Saaran Vilppi-pennun kanssa. Eipä tuo välittänyt mitään ihmis- ja moottoriajoneuvovilinästä, tarmokkaana tepasteli eteenpäin :) ja yritti pontevasti kurittaa Vilppiä. Loppujenlopuksi pojat rupesivat painillekin, vaikka kokoero onkin aikamoinen vielä tässä vaiheessa.

Tänään oli myös jälkipäivä, monta päivää ollaan laiskoteltu jotenka tänään otin itteeni niskasta kiinni ja poljin kakaralle jonku kymmenen metrin jäljen (jälkinamit loppu tässä vaiheessa). Loppuun pistin pussin sisältäen loppunamit, vähän niinkuin muka esineeksi sinne :D
Jedin nenätyöskentely on parantunut aivan huimasti viime aikoina, ei se ole koskaan huonoa ollut mutta tätähaavaa vielä entistä parempaa. Mun tarvii enää jarrutella murto-osaa siitä mitä vielä viikko kaks sitten. Työskentely "esineellä" oli aika hakusessa mutta mitä voi ekalta kerralta odottaa, tässäkään asiassa.

Roopelle en tehnyt jälkeä, se sai keskittyä vaan tokojuttuihin, eli tälläkertaa ruutuun EVL-tyyliin. Merkillemenot oli nyt hyviä, ei yrittänyt haahuilla ruutuun (tosin syy tulee kohta) ollenkaan! Sitten kun olis ollut ruutuun menon aika niin kiersi taakse eikä selvästikään tajunnut mitä nyt olis tarkotus tehdä. Näytin ruutua vielä muutaman kerran ja lopulta se löytyikin. Toistettiin muutaman kerran ja kaipa siinä jotain edistystäkin saatiin aikaan, pikkuhiljaa pikkuhiljaa.

Kuvat on ottanut Matleena.

Tässä teille häiriötä kun kerran pyydettiin

2011-09-18T21:23:00.001+03:00

Lauantai vierähti siis mukavissa merkeissä kerhon tokokokeessa. Menin aamuksi kentälle auttelemaan paikkojen pystyttämisessä ja kymmenen aikoihin alotettiin koe ALO-koirakoilla. Kentällä pörräsi aivan järkyttävä määrä amppareita ja lopulta jouduttiin pistämään kanttiinissa pullat ja sämpylät piiloon etteivät tulis niiden perässä meidän riesoiksi. Ja minähän sain sitten pistonkin otsaani loppujenlopuksi, enkä ees härnänny vaan itte lensi päin!

Joskus puolenpäivän jälkeen tais alkaa VOIttajat joka tarkoitti sitä että Roope pääsi töihin. Kehään mennessä havaittavissa oli samanlaista vietin laskua kuin normikokeessa mutta piristyi vähän kun käveltiin omalle suorituspaikalla. Maahanmeno oli tosi nopea Roopeksi, harmi etten viitsinyt alkaa palkkaamaan siinä.
EVL alkoi heti noiden kahden voittajakoiran perään ja aloitettiin istumisella. Roope istui ihan mahdottoman hienosti! Ilmekään ei värähtänyt kun se siinä napotti ja voitte kuvitella kuka oli _vähän_ ylpee! Makuu heti perään eikä siinäkään ongelmia. Olin näiden kaikkien suoritusten ajan Roopen näkyvillä, ihan vain varmuuden vuoksi.
Töiden päätteeksi Roope sai tapansa mukaan ulkopuolisilta kehuja tottelevaisuudestaan, ja miksipä ei, empä voi vastaankaan väittää.

Treeniä h*ro treeniä

2011-09-16T10:28:00.000+03:00

Käytiin eilen Saran ja Hukan kanssa treenaamassa yläasteen kentällä, Roopelle halusin lähinnä paikallaoloja ja -istumisia toisen koiran kanssa kun me ollaan menossa huomenna häiriökoiriksi RKK:n kokeeseen! Häiriötä luvassa, todella. No okei ei se mihinkään nouse, kunhan höpötän.

Ennen noita paikallaoloja tehtiin kuitenkin ohjattua. Ensin niin että vanhat tutut kivet oli väärien kapuloiden paikalla ja matka kokeenomainen. Noh, eipä tuossa ongelmaa, lähti vasempaan niinkuin kuuluikin ja palautti supernopeeta. Mutta sitten, laitoin molempiin suuntiin kapulat, ja tiedoksi tässä vaiheessa että Roope ei oo lähtenyt väärään suuntaan PITKÄÄN aikaan. Mutta kappas, käskin oikeaan mutta kuka SIKA kääntyy väärin päin ja lähtee vasempaan. Pysäytin ja uusiksi. Nytten kääntyi myös vasempaan mutta lähti hakemaan oikeeta. Palkkasin mutta seuraavaksi ohjasin koiran namilla merkille ja ohjasin myöskin kääntymään oikeaan niinkun oikeaan kännyttäessä kuuluukin kääntyä. Tuohon täytyy puuttua heti, en tod ota riskiä että se kokeessa vääntyy noin.

Sitten niitä paikkiksia. Roopesta huomaa että makuita on tehty aivan liian harvoin, lonkalle ois niiin kiva valahtaa. Silloin joskus kun alotettiin treenamaan piilopaikkiksia, Roopen makuut oli tosi hienoja; rauhallisia ja ennenkaikkea suoria. Eilen onneksi pysyi tosi hienosti menemättä lonkalle, tehtiin ensin joku viiden minuutin varmaankin kun naurettiin vaan piilossa heh heh (mitäs jos ylppäreissä söis vähän liikaa suklaata) eikä ollu laitettu aikaa kulkemaan. Sitten tein vielä jonkun yhden lyhyen tsemppimakuun.
Paikkaistumisia tehtiin ensin joku minuutin-kahden mittainen niin että koirat näki meidät. Sitten muutama kymmenen sekuntia sellanen että Sara käski Hukan maahan kesken istumisen, että näin miten Roope reagoi. Kummassakaan istumisessa no problem, eiköhän Rebemies huomennakin napota kiltisti, varsinkin kun saan olla näkösällä.

Jälkikoirien aatelia

2011-09-15T16:04:00.000+03:00

Tai ainakin mahdottoman taitavia!
Roope on tehnyt nyt viimepäivinä aina vain pidempää jälkeä ja oon ottanut lyhyitä janojakin välillä, pikkuhiljaa vähentäen ruokaa jäljeltä. Itseasiassa Roope jäljestää paremmin ilman nameja, mutta silloin se ei tarkista jokaista askelta niin tarkkaan kun namien kanssa. Mutta täytyy sanoa että on se vaan synnynnäinen lahjakkuus tuossa hommassa, pikkuhiljaa vois varmaankin ruveta laittamaan rasioita..

Jedi taas on tehnyt maksimissaan n. 15 askeleen jälkeä, jokaisella askeleella on ollut ruokaa. Oon tehnyt askeleet normaalia kauemmas toisistaan (sivusuunnassa) jotta tuo oppis rytmittämään sitä menemistään. Vauhti on melkoinen ja joudun jarruttelemaan hirveästi ja siitäkös se vaan innostuu vetämään lisää kun ei pääse eteenpäin. Eilen kokeiltiin kaverilta saamaani vinkkiä tuohon rynnimiseen ja havaittavissa oli selvää parannusta! Jatkamme siis tällä kohti jälkikoiran uraa ;)

Karhunpoika sairastaa häntä hellikäämme

2011-09-12T20:28:00.000+03:00

Lauantaina vietimme synttäreitäni, joten sunnuntaina pienistä vatsanväänteistä kärsimme sekä minä että Jedi. Tosin oletettavasti eri syistä. En tiedä mikä ihme tuolle iski, meni aivan vaisuksi eikä suostunut syömään mitään. Aamulla oli oksentanut mm. kiviä, neulasia ja heinää, ehkä noilla syömisillä on ihan ymmärrettävääkin jos vähän kivistää vatsanseutua. Tänään oli onneksi jo aivan oma itsensä(eilenkin söi ulkoillessa vähän raksuja) ettei sen pidempi "pöpö" ollut.
Eilen iltasella lähdettiin vielä Kerttu-beussin kanssa lenkille, Roopelle Kerttu on jo vanha tuttu mutta Jedi tapasi beussineidin ekaa kertaa. Mietin jätänkö Jedin kotiin mutta se oli niin täpönä kuitenkin lähdössä että pääsi mukaan. Ajeltiin Vennivaaraan, mutta unohdin vähän varusteita kotiin joten Roope oli vain minimaalisen ajan irti. Otti _kokoajan_ ilmavainua ja kun käveltiin muutama kymmen metriä niin eikös siinä ollut aivan tuoreet tokan jäljet. IHME ettei lähtenyt.
Jedillä oli hauskaa Kertun kanssa kirmaillessa, ja suostuipa se muutaman raksunkin syömään vaikka päivemmällä ei mikään maistunut.

Kuvia ei ole tämän parempia, nämäkin vähät on niin selvää (C) MINÄ-laatua :))

Turvallista matkaa

2011-09-08T18:50:00.000+03:00

Heihei Aada, Emilialla ja Roopella tulee iso ikävä :( Oli hienoa saada tutustua noin karismaattiseen koiraan kuin Aada, tavata se edes sen yhden kerran. Toista kertaa ei koskaan kerennyt tulemaan.

Pikkurakki melkeen kolme kuukautta ja Roopen ura agikoirana

2011-09-04T17:00:00.000+03:00

Viime keskiviikkona vietimme taas iltamme hakumetsässä, tosin raahauduin sinne lähinnä saadakseni Jedistä 12 viikkoiskuvia, Roopelle teetätin vaan yhden piston viiteenkymppiin + haukutukset päälle.

Voi noita koipia! :D

Roope oli aika tykkinä, lähti ihan simolujaa! Siksakkasi matkalla ja päästyään määränpäähän empi hetken mutta aloitti sitten iloisen haukun raikaamaan matkavaaran metsiin.

Tänä viikonloppuna ollaan oltu päivät kerhon agikisoissa, ihan vaan katselemassa ja ihmettelemässä, Jediä sosiaalistamassa. Täytyy sanoa että tuon kakaran unenlahjat on kyllä jotain aivan uskomatonta, se nukkuu _missä vaan_. Paikalla oli paljon samanikäisiä pentuja joiden kanssa poika pääsi painimaan, kivaa näytti olevan :) Täytyy pitää peukut pystyssä että mitään tauteja ei kantautunut meille asti. Kuitenkaan en halua heittää hukkaan näitä viikkoja, varsinkin kun Rovaniemellä ei ole ainoatakaan todettua parvotapausta (tai ainakaan minun korviini ei ole kuulunut).

Roope sai kisojen katselun lomassa kokeilla putkea + hyppyä ja keppejä vielä erikseen ja kaikki näytti olevan vielä muistissa. Nytkun se ei karkaile radalla ja treenatessa, se suuntaa kaiken tarmonsa ja energiansa esteisiin ja juoksemiseen mikä on vain ja ainoastaan positiivista. Kyllä siitä vielä agikoira tulee :)

Kuvien (c)Saara Kangasniemi

Nymme ollaan taas käyty hakemassa

2011-08-26T16:17:00.001+03:00

Meillä on noita koiria vähän kerääntyny

Keskiviikkona käytiin Matkavaarassa vähän hakuilemassa kera Kirsin ja koiriensa sekä Saaran ja Tuiken kanssa. Roopelle tehtiin kolme pistoa, ensimmäinen 30m ja suorapalkka, seuraava 50m ja haukutusta ja viiminen jotain 30 metriä ja suorapalkka.
Ekalla lähti minne sattuu, huusin takasin ja pistin uudestaan menemään ja sitten se menikin kun ammattilainen! Suoraan ja lujaa. Toisella pistolla lähti kyllä hyvin mutta kaarsi jonnekkin huitsiin (ei ollut ees mun näköpiirissä enään), huusin sitten takasin ja laitoin uusiksi. Jälleen toinen kerta toden sanoo ja Kirsi pääsi pois ryteiköstä. Niin ja haukkukin onnistui vallan hienosti.
Kolmannella pistolla taas sama homma, ekalla lähti _jolkottelemaan_ aivan vinoon, ei edes ravannut. Vissiin oli jotain kivempia hajuja mutta sepä ei sovi mulle ja laitoin sen uudestaan etsimään ja löysihän se.

Jedin 11-viikkois posetus

Ehkä niillä vielä joskus on korvat samalla korkeudella

Kävästiin eilen iltasella tuossa meidän kisa-/koekentällä jossa oli menossa rallytoko-koulutus. Käytin tilaisuuden hyväkseni, hain koirille treenikamppeet ja otin häiriötreenit vähän kauempana treenaajista. Roope sai tehdä ruutua kosketusalustalla niin että alusta oli ruudun oikeassa reunassa (Roope tapaa mennä ilman alustaa vasempaan) ja nythän se tieten meni siihen missä alusta oli. Mutta ajattelin että jos sille iskostuisi ajatus "enemmän oikeaan päin" ja sitten se menisi keskelle ilman alustaa. Koska sillä on aina ollut alusta keskellä ruutua mutta silti se menee vasempaan kun sitä ei ole.
Jedi teki lähinnä istumisia ja maahanmenoja ilman kestoa (sain tällaisen vinkin), naksuttelin vaan samantien kun oli halutussa asennossa enkä vaatinut pysymään. Vitsit se kestää hyvin häiriötä ollakseen noin nuori ja sählä. Toki muut koirat kiinnosti mutta ei se mitenkään erityisemmin niiden luo pyrkinyt vaan vilkuili mua ja kyseli toimintaohjeita.
Kuvat on räpsinyt (ylläriiii) Saara

Katohan vain penikkakin treenaa

2011-08-23T23:05:00.000+03:00

No okei, on se treenannut muulloinkin kun tänään mutta tänään onnistuin vihdoin videoimaan jotain pientä. Noutohommavideon voisin vielä ottaa jahka kerkeän (jaksan). Ja yleisön pyynnöstä kehittelen jonkunlaisen videon Jedin treenistä- kuinka Jedi treenaa tms.
Tässä kuitenkin tämä viideo:
http://www.youtube.com/watch?v=HMe3eqe-E_8

Ja sitten Roopen treeneistä. Viime päivinä ollaan tehty lähinnä merkkiä ja muuta pientä. Merkki on nykyään tosi täpö, menee oikein kivaa vauhtia ja selvästi tajuaa mitä siltä haluan; osaa stopata oma-aloitteisesti oikeaan kohtaan jne. Ohjattuun en oo vielä uskaltanut laittaa enempää kuin yhden kapulan, en vaan uskalla. Pelkään ihan himona että se sitten ei enää tajuakkaan kun kaikki kohteet on samannäköisiä. Asennan atomipommit vääriin tai jotain.

Tunnaria tehtiin eilen, haisteli tosi hienosti ja löysi oman, tätä ei saa nyt päästää unohtumaan. Tunnaria on niiiiiin ärsyttävä muistutella ettei oo tosikaan. Kaukoissa sama, niitä täytyy pitää jatkuvasti yllä, tällähetkellä ne onneksi on ihan jees.
Huomenna ajattelin värkätä ruudun kanssa, jos tekis nyt jonkun aikaa vaan aivan läheltä alustan kanssa että se keskikohta hahmottuis vähän paremmin. Oon myös ajatellut että laitan alustan ruudun oikeaan reunaan niin jos Rebe sitten kääntyis just sopivasti keskelle.. En tiedä, saa nähdä.

Vuorossa möllitokot ja ykkösputki senkun jatkuu!

2011-08-18T00:21:00.000+03:00

Roopen upea palkintohylly, harmi etteivät uusimmat hienoudet näy

Tänään me lähdettiin molempien koirien voimin kerhon möllitokoihin(arvatkaa kumpi kisasi, eh eh), lähinnä paikkailemaan virallisissa olleita epäkohtia. Tuloksena VOI1 264p. Niin ja tulihan meistä myös toista vuotta peräkkäin Iipan Kupit:n virallisissa kilpailevien voittajia!

Liikkeet pisteytettynä ja selitysten kera;

Paikkamakuu 9 Meni lonkalle ja kävin suoristamassa joten piste pois siitä (nähtiin auton takaa mitä koirat tekee)
Seuraaminen 9 Annoin ylimääräsen käskyn
Istuminen 10 Istu hitaasti mutta nämä nyt on vähän möllit :D
Luoksetulo 0 Annoin MONTA lisäkäskyä ja juoksin ulos kehästä (katsokaa video). Veikkaisin että asfaltti verotti Roopen laukkaamishaluja, olis pitänyt vaan palkata se vauhdista
Ruutu 10 SE MENI TAAS! Tosin liian reunaan, eli alustatreeniä nyt. Myös seuraamaantulo oli nopee
Hyppynouto 10
Metallinouto 10
Tunnari 10 Haisteli tosi hyvin ja rauhallisesti
Kauko-ohjaus 8 Eka istuminen vähän vajaa, annoin tuplakäskyn
Kokonaisvaikutus 10

Roopen yleinen vireystila kokeen aikana ei ollut mistään parhaasta päästä, varmaan sitä jurppi kun monta koetta peräjälkeen. Nyt pääsin onneksi palkkailemaan, haukuttamaan ja korjaamaan sitä, jos tämä olis taas vähän eteenpäin meidän koevamman korjaamisessa.

Videosta & kuvasta kiitos Saralle!
http://www.youtube.com/watch?v=Z6lSWB5QKgI

Segrarklass 1:a 280p. + hederspris

2011-08-14T10:40:00.000+03:00

Eilen oli meidän ties monennet VOI-kokeet (oisko viidennet?) ja täytyy sanoa että ihan hyvin ne loppujenlopuksi meni. Aurinko paistoi ja oli vähän liiankin lämmin ajoittain, mutta Roope jaksoi silti ihan ookoosti. Tuloksena VOI1 280p., KP, sij. 1/1 jota yritin otsikkoon vääntää ruotsiksi, en tiedä onnistuinko :D

Paikalla makaaminen 8 Roope oli nuoleskellut kassejaan, haistellut maata, pyörinyt lonkalta toiselle ja mitä vielä.. Siis oikeesti! Se ei ole koskaan mennyt edes lonkalle! Kohta on onneksi möllitokot ja todellakin puutun jos yrittääkään mitään vastaavaa.

Seuraaminen 9½ Perusasennot vähän hitaita muistaakseni
Istuminen 9 Olis saanut olla hieman nopeempi
Luoksetulo 9 Nopeutta lisää, laukkasi kyllä kaikki pätkät mutta hitaasti
Ruutu 9,5 Se meni se meni! Ja lujaa menikin, mutta seuraamaan tuli (senkin lujaa) väärän puolen kautta kiertäen
Hyppynouto 10 Eipä siinä mitään kummempaa
Metallinouto 7,5 Ei lähtenyt ekalla käskyllä ja tullessa ravaili pätkän. Tässä vaiheessa tuomari tokaisi jotain tyyliin "on tuossakin koirassa sentään jotain inhimillistä" :D On siinä, paljonkin.
Tunnari 8,5 Haisteli aika pitkään, lämäsi omaa muutaman kerran mutta toi sen lopulta, turhan hitaasti tosin
Kauko-ohjaus 7,5 Kuten videolta huomaa, kehän ulkopuolella joku koira kiljuu ja Roope rupeaa katseleen sitä eikä näinollen kuule ekaa seisomaankäskyä eli kaksoiskäsky tuosta. Myös yksi m-i oli vajaa, ärsyttävää.
Kokonaisvaikutus 10 Haukutin Roopea kehässä, mutta kuulemma tällaisen rodun kanssa siitä ei sakoteta, varsinkin kun siitä ei kerrota kellekään ;)

Saapa nähdä kerätäänkö TK3, luultavasti ei mutta jollei EVL-liikkeet ole mun mielestä siinä jamassa että voidaan keväällä startata, niin sitten pitäydytään vielä tässä.
Videosta kiitos Kirsille!

http://www.youtube.com/watch?v=p9KDrp25Hp0

Meille muutti sitten tämmönen

2011-08-11T21:32:00.000+03:00

Virallisesti Deathless Crazy Little Thing, kotoisammin Jedi. On se vain melkonen sydäntenmurskaaja :)

Kuvien (c) Saara Kangasniemi

Hey there Delilah ♥

2011-08-07T17:30:00.000+03:00

Meillä kävi vierailemassa eilisestä tähän päivään tämännäköinen kaveri jonka nimesin Delilah'ksi :) Olettaisin olevan harmaa-/kirjosiepponaaras, luultavasti melko nuori sellainen.

Aluksi vähän hirvitti eikä lentelykään oikein maistunut

Tänä aamuna ei eilisestä ollut tietoakaan vaan lenteli ihan hirmuna oksille ja ympäri terraariota!

Delilahin tarina hoidokkina alkoi eilen kun olin ajamassa kotiin Caran pentuja katsomasta. Huomasin tiellä vastakkaisella kaistalla maassa räpiköivän linnun, näytti kuin se olisi ollut kiinni asfaltissa.
Juuri siihen kohtaan en voinut pysäköidä mutta ajoin muutaman kymmenen metriä, käänsin auton ja palasin hakemaan tämän pienen räpiköijän. Varmasti JOKAINEN joka ajoi tästä kohtaa ohi, näki linnun maassa mutta kukaan ei viitsinyt pysähtyä. Oikeasti, toivon mukaan hävettää edes vähän, toivottavasti omatuntonne soimaa hamaan loppuun asti.

Kun päästiin meille, vaihdoin Svedu-käärmeen terrastaan boksiin ja siivosin terraariota senverran ettei siellä ihan hirmuna haisis käärmehajut. Puhdistin Delilahin siiven tyvessä olleen haavan ja yritin soittaa eläinlääkärille mutten saanut kiinni. Jätin sitten viestin.
Illalla kun pistin neidille vähän kostutettua jauhelihaa ja rupesin katsomaan siiven tilannetta, pääsi se lentoon ja lennähti mun huoneeni katonrajaan. Siivet ainakin pelittivät, jes! Loppuillan annoin olla rauhassa eikä se paljoa muuta tehnyt kun seisoskeli paikoillaan ja nukkui, pisti päänsä niiiin söpösti untuvien sekaan ♥
Tänä aamuna heräsin siipien räpistelyyn ja huomasin isoksi ilokseni että pieni hoidokkini oli jo todella virkeänä. Lenteli oksille ja kattoonkin, josta se sai pienillä varpaillaan kiinni ja roikkui siellä sitten pää alaspäin :) Tsekkasin vielä siivessä olleen haavan, pistin neidin boksiin ja boksin reppuun, otin koiran hihnaan ja lähdettiin pyöräilemään sinne mistä eilen pikkukaverin pelastin.

Etsin vähän suojaisamman ja metsäisemmän paikan ja otin Delilahin boksista ulos. Ensin se istuskeli kädelläni ja käänteli päätään, ennenkuin otti siivet alleen ja lennähti viereiseen koivuun. Sieltä se katseli aikansa ja lopulta hypähteli syvemmälle lehvästöön.
Kyllä sitä vähän tuli ikävä, täytyy myöntää. Pieni Delilah ♥

Se ois vissiin ohjatun kapuloita hommaamaan

2011-08-05T16:33:00.000+03:00

Roope pääsi eilen tekemään pitkästä aikaa ohjattua, tälläkertaa vuorossa oli lähetys oikealle. Ensin tehtiin vähän merkkiä niin että koira näki "kapuloiden" olevan paikoillaan, meillä on siis edelleen kaksi kiveä ja vain yksi kapula mukana treeneissä.

Roope on ruvennut nykyään kuuntelemaan huomattavasti paremmin kuin ennen, mitä sille lähettäessäni sanon, ja eilenkin lähti oikein nätisti sinne minne oli tarkoituskin. Meinasin ensin tehdä vielä yhden vasempaan mutta jätin sitten kuitenkin toiseen kertaan, tuo yksi meni niin hienosti.
Merkiltäkään ei yrittänyt kertaakaan varastaa suoraan kapulalle, tätäkin on nimittäin välissä tapahtunut. Merkit muutenkin on (tai ainakin vielä eilen oli, katsellaan seuraavalla kerralla mikä on senhetkinen tilanne ;) tosi hienoja, Roope selvästikin tajuaa mikä on homman nimi. Läheltä lähetettynä lähtee laukalla mutta pudottaa nopeasti ripeään raviin. Kauempaa (n. 10 metriä ja tätä kauempaa) laukkaa koko matkan, olen tyytyväinen!

Tehtiin vielä muutama ruutukin, ensin alustalla ja sitten pari lähetystä ilman alustaa kun se sijoittautuminen keskelle oli viime ruututreeneissä vähän hakusessa. Roopella on huono tapa kaartaa keskelle oikeaa reunaa myöten, ja monesti se sitten jää sinne reunaan eikä kierrä tarpeeksi. Se ei niinkun voi juosta keskelle ja kääntyä paikoillaan. Kyllähän se siellä reunassakin ruudun sisällä on mutta tottakai sieltä on suurempi todennäköisyys joutua nauhojen ulkopuolelle kuin ruudun keskeltä.

Mietin että täytyis varmaan alkaa keksimään jostain ohjatun kapuloita jos me pikkuhiljaa siirryttäis kivistä kapuloihin. Jotenkin hirvittää että sitten se TAAS alottaa sen keskelle juoksemisen kun kylläkai se näissä nykyisissä treeneissä erottaa kapulan kivestä, ja sittenkun kaikki objektit on samanlaisia niin sitten se juoksee taas miten sattuu. Näh, en tiedä.
Niin ja meillähän on muuten koe 13.8, katsellaan josko se toinen ykkönen tulis sitten sieltä!

Kuvamateriaalia Jämzästä

2011-08-04T16:02:00.000+03:00

Videot ovat vihdoin internetin ihmeellisessä maailmassa valmiina jaettaviksi teille, joten tässä ne tulevat! Kuvaamisesta vastasi siis Viivi.

Roopen treeniä from harmikoira on Vimeo.

Roopen kaukot from harmikoira on Vimeo.

Kylläpä sillä olikin vauhtia

2011-08-04T14:15:00.001+03:00

Eilen oltiin pitkästä aikaa hakutreeneissä Saaran & Tuiken sekä Kristan & Sakun kanssa, paikkana Matkavaara. Roope on tehnyt näitä hommia viimeksi kevättalvella joten varauduin henkisesti ei-niin-priimoihin pistoihin.

Eka maalimies viidessäkympissä, suorapalkka.
Ekaksi kun lähetin, lähti aivan vinoon. Kaarsi kyllä oikeaan suuntaan lopulta muttei löytänyt. Huusin pois ja lähetin uudestaan, sama homma kun edellisellä. Yritti taas vinoon joten huusin samantein pois ja lähetin uusiksi. Tälläkertaa lähti suoraan ja kehuin, mutta kun ei löydy niin ei löydy. Maalimies oli koirasta muutaman metrin päässä, lähetin sitten siitä ja löytyihän se vihdoin.

Toinen maalimies viidessäkympissä, Roope haukahti ja mokke palkkasi tuosta ekasta haukusta.
Tämä menikin jo paljon paremmin kun edellinen pisto, eteni suoraan mutta lopussa kääntyi vähän vinoon, löysi kuitenkin. Mietin että mitenhän se rupeaa haukkumaan kun ei olla treenattu pitkään aikaan mutta sehän alotti samantien kun huomasi ettei sitä ruokaa tulekkaan pelkästä löytämisestä. Kysyin vielä maalimieheltäkin että sanoiko vihjesanaa mutta kuulemma aivan oma-aloitteisesti oli haukkunut, hienoa!

Kolmas maalimies oli myöskin viidessäkympissä ja suorapalkalla.
Muistaakseni Roope lähti suoraan, mutta maalimiehen lähellä oli ruvennut katseella etsimään ja kun oli bongannut niin oli juossut vauhdilla luokse.

Tuolle katseellaetsimiselle täytyy nyt tehdä jotain, pitää varmaan ottaa pressu seuraaviin treeneihin. Positiivinen yllätys näissä treeneissä oli Roopen jaksaminen, se oikein hinkui päästä etsimään eikä meinannut millään malttaa kuunnella odotuskäskyjä. Jokaiselle pistolle meni LUJAA, ja ottaen huomioon Roopen normaalin motivaation kaikkeen muuhun kuin verijälkeen, ja sen että jouduin ekalle pistolle lähettämään sen useammin, olin todella tyytyväinen koiran jaksamiseen. Tauko näissä hommissa tekee motivaatiolle hyvää.

Onni on omistaa ikioma nöttö!

2011-08-01T23:50:00.000+03:00

Tästä tulee sitten pitkä (ja kuvantäyteinen) postaus joten valmistautukaa henkisesti.
Tänään olimme siis Jämzä -cityssä Viivin ja Rommin luona aivan koko päivän ja tuntui siltikin ettei aikaa ole tarpeeksi ja se kuluikin varmasti tavallista nopeammin. Kuka voisi kellot seisauttaa? jne.
Nämä meidän Jämsänreissut ei vissiin koskaan mene täysin putkeen tuon junalla kulkemisen osalta. Viime vuonna en saanut Roopelle paluulippua ja tänä vuonna matkustin ilman opiskelijakorttia.. Onneksi konduktöörit olivat inhimillisiä, unohduksesta ei kuulemma sakoteta. Kiitän.

"ULULULULULUULUUUU!!" huusi Viivi ja minä repesin. Mutta koirat tykkäsi kuten kuvasta huomaa.

Kun pääsimme Jämsän asemalle oli Viivi meitä vastassa uljaalla Tojotallaan. Heti kun päästiin asemapihalta ulos niin eiköhän meitä tullu polliisipartio vastaan ja samaisessa risteyksessä kärkikolmiolliset eivät olleet selvästikkään kuunnelleet teoriatunneillaan. Tämän traagisen kohtaamisen jälkeen suuntasimme paikalliselle Cittarille ostamaan koirille lihiksiä ja mulle vähän karsua, nammnam!
Kun ostokset oli hoidettu, suuntasimme Vitikkalan kentälle treenaamaan Roopetsiinin kanssa. Otin ensiksi muutaman pätkän seuraamisia jotka sujui oikein mallikkaasti, sitten luoksaria jossa havaittaissa pientä ennakointia maahanmenoissa ja vimoksi vähän ruutua. Keskelle hakeutumisessa petrattavaa mutta jätän sen miettimisen myöhemmäksi murheeksi.

Hirvikoirasöpöläiset Rommi ja Roope

Roope suuri myyrästäjäkoira

Treenamisen jälkeen suuntasimme kohti Saarikkojen omakotitaloa tapaamaan vanhaa ystäväämme Rombea. Pojilla oli ensin pihalla vähän yhteenottoa joten laitettiin Rommi naruun ja Roope sai vähän haistella uusia hoodeja ennekun mentiin sisälle syömään karsua ja silleen. Ennen ruokaa (hirvenlihaa kastikkeessa + uusia perunoita, en ole koskaan ennen syönyt hirveä hoxhox!) käytiin vielä pihalla kuvailemassa Roopen tokoilua ja temppuilua ja ruuan jälkeen lähdimme käymään pienellä venereissulla.
Mainittakoon vielä että lenkillä jolla myös yhteiskuvat ovat saaneet alkunsa, pojat käyttäytyivät todella mallikkaasti, ei mitään erimielisyyden merkkejä.

Kaukojen maahan-seiso vaihdosta saa näemmä hyviä posetuskuvia!

Tällaista se treenaus hirvikoiran kanssa on, aina hampaat irvessä!

Mutta kyllä se välillä nätiskin osaa

Roopetsiini pääsi minun yksityiseen uimakouluuni (kuten alla olevasta kuvasta näkyy on vedessä käyty) ja ihan näppärästi se loppuviimein käytti takapäätäänkin, kunhan lopetti sen rantaanhinkumisräpimisen. Kun Roope oli uinut kyllikseen, pääsimme sinne venereissulle.

Aina niin fiksu ja filmaattinen :)

Mamin oma laivakoira ♥

Viivi videokuvasikin Roopea ja kunhan saan materiaalin käsiini, pistän sen tänne teidän iloksenne. Niin ja kävipähän pihalla myös pikkuruinen hirvikoiraneito josta Roope olisi niiiin kovasti pitänyt!

Kaikenkaikkiaan päivä oli hulvattoman hauska ja naurunaihetta riittää varmasti vielä piiiitkään! Minulle (ja toki myös Repelle) ehdotettiin visiittiä Jämzään hirvestyskaudella jotta tämä mun suuli hilvikoilani pääsisi vähän totisen työn makuun, ja saatampa jopa lähteäkkin. Riippuu ihan raha- ja asumistilanteestani mutta mielelläni kyllä menisin! Kuten sanoin, päivä kului aivan liian nopsaan ja ensi kesäännkin on ikuisuus.

Paras otokseni koskaan! Siitäpä yritätte arvata minkä olen ikuistanut!

Kuvien (c) Viivi, paitsi laivakoirakuva sekä tämä ylläoleva mystinen otos (c) MINÄ.

Greetings från Tammerfors

2011-07-28T21:04:00.000+03:00

Vietämme tällähetkellä Roopen kanssa ansaittua viikon LOMAA Tampereella ja täytyy sanoa että hauskuutta (ja aurinkoa) on riittänyt.
Roope on saanut lenkkeillä, koirapuistoilla ja treenata, toivottavasti on tyytyväinen ohjelmaansa, ja minä oon lenkkeilyn, puistoilun ja treenauksen lisäksi käynyt mm. IKEAssa, maastoratsastamassa islanninhevosilla ja muuten vain palloilemassa tuolla keskustassa. Että suhteellisen miellyttävä loma on tähän asti ollut! IKEAan on päästävä uudestaan haluan ostella sieltä vaikka mitä oli aivan hirveää kun ei ollu rahaa mukana ja ympärilläni hyllyillä oleili mitä ihanimpia objekteja! Eli Haparanda vähän niinkun kutsuisi kunhan tältä reissulta kotiudutaan.

Maanantaina meillä onkin sitten vuorossa junamatka Jämsään jossa mennään tapaamaan Viiviä & Rommi-harmaata joiden luona kävimme viime kesänäkin. Toivottavasti sää suosisi, jos ei minua niin ainakin treenausta. Toisin sanoa älä pliis sada. Laittelen tänne sitten kuva- sekä tekstimateriaalia kunhan kykenen!

"I can´t stand English people saying lover!"

2011-07-24T14:47:00.000+03:00

Ja minä en kestä jotain näin suloista!

Käytiin Repen kanssa eilen lällyttelemässä Cartsa-tervun kohta seitsenviikkoisia pentuja. Kaikenkaikkiaan noita ällötyksiä on kuusi joista kolme urosta vielä vapaana, ja jos en ihan väärin muista niin juurikin yksi noista vapaana olevista pojista jäystää kuvassa mun kengännauhojani.
Oon jopa miettinyt että jos noista pojista toinen mun lemppareista on vapaana vielä syyskuun alussa, voisin jopa hairahtaa... Mitään ei ole lyöty lukkoon, mutta JOS. Uskon vahvasti siihen että kaikella on tarkoituksensa ja jos asiat todellakin sujuvat niin että minulla syyskuussa on mahdollisuus ottaa haluamani pentu, niin tuntuu että olisi kohtalon "pettämistä" tai "huijaamista" olla tekemättä sitä. Aika näyttää.

Could you be my LAVA?

Olen ollut tässä reilun viikon hoitamassa kolmea whippettiä ja yhtä lagotto romagnoloa, valitettavasti kuvia on vain tuosta vipukka-pennelistä. Aika hellyyttävä sekin vaikka ei se kyllä noille tervuällötyksille vedä vertoja.
Nuo vinttarit on ihan mukavia kun tulevat nukkumaan viereen eivätkä vaadi juuri mitään lenkityksen ja ruuan lisäksi, mutta täytyy sanoa että ei mulle. Ensinnäkin, se karvan määrä mitä noista irtoaa, on jotain aivan kammottavaa. Lähteehän tuosta Roopestakin, joo, mutta se ei tartu _jokapaikkaan_ ja pistele jalkapohjaa ja _ujuttaudu_ jalkapohjan sisään ja pistele siellä. Vaatteideni ulkonäöstä en viitsi edes mainita.

Toiseksi, menettäisin totaalisesti hermoni jos joutuisin asumaan tuollaisten itseriittoisten pissipäiden kanssa, kuten noidenlaisia ihmisiä luonnehdittaisiin. Loppupeleissä niitä ei kiinnosta ruokakaan jos ovat sillä päällä, ja leluilla suostuvat leikkimään kun itse sattuvat jaksamaan. Ainoastaan tuon pennun kanssa voisin juuri ja juuri tulla toimeen, se on ainakin vielä tuossa iässä niin halukas tutkimaan kaikkea uutta että sitä on suht helppo motivoida uteliaisuuden avulla. Mutta eiköhän sekin tuosta vanhene ja "viisastu". Kivoja koiria hoitaa sillointällöin mutta eivät sovi mulle. Roopessa on aivan tarpeeksi noita ominaisuuksia mun tarpeisiin.

"FBI specialagent Booth. Seeley Booth."

2011-07-22T16:46:00.000+03:00

Noniin, vihdoin ja viimein pääsette nauttimaan upeista kuvaajan taidoistani upealla Canonin pokkarillani vm. 2006! Oltiin siis Repen kanssa hoitamassa muutama viikko mun tutun seropeja + tuollasta yhtä vähemmän seropia. Tuo vähiten seropi oli kyllä kaikista tottelevaisin, mutta valitettavasti se oli mulla vain viikonloppuhoidossa. Sillä oli muulloin töitä. Työkoira katsokaas.

Tässä uljas myyrästäjäni

"Ruokaa?" tehoaa aina, ainakin näihin pikku possuihin.

Paitsi tähän ei tehonnut, se vaan angstasi.

Ja tätäpä ei tarvinut edes komentaa kun teki kaiken käskemättäkin! Ehdottomasti fiksuin koko porukasta, siis.

Jos saatte kuvasta jotain selvää, niin yöllä takapiha täyttyi lokeista. En tiedä mitä kokousta ne siellä piti mutta kun salama välähti niin lähtivät melko äkäseen livohkaan. Päivällä pihalla kävi myös harakoita ja variksia ärsyttämässä minua ja koiria.

Treenaa niitä noutoja ees joskus, oikeesti

2011-07-20T13:12:00.000+03:00

Käytiin Repen kanssa ajelemassa Saaran & Tuiken luona maanantaina ja siellä tuli sitten toki myös treenattua. Roope teki lähinnä merkkiä + ohjattua sekä vähän seuraamista. Muutaman hyppynoudon laitoin sen juoksemaan kanssa kun sitäkin ollaan tehty viimeksi möllitokoissa.
Kuvat on Saaran ottamia.

Kyllä se on niiiin kaaaunis aina välillä

Tästä kuvasta huomaa erinomaisen hyvin noutojen säännöllisen treenamisen tärkeyden, ainakin Roopen kanssa.
Hypyn se kyllä menee vauhdilla joo, mutta tuo kapula. Kuten kuvasta huomaa niin sen käsittely on HIDASTA. En tiedä johtuuko se tuosta hypystä vai mistä koska mulla on sellanen muitikuva että tasamaanoudoissa palautus on huomattavasti nopeampi kun mitä se nyt maanantaina oli. Ohjatussakin palautus on normaalisti suhteellisen nopea.

Osasi se jopa valkata oikean suunnan, taisiis, kuunteli mitä sille sanoin. Jotain tuonkin elikon päässä vissiin tapahtuu, kuitenkin kaikesta huolimatta.

Se tauko ei todellakaan tehnyt hyvää

2011-07-17T10:53:00.000+03:00

Käytiin Saran ja koirien kanssa treenaamassa toissapäivänä, halusin ottaa paikkaistumista nyt kun oli muitakin koiria paikalla ja sitten ohjattua ja tunnaria myös.
Tunnarissa koski kahteen vääräänkin mutta palautti onneksi oman. Haukutin Rebeä ennen kun lähetin hakemaan ja tuo lämiminen johtui mitä luultavimmin siitä. Että lisää näitä, pakan täytyy pysyä kasassa korkeessakin vireessä.

Istumisissa ei mitään sen kummempaa. Meidän (ohjaajien) piilossa oli sopivasti reikiä mistä pystyi kyttäämään koiria jotenka huomasin Roopen välillä katselevan siihen malliin että josko tästä pistäis makuulle mutta ei mennyt. Heti kun lopetti nuo levottomuudet, menin palkkaamaan.
Sitten se ihana ohjattu! Heh, olis varmaan pitänyt ensin tehdä namialustoilla aivan läheltä ja muistutella suunnat. Mutta minäpä pistin kokeenomaisen ohjatun pystyyn ja eikun lähettämään :D Vasemmalle piti mennä mutta oikea kiinnosti enemmän. Sielläpä oli onneksi vaan kivi, ja kutsuin koiran pois. Muutaman toiston se vaati mutta haki lopulta vasemman pariinkin otteeseen. Ens kerralla sitten sitä oikeaa puolta. Merkki alkaa sujua jo oikein hyvin, hidas se on vieläkin mutta ainakin tuo raggi osaa hakeutua oikeeseen kohtaan tötsän taakse.

Pahoittelen sen hoitokoira-postauksen uupumista, teen sen mahdollisimman pian kunhan saan kuvat omalle koneelleni. Ne on sitten tosi mahtavia mun ihkulla pokkarilla otettuja jotta varmasti saatte maksimaalisen katselunautinnon.

Koiria koiria ja lisää koiria, hauskaa

2011-07-09T18:05:00.000+03:00

Rotweileri ja melkein-rotweileri (ja joku taskut täynnä froliceja)

Oon ollut hoitamassa tutun koiria nyt noin viikon ja vielä olis puoltoista viikkoa jäljellä. Täytyy tehdä vielä kunnollinen kuvallinen postaus (ylemmästä kuvassa isompi ei kuulu mun hoidettaviin) kunhan saan niitä kuvia otettua.

Roopen treenaus on ollut aika vähäistä viimeaikoina ja ohjattua ei olla otettu viikkoon, ääks. No, ehkä tauko tekee ihan hyvää. Tai sitten ei. Tunnaria tehtiin eilen, ensin toi väärää koska kyseisen tikun alla oli ollut froliceja.. huoh. Lähetin uudestaan ja löytyihän se omakin. Sitten vielä uusiksi ja oma löytyi heti.
Ruutua tehtiin alkuviikosta ja voi että kun ne olikin hienoja! Alustaa ei näkynyt kun nurtsi oli aika pitkä mutta Repe juoksi silti tosi hyvin keskelle joka kerta. Joku päivä tarvis vielä tehdä kehänauhan kanssa mutta se saa nyt odottaa varmaankin sen viikon.

On niin sekasin että unohtaa koko juhannuksen

2011-06-29T14:49:00.000+03:00

Kirjottelen vaan ihan intona tokosta ja laivoista ja mistälie ja unohdan aivan totaalisesti kertoa mitä me duunattiin juhannusviikonloppu. Perjantain vietin kuten juhannus kuuluukiin, en siis ainakaan ottanut mitään vettä vahvempaa. Uskoo ken tahtoo.
Lauantai menikin odotellessa iltaa jolloin lähdettiin Repen kans vartioimaan näyttelyaluetta feat. Kirsi, Tikki, Vippi ja Varjo. Eli sitä samaa mitä vuosi sitten. Yö oli onneksi melko hiljanen, muutama koirankusettaja ja yksi poliispartio kävivät viihdyttämässä meitä.
Tämä mahdollisti yöllisen treenaamisen josta en valitettavasti saanut kuvamateriaalia kun unohdin antaa kameran Kirsille. Mutta ehkä tärkein juttu noissa treeneissä oli Roopen ruutu - se onnistui vaikka kehänauhoja oli enemmän kun meillä on koskaan ollut. Muutama meni jopa poikittain matkalla ruutuun mutta eipä tuo paljoa niistä välittänyt. Fiksu koira!

Jos sitten vaikka itse aiheeseen, siihen näyttelyyn. Meidän onneksi kehät oli myöhässä (nukuin nimittäin pommiin kun kävin yövuoron ja kehien välissä kotona nukahtamassa) ja kerettiin hyvissä ajoin odottamaan meidän vuoroa.
Roope esiintyi oikein mallikkaasti, varsinkin verrattuna muihin samanrotuisiin. En edes kerennyt nähdä esim. hampaidenkatsomista kun värkkäsin jotain numerolappuseni kanssa. Eipä tuota onneksi kiinnosta kuka sen suuta räpeltää. Tuomarina meillä oli Marjatta Pylvänäinen-Suorsa:

"Koon ylärajoilla, hieman pitkärunkoinen. Selvä sukupuolileima. Hyvä pään muoto. Haja-asentoiset korvat. Vaaleat silmät. Maski voisi olla tummempi. Hyvä kaula ja selkä. Pitkä lanne. Häntä voisi kaartua paremmin selälle. Kovin suorat polvikulmat. Hyvä sivuaskel. Väritykseltään tumman harmaa."

Ja tuloksena siis AVO-H. Aivan odotettavissa oli eikä me mitään sertejä lähdetty hakemaankaan. Noissa skaboissa on vaan aina niin kiva käydä kun oma kerho järkkää ja tarviihan mun kerran kesään päästä johonkin koirahommaan jota ei tarvii jännittää yhtään, toisinkuin vaikkapa tokoja.

En vieläkään oo päässyt tuosta laivasta yli, henkisesti

2011-06-28T22:30:00.000+03:00

Viivi & Rommi haastoivat meidät tällaseen kuvajuttuun ja mun oli aivan pakko alkaa kaivelemaan noita kuvia nytheti eikä kohta. Hetki siinä vierähtikin. Tässä nämä kuitenkin nyt ovat, katselkaa ja ihailkaa!
Minä voisin puolestani haastaa Saran & koirat sekä Saaran & koirat.

1.Tältä näytimme muutama vuosi sitten (ekassa tokokokeessamme)

2.Toisinaan Roope on hyvin edustava (ja Urpokin aina välillä)

3.Tästä kuvasta voi päätellä mitä harrastamme

4. Tästä kuvasta tulen aina hyvälle tuulelle (Kuvaajana tuntematon henkilö)

5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessa (Kuvaaja: Sara N.)

6. Tahtoisin elää tämän hetken uudelleen: se tunne kun sain ensimmäisen ihka oman koirani Roopen (kuvaaja: minä itse)

7. Muunmuassa nämä persoonat ovat huippuja!

8. Ei paljoa naurattanut (Roope karkasi ekassa kokeessaan makuusta)

9. Tmä on minusta kaunis kuva (vaikka autonrämä poseeraakin taustalla)

10. Lopuksi paras (tai ainakin yksi niistä) kuva ikinä; AVO1 196p. KP, luokkavoitto, KM

Kuvien (c) on Saara Kangasniemi ellei toisin mainita.

Come Josephine in my flying machine

2011-06-28T19:21:00.000+03:00

Katoin Titanicin taas pitkästä aikaa, myönnän. Melkein teki mieli nyyhkyttää, varsinkin siirapintäyteisissä rakkaudentunnustuskohdissa, mutta onnistuin pidättelemään itseeni. Kanssakatsojan hermoja ajattelin katsokaas.

Sitten itse treenaukseen. Kukaan tuskin jaksaa lukea mun Titanic höpinöitä yhden postauksen verran. Tänään käytiin tekemässä ohjattua tuossa läheisellä kentällä, ja laitoin matkat maksimiin eli nykyään me tehdään tätä koematkoilla. Ensimmäisellä vasempaanlähetyksellä lähti väärään suuntaan mutta HÄHÄÄ sielläpä olikin vain kivi NÄHÄHÄHÄÄ eipäs voinu noutaa! Seuraava lähetys ja johan lähti sinne minne pitikin. Vaihdoin vielä lopuksi kapulan puolta ja tämä menikin ilman värkkäämistä.

Merkille meno on kehittynyt tosi paljon. Se on hidas, hidasta ravia useimmiten mutten kiinnitä siihen huomiota vielä tässä vaiheessa. Oon sanonut välillä "mene" ja osoittanut merkille, ja kyllähän tuo menee ja aika kaukaakin, muttakun välillä se meneminen on jonnekin aivan muualle kun siihen merkille. Eli tämä ei tod ole varma käsky. Siksipä eilen ruvettiin ehdollistumaan "merkki"-käskyyn ja tänään jatkettiin noita harjotuksia. Tässä vaiheessa näytän merkkiä aivan läheltä ja hoen käskyä + naksuttelen kun hakeutuu tötsän taakse. Tuon oikean kohdan se jo osaakin todella hyvin, nopeus ja matka on ne suurimmat treenausta vaativat tällä hetkellä. Mutta eiköhän nekin rupea luistamaan kunhan saadaan tuota käskyä varmemmaksi ja suoritusvarmuutta tähän.

Tässä vielä videoa tältä päivältä

On-off ohjattu

2011-06-25T21:26:00.001+03:00

Meillä on ohjatun kanssa ollut vähän ongelmia viime aikoina. Oikeastaan kaikki muu sujuu tosi hyvin, paitsi tämä. EVL-juttuja pitäis treenata ehkä vähän useemmin kun tällähetkellä treenataan, jos mielitään ens keväänä kisata. Mutta, hitaasti mutta varmasti, vai miten se meni.

Tuosta ohjatusta siis. Roopehan teki joku aika sitten tosi hyvin molemmat suunnat 8x4 metrin matkoilla. Sitten yhtenä kauniina päivänä rupesi hakeutumaan keskimmäiselle, kerta toisensa jälkeen. Kaartoi kyllä tosi hyvin oikeaan suuntaan ja varmasti näki reunimmaisen alustan, mutta silti. En sitten niin millään saanut sitä tekemään oikein, ja kerkesin muutaman kerran menettää hermonikin asian kanssa.
Kyselin sitten vähän neuvoja internetin ihmeellisestä maailmasta ja sain vinkin laittaa tiiliskivet alustojen tilalle keskimmäiseksi ja siihen suuntaan mihin ei ole tarkotus lähettää. Noutokapula sinne minne lähetetään. Aluksi olin hieman skeptinen tämän suhteen koska mietin miten koira voi oppia noutamaan kolmesta samannäköisestä kapulasta oikean, jos treenaan niin että kaksi väärää on erinäköisiä verrattuna oikeaan. Saivat kuitenkin vakuutettua minut tästä ja eikun treenaamaan. Tiiliskiviä en siihen hätään löytänyt joten laitoin keskimmäiseksi tavan kiven. Väärään reunaan en laittanu mitään.
Ja kappas, sehän toimii! Koira pinkoo kapulalle kun viimestä päivää ja on silminnähden riemastunut päästessään noutamaan. Vaude, en ois tuosta pöndestä uskonut! Pari kertaa lähti vastakkaiseen suuntaan minne käskin, mutta hoksasi nopeesti ettei sillälailla pääse noutamaan. Fiksu koira. Ihanaa kun tämä nyt taas toimii, ainakin toistaiseksi. Hankin nyt ne tiiliskivet jostain ja sitten treenaillaan näin varmaankin useempi kuukausi.

Kyllä se osaa, niin siis kaiken muun paitsi sen ruudun

2011-06-17T00:15:00.000+03:00

Eilen lähdettiin Roopeliinin kanssa meidän kerhon möllitokoihin, Roope VOIttajaan ja minä liikkuroimaan alemmat luokat. Tuomarina meillä oli tiukkaakin tiukempi Saara Kangasniemi, selvisimme kuitenkin kunnialla tuloksenamme VOI2 243,5p. Ruutu oli nolla TAAS, voi sanonko mitä kohta en kestä enään! Muut liikkeet menikin ihan kivasti. No okei, tunnarissa lämi kahta väärää joka oli hyvin hyvin ärsyttävää, ja luoksarin viimisellä pätkällä sanoi HAU. Hauhau vain, olisitko kiltti hiljaa.

Tässä pisteet ja kootut selitykset
Paikalla makaaminen 9½ En tiedä mistä tuo puolikas lähti (katsokaas olin sutki ja katselin koiraa piilosta kokoajan)
Seuraaminen 8,5 Piste pois kun palkkasin koiraa välissä
Istuminen 9,5 En taaskaan tiedä mistä puolikas lähti, sehän istui NOPEESTI
Luoksetulo 8,5 Haukahti lopussa
Ruutu 0 Olen sanaton
Hyppynouyo 10 Vitsit kun se olikin NOPEA, ihan hämmästyin

Metsku 10 Ravaili palautuksessa vähäsen
Tunnari 7 Päätti lämiä kahta väärää ja pysähtyä paluumatkalla, sanoin "hyvä" ja tuli loppumatkankin häntä vinhasti heiluen
Kauko-ohjaus 8 S-m tekikin s-i
Kokonaisvaikutus 9 Mitä eikö hirvikoirani muka vaikuttanut tarpeeksi??

Loppukevennykseksi vielä Saran kuvaama video meistä: http://www.youtube.com/watch?v=kARjhZujIcU

Kyllä me vissiin joskus sinne EVLiinkin päästään

2011-06-14T14:46:00.000+03:00

Päämurheenaiheeni on viimepäivät ollut Roopen tunnarivamma. Se tietää kyllä mikä on oma kunhan vain haistelisi eikä kaahottais, lämis kaikkia läpi ja ottais vaan jotakin summassa. Pienenä valonpilkahduksena kuitenkin, tänään teki ensimmäisellä toistolla oikein mallikkaan, haisteli hyvin kaikki ja palautti oman. Näinhän tämä tuppaa Roopella yleensä menemään; jos ei treenata tunnaria pitkään aikaan, se saa epävarmuutta ja kunnes sen vihdoin saa tekemään kympin suorituksen, se tekee niitä jatkossakin.

Ohjattu sujuu meillä jo ihan kivasti, merkin ja alustojen, ja alustojen suhde keskenään on tällähetkellä 7x4m ja ensi viikolla taidan lisätä merkin ja keskimmäisen alustan välille vielä metrin ja noilla mitoilla treenaillaan varmaankin aika pitkään. Tässä jutussa Roopella on jopa vauhtia, hirrrveä kiire alustalle ja nyttemmin keskimmäinenkin saa olla suurimman osan ajasta rauhassa. Merkkiä ei olla vielä "merkkinä" tehty, ainoastaan tuossa ohjatussa ohjaan Roopen ensin "merkille" ja lähetän vasta siitä. Mukava huomata miten tuokin rupeaa hahmottumaan tuon koiran päässä, hakeutuu jo tosi hyvin itse oikeaan kohtaan merkin taakse. Eiköhän me ensi keväänä evliin päästä, toivoa sopii ainakin.

Mukavan helteinen tämä Rovaniemi!

2011-06-10T16:42:00.001+03:00

Muutama päivä sitten otin itseeni niskasta kiinni ja painuttiin treenaamaan tuohon läheiselle kentälle. Tätä ennen oltiin treenattu ties kuinka kauan sitten, luvattoman kauan sitten. Ekana vähän ohjattua, nyt oikee puoli on ihan super mutta vasemmalle mentäessä oli vähän ongelmia. Näemmä pitäisi ottaa aina sekä vaaleat että tummat alustat mukaan niin voisi sitten katsoa hiekan tummuusasteen perusteella kumpia käyttää. Taaskaan ei nimittäin selvästikään bongannut alustoja kunnolla.
Ohjatun jälkeen muutama tunnari, voihan huoh. Tätä ei näemmä sittenkään voi jättää muutamaan viikkoon tekemättä, lähmi vääriä ja yritti palauttaakin väärää. Yhdesti oma ja väärä oli kosketuksissa toisiinsa (koska joku höselsi ne miten sattuu kirmatessaan kapuloille), Roope mietti selvästi kumman ottaa mutta valitsi, yllätys, väärin. Tehtiin sitten vielä toinen ja tälläkertaa oikea palautui mutta kosketteli kyllä muitakin.

Eilen käytiin sitten tekemässä tuota tunnaria, nimittäin haluan sen nyt todellakin kuntoon. Tälläkertaa se oma sitten löytyikin eikä tainnut edes härkkiä muita, jes! Otin myös kaikkia jääviä, yhden maahanmenon istui, mutta ei tehnyt mitään sen traagisenmpia virheitä. Tänään voisin tehdä vielä tunnaria, muuta ei kyllä tällä kelillä oikein pysty. Eikä siis sillä että valittaisin, ehei! Ihanaa kun on kerrankin lämmintä, se vaan tarkottaa sitä että treenamiset on hyvin vähäisiä/ ne toimitetaan illalla sääskien kanssa.

Sara ja Nuttyvillahan ovat huomenna menossa SM-tokoihin, tuloksia odotellessa.. Tsemppiä sinne etelänpäähän! Mua harmittaa kovasti kun ei Roopen kanssa päästy lähtemään, se fiilis mikä noista skaboista tulee on vaan niiiin sanoinkuvaamattoman mahtava! Ehkä me sitten ens kesänä.

Tykkäisköhän mun koira agiliidata?

2011-06-02T20:13:00.000+03:00

Muutama päivä sitten olin tuossa läheisellä kentällä tekemässä ohjattua, Roopen kanssa siis. Mittasuhteet meidän ohjatussa on tällähetkellä 6 x 3, mun pitäis saaha oma ruhoni vielä vähän kauemmas koirasta. Päätin tehdä ensin muutaman oikeen ja lopuksi vasemman, ja mitä ihmettä, ei yritystäkään keskimmäiselle! Tämä alkaa selvästi hahmottua koirani aivoissa.

Eilen käytiin sitten tekemässä vähän ruutua, kentällä oli myös jotain nuoria pelaamassa peliä X. Oon minäkin sitä joskus pelannu mutten muista mikä sen nimi on. No eniveis, ruutuun menot oli vähän hitaita ja ensin MEINASI mennä kulmalle mutta tajusi erheensä, ja meni ruutuun. Selvästi täytyy alkaa tekemään ruokaruutuja, eihän tollanen hitailu kelpaa. Vaadin lujempaa laukkaa! Yleiskuva näistä treeneistä kuitenkin positiivinen, koira oli aivan täpöintona ja esimerkiksi KAIKKI jäävät onnistui! Siis jokaikinen vaihto! Ja seuraaminenkin oli niiiin hienoa.

Tänään oli sitten vuorossa agilityä. Tälläkertaa koira ei päässyt mukaan, vaan menin itse katsomaan kerhon järjestämiä kisoja tuohon Pukinpolun kentälle. Sain myös älynväläyksen, että kun Repe on TVA niin se rupeaa kisaamaan agilityssä. Se vois jopa tykätä siitä kun se karkailuvaihe on ohitse ja oon myös itse kehittyny ohjaajana, osaan mm.

- pitää toistojen määrät järkevinä

- palkata koiraa paremmin kuin ennen

- suunnitella treenejä paremmin kuin ennen

- ymmärrän koirani sielunmaailmasta huomattavasti enemmän kuin kolme vuotta sitten

Okei, ehkä mun koirani on kehittynyt myös, ihan vähän vain. Ja nyt kun sillä on vuosi agilitytaustaa jo olemassa niin esteiden kertailun luulisi olevan helppoa. Ja, kun se on toivon mukaan unohtanut kaikki pienet yksityiskohdat (esim. kontaktit) niin voin opettaa ne aivan alusta. Mutta siis kokonaisuuden luulisi olevan tuolle suht selvää pässinlihaa. AVAa tuosta ei koskaan saa, sen tiedän, mutta ykkösistä ois kiva vaikka ne kolme nollaa.

Mun koira osaa myös käyttäytyä

2011-05-27T12:27:00.001+03:00

Roopella on siis tätänykyä nimensä edessä myös BH :) Keskiviikkona meillä oli koe ja hyvinhän se meni, kirkkaasti läpi. Roope oli oikein hyvässä vireessä verrattuna normaaliin koevireeseen, harmi etten taaskaan saanut videoa. Tuossa kuitenkin kuva jossa ilmeisesti olen juuri sanomassa käskyä, kaunista :D Kuvan (c) Marika K.

Tottiksen seuraamisessa Roope hieman painoi ja yritti kiilata eteen mutta sama sille, pääasia että se seurasi hyvässä vireessä. Istuminen & maahanmeno olis saaneet olla nopeammat, kuten myös luoksetulo. Mutta eihän se tule niin nopeeta kun pystyis kun tietää että saattaa tulla stoppi, tokoluoksarikäskyä kun käytin.
Kaupunkiosuudella Roope oli, ihme ja kumma, täysin hiljaa koko ajan eikä puksahtanut edes yksin jätettynä ja tyttökoiran kävellessä ohi. Oli kuulemma vähän kurattutunut haistelemaan muttei muuta. Eli kaikenkaikkiaan onnistunut päivä, nyt vain seuraavia tokokokeita odottelemaan.

Hirmuinen hirvikoira 4 vuotta!

2011-05-21T16:30:00.000+03:00

"Sanotaan, että harmaassa olisi suomalaisen miehen peruslaatuun sopivaa sisukkuutta. Väinö Linna kirjoitti tuollaisesta miehestä:

"Hän ei ollut mikään suuri mies, mutta hänen ruumiinsa oli vanttera ja lujatekoinen, ja mikä tärkeintä, siinä eli ja vaikutti henki, joka otti siitä kaiken irti."

-Koiramme-lehti

Näin tehdään tunnaria asenteella

Käytiin myös vähän treenailemassa Sara & Saaran kanssa ja väkersin vaivalla kehänkin ruutua varten, vihdoin ja viimein. Kuten arvelinkin, kehänauhoillehan se meni. Mentiin sitten lähemmäs ruutua ja lopulta sekin löytyi ja saatiin onnistuneitakin suorituksia. Tehtiin tätä vielä treenien lopuksikin ja onnistui ihan kivasti. Seuraavan kerran todellakin kaivan jostain kunnollisen kehänauhan pidikkeet, kivet ja hiekka ei oikein toiminu..

Ja näin

Päätin tehdä myös tunnaria liikkuroituna, ja ohjattua että saisin siitä kuvamateriaalia. No, voin sanoa että onnistumisprosentti oli tällä kertaa melko alhainen :D Tunnarissa lähmi vääriä jostain syystä ja meinasi palauttaakin väärää. Tätä ongelmaa meillä ei oo ollut piiiitkiin aikoihin enkä todellakaan tiedä mistä se nyt päätti putkahtaa esille. Kolmannella yritysellä sain palauttamaan oman vain yhden väärän lämimisellä, huoh.

Ohjattuakaan ei voi kyllä onnistuneeksi kehua :D Oikea puoli on Roopen ongelma, se menee AINA ensin keskelle. Ja tälläkertaa vähän useamminkin kun ensin. Lopulta sain sen onneksi tajuamaan ja kun tauon jälkeen kokeilin uudestaan niin ei tainnut enää yrittää kertaakaan keskelle, jos oikein muistan. Tai sitten yritti mutta mieleni ei suostu myöntämään tätä erhettä tapahtuneeksi.

Ja tässä poika seisoo!

Muut kuvat (c)SaaraK, seisotuskuva (c)Sara N.

Den glider in den glider in!

2011-05-18T12:44:00.000+03:00

Niin pääsi käymään että LÄTKÄN MM 2011 on hoidettu niinkuin pitääkin ja rakas naapurimme voi imeskellä niitä tuttejaan ihan rauhassa keskenänsä. Treenaamisenkin suhteen oli vähän hiljaista viimeisten pelien aikaan. Ollaan me kuiten jotain tehty.

Posti toi tullessaan tilaamani kehänauhan jotta päästään treenaamaan sitä ruutuongelmaa. Sain kuitenkin myös tosi kivan flunssan ilokseni joten tässä ollaan eilinen ja tämäkin päivä käyty lähinnä korttelinkiertoa x2 päivässä. Ruututreenit saavat siis odottaa.

Toissapäivänä kun olin vielä suhteellisen terveenä, käytiin treenamassa kaukoja ja jääviä tuossa läheisellä kentällä. Myös tunnari tehtiin joku päivä, en enää muista mikä. Muissa ei oo mitään vikaa mutta kaukoissa s-i vaihdossa Roope meinasi joka kerta kääntyä vähän sivuun kun liikutti toista takasta taaksepäin. Eipä siinä, tehtiin sitten hetken aikaa namiohjauksella tuota ja lopuksi vielä yks toisto metristä-kahdesta ilman ohjausta. Tuo viiminen menikin sitten ihan hyvin. Namiohjaus rupeaa olemaan hieman vaikeaa kun koira tietää mitä sen pitää tehdä, niin tuppaa sitten sähläämään.
Noista jäävistä vielä, tein sekasin maahanmenoja ja istumisia, koska meillä on BH-koe 25.5 ja siellä tarvis kuunnella eikä vaan ennakoida istumista. Tokoa (voittajaa) varten kun ollaan otettu lähinnä istumisia ja se on nyt tosi vahvana toimintamallina. Tein vaan muutaman molempia, istumisia ja maahanmenoja eikä muistaakseni kertaakaan tehnyt väärää, hyvä! Seisomisia teen tosi harvoin koska ne tuolla on ollu aina tosi varmat.

Heureka-elämykset on ihania

2011-05-08T13:34:00.001+03:00

Käytiin sitten vielä eilen illalla tuossa koekentällä treenaamassa sitä ruutua. Matkaa n. 30m ja ruutumerkkeinä tuollaset tavan oranssit kartiot. Kuten arvata saattaa niin kyllähän se nyt osataan, ei mitään ongelmaa. Hehheh :)) Siinä sitten pähkäilin että mikä helvata siinä koetilanteessa on, ja päädyin muutamaan eri vaihtoehtoon:

a)Koira tunnistaa koetilanteen eikä siksi mene
b)Koira ottaa häiriötä kehänauhasta joka siis kulkee siinä vierellä koko matkan ruutuun juostessa(ruutu on kulmassa)

Vaihtoehtoa A hetken mietittyäni päädyin kuitenkin tulokseen jotta se se ei ainakaan ole, Roope on kuitenkin bongannu ruudun liki kaikissa kokeissa, paineesta johtuen se on vaan jäänyt kulmamerkille. Ja viime möllitokoissa se menikin ruutuun. Ja noissa kokeissa joissa Roope on bongannu ruudun muttei oo mennyt sisälle tarpeeksi vähillä käskyillä, ei oo koskaan ollu kehänauhaa vaan ne on ollu sisäkokeita (=koira paineessa). Ulkokokeissa taas on aina ollu kehänauhat eikä Roope oo ees tajunnu koko ruutua vaan lähteny juoksemaan nauhoja päin. Eilisessäkin kokeessa meni kyllä hienosti ruutuun kun vaan tajusi missä se on.
Päädyin siis vaihtoehtoon B ja rupean treenaamaan kehän kanssa, ihanaa TYÖTÄ! Kova hommahan siinä on ja nauha + nauhan pidikkeet pitäis jostain kössiä ensin, mutta ei auta. Jos se on ainoa keino saada tää toimimaan niin sitten me tehdään niin.

Tänään aamulla käytiin tuossa lähikentällä treenaamassa ohjattua uusilla, koiran nähtävillä alustoilla. Oi vitsi miten taitava tuo onkaan! "Merkin" ja alustojen suhde on 5 ja 3m, merkki on siis viiden metrin päässä minusta ja alustoista, alustat on kolmen metrin välein. Lähti haluttuun suuntaan nopeeta ja tuntu tosi innokkaalta. Ainoostaan ensimmäisen "oikeen" meni lopulta keskimmäiselle, arpoi ensin muutaman kerran kumman valitsee mutta keskimmäinen vei lopulta voiton. Annan tuon kumminkin anteeksi, tätä ei olla treenattu pitkään aikaan. Seuraavat oikeet tekikin tosi nätisti. On se vaan hieno koira!

Tänään se sitten tapahtui

2011-05-07T19:09:00.001+03:00

Eli me oltiin tokokokeessa! Tuomarina meillä oli Heli Kelhälä, ihan mukava naisihminen joskin tuomarina hieman tiukahko. Kotiinviemisinä saatiin VOI2 250p., sij. 1/4. Ruutu meni nollaksi ja luoksetulo vitoseksi, selitykset tuossa alempana. Positiivista kumminkin se, että koira oli ihan hyvässä vireessä ja silläkin näytti olevan kohtalaisen hauskaa. Ei tuo kakkonen sinänsä haittaa mua, meillä on jo yks ykkönen. Enemmän haittaa tekniikan ihmelapset Kirsi ja Saara jotka eivät onnistuneet yhtä nappia painamalla saamaan mun kameraa auki! Minä kyllä aukasin sen hetkeä myöhemmin aivan sujuvasti... Hmph!

Paikkamakuu 10 Mua jännitti ihan himona kun koko muu rivistö oli tyttökoiria mutta hyvin se sielä pysyi
Seuraaminen 9½ Vähän hitautta askensiirtymissä, muuten tosi sievää
Liikkeestä istuminen 8 Annoin päällä vartaloavun, en edelleenkään luota tuon kykyyn istua kyseisessä tilanteessa

Luoksetulo 5 Kentän laidalla oli mun kaveri pelkineitinsä kanssa, ilmestyivät sinne siis kesken meidän kokeen. En tajunnut pyytää heitä pois Roopen näkyvistä ennenkuin luoksari oli jo tehty joten tässä tulos. Kaks lähtökäskyä ja maahanmeno aivan vino, noloaaaa.. Tuli lujaa ja stoppasi ja meni maahan nopeeta mutta ei auta
Ruutu 0 Ekalla käskyllä lähti hippailemaan ihan minne sattuu ja yli kehästäkin, sitte kävelin lähemmäs ruutua ja käskin menemään ja menihän se ja hienosti menikin. Hetkeä liian myöhään vain.
Hyppynouto 10 Tätä ei kuulemma olis paremmin voinut tehdä, meni LUJAA ja toikin vähintään yhtä lujaa, ihana!
Metallinouto 9 Raviaskelia palautuksessa
Tunnistusnouto 10 Haisteli aika pitkään mutta kun löysi oman niin hirrrrmuilosella laukalla takasin :)
Kauko-ohjaus 10
Kokonaisvaikutus 10

Sitä videoa ei tosiaan ole mutta kyselen vielä onko kuvaaja näpsinyt meistä ihan kuviakuvia.

Joillain on kohta kokeet

2011-05-02T23:28:00.000+03:00

Nyt on Roopeliini ilmottu myös BH-kokeeseen 25.5 tänne Rovaniemelle. Ja lauantaina on tokokokeet tuossa kentällä, kyllä meillä nyt on jännää!

Eilen meidän treeniseuraksi tuli Sonja ja holskunsa Zusje. Roope on tavannu Zusjea vaan kerran aikasemmin joten arvelin holskutytön olevan potentiaalista paikkamakuuhäiriötä. Yrittihän Roope kyllä luokse mutta pysyi kuitenkin maassa ja vieläpä tosi nätisti, ei piippausta ei mitään. Ei yritystäkään nousta ylös. Muutenkin Repe oli tosi hyvässä vireessä, seurasi ihan intopinkeenä ja esim. juoksusta maahanmenot tosi nopeita. Myös pari luoksarin stoppia tuli tehtyä, eipä juurikaan moitittavaa.
Mielenkiinnosta (ja vähän EVLiäkin ajatellen) otin Roopen perusasentoon/viereen maahan ja Sonja sanoi "viereen"/"maahan" Repen asennosta riippuen. Yllättävän hyvin Roope tajusi, pari kertaa yritti toimia väärällä käskyllä mutta hiffasi suht nopeeta. Kumminkin, näitä pitää vielä treenata. Päästettiin sitten koirat vielä kentälle juoksemaan ja nehän juoksi! Harmi kun ei ollu kamera mukana.

Nyt "koeviikolla" me ei tehdä juuri mitään, huomasin viime mölleissä että menee paljon paremmin kun ei treenata hirmuna viikkoa ennen koetta. Tänään meidän treeniseuraksi tulivat Saara & Tuike sekä Saaran kaveri beeceepentunsa Milon kanssa. Roopehan oli taas ihan in lööv ja nousi pari kertaa kun jätin sen kauemmas makaamaan ja pentu painatti kauempaa ohi. No, kielsin ja uudestaan maahan. Sitten pysyikin ja pääsin palkkaamaan.

Tehtiin pääasiassa ruutua alustalla, ainoa ongelma on seuraamisen ennakoiminen. Saan syyttää itseeni taas, ei olla treenattu tätä ikuisuuteen. Palkkasin lelulla muutaman toiston ja kyllähän tuo palkkautuikin ihan hyvin, intopiukeena lähti pinkoon uutukaisen narupallon perään :) Saara myös liikkuroi meille tunnarin, toi oman mutta olisin toivonu enemmän rauhallisuutta etsimis-osioon. Ihan vain oman stressitasoni laskemisen avuksi, mun ei tarviis pelätä että se vauhdeissaan koppaakin väärän.
Jossain vaiheessa kentälle ilmestyivät myös Riikka ja schapendoes Nappi, kaikki lauantain kokeeseen menijät taitaa juosta tuossa (kisa)kentällä tällä viikolla ;) Otettiin porukassa vielä paikkamakuu x minuuttia (kauan, vähän niinkun unohdettiin ne sinne) mutta voikun Roope makasi nätisti koko ajan! Nappi vois kokeessakin olla paikkiksessa meidän vieressä..
Tässä vielä Saaran ottamia kuvia Roopesta ja Milo-beeceestä:

"Orjani miksi livistät!"

"Oi vitsi pentupentupentu aaaaa!"

"Ne näpit irti nainen tässä on homma kesken!"

Hirvikoira joutuu pesulle ja mannekiiniksi

2011-04-30T14:13:00.000+03:00

Roope on nyt sitten ilmottu Juhannusnäyttelyyn tänne Rovaniemelle! Sitä ennen se joutuu kuitenkin pesulle ensimmäistä kertaa neljään vuoteen, ja poseeraamaan mun ylioppilaskuvaan (hox hox minusta tulee tänä keväänä ylioppilas). Tykkäisin käydä sen kanssa useemminkin keräämässä paskoja arvosteluja mutta kun se maksaa niin mahdottomasti siihen nähden ettei sieltä koskaan mitään Hta (parhaimmassa tapauksessa EHta) kummempaa tule. Näytelmissä vaan on niin kivaa aina, jutella ihmisten kanssa ja tavata vanhoja tuttuja, ja mikä parasta, kaikki tahtoo keskustella KOIRISTA!

Eilen me ei taidettu treenata mitään, tulin viikonlopuksi hoitamaan kaverin berninpaimenkoiraa ja käytiin vain lenkillä + datasin loppuillan ja söin karkkia. Ihanaa. Katsoin myös Roopen vanhoja koevideoita ja tajusin että loppujenlopuksi Roope on ihan mahdottoman taitava koira, kaikesta vammailusta ja perseilystä huolimatta. Se toimii sillä moottorilla mikä sille on sisään rakennettu, ja sen moottoriin ei kuulu turboja vaikka kuinka haluaisin. No okei, kuuluu sillon kun motivaatio on tarpeeksi korkealla, mutta esim. koetilanteet saa sen auttamatta latistumaan (puuttellisen palkattomuustreenin seurauksena). Olenkin ajatellut että käydään nyt nämä kerhon kokeet toukokuussa(jotka on aivan kohta, apua) ja sitten vasta evl vuoden päästä. Tässä välissä kerettäis käymään monet möllit ja näin saatais luultavasti koemotivaatiota(koiran) nostettua. Toivon mukaan en sorru ilmottamaan tuota syksyllä viimeisimpiin ulkokokeisiin. Oishan se TK3 kiva mutta äh, en tiedä. Pitäis saada ykkönen noista seuraavista kokeista, jos ei saada niin sitten ei ainakaan mennä syksyllä mihinkään.

Miksi pitää olla tyhmä ohjaaja?

2011-04-28T22:21:00.000+03:00

Varmaankin jotta koira voisi loistaa, tai sitten ei.
Eilen päätin tehdä muutamat tunnarit jotta tämä taito ei vallan unohdu. Ekaksi koski vääriäkin mutta lopulta toi oman. Tehtiin sitten vielä toinen, lämi vaan yhtä väärää ja toi oman. Huomasin että meinasi koskea useempaankin niin hoin rauhallisesti "irti"-käskyä ja kappas, kierrokset laski huomattavasti ja koira rupes oikeesti haisteleen. Tätä ei olla tehty iäisyyteen ja sen kyllä huomasi.

Tänään sitten ohjattua taas vaihteeksi. Kosketusalustat on meillä tosi tummat ja niitä on vaikea erottaa kentän(hiekan) väristä, ja tässä tuleekin sitten se tyhmä ohjaaja kuviohin. Helppohan sen koiran on varmaan bongata se reunimmainen kun ei se näe sitä reunimmaista! Roope otti sitten pienet paineet mun nousevasta v-käyrästä ja lopetettiin suht äkkiä onnistuneeseen suoritukseen. Nytkun koira oli sopivasti paineessa, päätin vaikeuttaa vähän tunnaria mutta sehän haisteli! Ja tarkkaan haistelikin, niin hitaasti ja tunnollisesti että täytyihän mun vähän olla ylpeä. Siinä se paine sitten hävisikin kun koira huomasi että tykkää mami siitä yhä kuitenkin.

Tuo ohjattu jäi vielä kaihertamaan mua joten käytiin tässä välissä vähän kävelemässä, hain sisältä sellaset alustat että varmasti näkyy ja eikun uusiksi kentälle. Ja kuinka ollakaan, ei ainootakaan keskimmäistä :) Niin vain sai taas tästäkin "koiran mokasta" syyttää itseään.

Kyllä minä haen ja kyllä minä osaan

2011-04-22T17:17:00.000+03:00

Tiistaina meillä oli taas muutaman viikon tauon jälkeen hakutreenit Matkavaarassa. Koska Roopella ei talven alussa tehdyt pistot menneet erityisen kehuttavasti, päätin tehdä ihan helpot treenit tälläkertaa. Kolme mokkea n. 30 metrissä, ja piiiiitkän pitkän talvitauon jälkeen hakikin ihan mukavasti.
Ekan moken löysi tosi nopsaan ja eteni suoraan. Samoin kolmas oli ihan fiksun näkönen. Toinen, eli keskimmäinen ukko ei mennyt ihan yhtä hyvin kun nämä kaks muuta. En tiedä miksi tuo lähti aivan vinoon kaks kertaa, kerran juoksi aivan ukon vierestä, jossain vaiheessa sitten sai hajun ja löysi. Mutta jotain positiivista sentään; kuten meidän ohjaajakin sanoi niin hakeepahan ainakin nenällään eikä silmillään.

Eilen mulle tuli hoitoon Rolf-niminen gööttipoika. Vaikka pojat (Roope&Rolf) on aikasemmin vähän ottaneet yhteen, niin nyttemmin tulevat oikein ihanasti toimeen. Rolf alistui heti talon isäntäkoiralle joten Roope mitä ilmeisimmin hiffasi ettei se ole harmiksi. Ovatpahan meinanneet pistää leikiksikin muutamaan otteeseen.

Tänään ja eilen on ollut ihan himohienot päivät joten sen mukaan ollaan lenkkeiltykin; monta tuntia pitkin metsiä. Äsken käytiin treenaamassakin, Roope teki ohjatun alkeita siideritölkin & kosketusalustojen kanssa, paikkaistumista ja metskuja.
Ohjattu sujuu oikein hienosti, ensinnäkin tuo rupeaa tajuamaan asettumisen merkille (käskyä meillä ei tälle vielä siis ole), ja toiseksi suunnat alkaa olemaan jo ihan kivasti hallussa. Oikealle lähetettäessä ei ekalla toistolla tajua lähteä takaviistoon vaan menee suoraan oikealle (siis koiran vasemmalle) mutta kaartaa sieltä sitten oikealle alustalle. Ei haittaa niin kauan kun se kumminkin menee sinne minne on tarkoitus. Vasen ei oo hallussa niin hyvin kuin oikea, meinaa ensin keskelle mutta muutaman kerran jälkeen palaset loksahtaa paikoilleen. Osaksi johtuu kai tummista alustoista tummaa maata vasten mutta eiköhän tämä tästä. Istumisissa ei mitään häikkää, välimatkaa muhun joku 10m.

Metskuja tehtiin piiitkästä aikaa ulkona, ja vauhtia löytyi. Muutama vauhtinouto ja samaten pari kokeenomasta noutoa, kapulan läpsäytys ennen suuhun nostamista tulee aina. Mutta ei haittaa; kunhan menee lujaa, ottaa kapulan, ei mälvää, tulee lujaa ja pitää kii kunnes käsken irrottaa, niin riittää mulle. Kuten se tänään tekikin.

I have a dream

2011-04-19T14:12:00.000+03:00

Torstaina lähdettiin Roopen kans hoitamaan Kerttu-beauceronia ja Kerttu onkin yksi niistä harvoista koirista jotka jaksaa Repen hauhau-juostaan-leikkejä. Loppujenlopuksi Kerttu saikin väsytettyä Roopen niin että päätin pistää poikaparan penkkien taakse eristyksiin hullun beussin "leikitään!"-yrityksiltä.

Lauantaina lähdettiin sitten kaikki kolme hallille möllitokoihin, Roope kävi VOIttajassa ja minä liikkuroimassa. Kerttu istui autossa :D
Roopelle kotiinviemisinä VOI1 306p.
Paikkamakuu oli ihan kumma, Repe makasi kahden tyttökoiran välissä, ei mennyt lonkallekaan vaan pisti pään maahan, siis mitä? :D Siinä se sitten makaili oikein lunkisti koko neljä minsaa (kyttäsin sitä aina välillä piilosta).Roope seurasi hihnassa koska oltiin hallissa, en halunnut että se pääsee pysähtelemään. Mutta eipä onneksi edes yrittänyt, seurasi ihan kivalla vireellä. Istumisessa annoin vartaloavun että pönde varmasti myös istuu, ja istuihan se. Luoksetulo jees, vauhtia olis saanut olla enemmän ja viimisen pätän ravasi (ärr).
Ruudun bongasi hyvin ja laukkasikin sinne, jes! Jos tämä vihdoin ja viimein rupeis sujumaan kokeissakin, Roopehan ei oo vielä kertaakaan kokeessa ruutuun mennyt. Noudot ihan kivat, metskussa ravaili mutta aivan sama, eipä tuota metskua oo pitkään aikaan tehtykään. Tunnari okei, oma löyty melkein heti. Kaukoissa oli jotain ihme värkkäämistä, tarvi kolme käskyä ekaan seisomiseen.. Huoh, tätä pitää tosissaan treenata, en tod halua että toi rupee virallisissa tekeen tollasta.

Huomasin että kun palkkailin välillä liikkeiden aikanakin niin Roopen asenne oli aivan eri, tuo kun luulee ihan kympillä noita tilanteita oikeiksi kokeiksi. Harmi kun ei oo enempää möllejä ennen virallisia, meillähän tosiaan on koe 7.5 täällä Rovaniemellä. Mutta toivotaan parasta ja pelätään pahinta, tällähetkellä kumminkin ihan hyvät fiilikset.

Kuvat (c) Saara Kangasniemi

Sataa sataa ropisee

2011-04-05T11:00:00.000+03:00

Todellakin satoi kun eilen treenailtiin Saran ja Poxun kanssa. Koirat makasi ensin hetken paikoillaan (Poksu oli muka Roopelle häiriönä, Roope siitä enää mitään häiriinny :D), sitten kuvasin Pomoa (ja kamera kastui toivottavasti toimii vielä) ja Sara liikkuroi Roopelle tunnarin.

Makaamiset siis sujui oikein hyvin, oltiin koirien näkösällä eikä aikaa ollut kun korkeintaan minuutti mutta silti, oli märkää ja vieläpä satoi! Roope alkaa selvästi päästä pikkuhiljaa eroon tuosa sadevammasta. Taisiis märän maan &sateen vammasta. Ei sitä silti kokeeseen voi sateessa viedä, sentään.
Tunnarikin sujui erinomaisesti, ravasi tikuille mutta sen annoin anteeksi siinä säässä, eipä mua niin hirveesti haittais vaikka se normistikin tässä paikassa ravailis, se vaan jostain syystä tykkää laukata. Tehtiin sitten vielä vähän seuraamisiakin (okei hieroja on vasta huomenna mutta kun sillä nyt oli tekemishaluja niin sai tehdä) jotka meni ihan ookoosti, vähän meinasi kontakti rakoilla mutta sateellakin oli tämän asian kanssa kyllä tekemistä.
Niin ja Roopehan noutikin vielä (ja piti mennä tekeen vaan paikkikset ja tunnari eheh), ja hyvin noutikin! Laukkasi kapulalle ja laukkasi takasinkin, palkkasin namilla taakse. Sitten vielä sivulletuloja kapulan kanssa mun edestä, ei ongelmia.

Niin se kesäkausi vissiin alkaa

2011-04-02T17:30:00.000+03:00

Kun hakutreenitkin alkoi vihdoin. Otettiin Roopelle vaan haukkumisia, pelkäsin ettei se hiffaa yhtään mutta mitä vielä sillähän oli asiat oikein hyvin mielessä. Siltikin vaikka talvella ollaan tehty näitä hommia ehkä kerran tai kaks.
Tässä vielä Saaran ottamia kuvia todisteeksi.

Valjaat vähän valahti

NO KUULUUKO??

Heihei, mami tulee kohta

2011-03-28T21:16:00.000+03:00

Urpo lähti tänään minusta riippumattomista syistä asumaan eteläsuomeen, joten tämä on tätänykyä vähäniinkuin vain Roopen treeniblogi. Kylläpä teki pahaa pettää koiran luottamus sanomalla tutut "heihei, mami tulee kohta" ja lähtemällä ulos ovesta ottamatta toista mukaan. Kun me ei sitten vähään aikaan nähdä.

Käytiin tänään Oikaraisessa Saaran ja Tuiken&Pyrrin luona kun mun piti kuvata Tuiken häpeilyä kuvisdiplomityöhöni. Onnistuin, onneksi. Käytiin sitten lenkilläkin ja Saara kuvaili koiria ja tuli niitä hyviäkin otoksia.

Pyrri, Tuike, Roope ja Urme

Roope on alottanu myös ohjatun treenit, ja voi että miten hienosti se on tän hiffannu! Ollaan tehty kosketusalustoilla vasempaan ja oikeaan, välillä pyörähtää liikaa mutta hakee kuitenkin oikean alustan tosi nätisti. Ai kun mami on ylpeä! Seuraava etappi tässä jutussa olis saada alustat viiden metrin välein toisistaan ja koiran väli alustoille + mun väli koiraan kymmeneksi metriksi.
Muutenkin meidän treenit alkaa vihdoin sujua, perusasentoja ja seuraamisia me ei edelleenkään oteta ennen hierojalla käyntiä.

Kun mikään ei onnistu, oikeasti

2011-03-24T17:32:00.000+02:00

Alotettiin Roopen kanssa kaukopalkkauksen alkeita. Aluksi ihan jees, yritti ainaki esittää ilosta jne mutta loppupeleissä tämäkin muka mahtava suunnitelma meni perseelleen. Vaikka kuinka yritän tehä yksinkertasia harjotuksia, aina kun pitää tulla sivulle/seurata/ ylipäänsä tehdä jotain niin "näää no emmää nyt kun eeeiii", huoh. Ajattelin että tuosta kaukopalkasta tuo sais vähän kestävämmän vireen kokeita ajatellen mutta eikai sitten. Ei paljoa kiinnosta esittää positiivista kun toinen ei viitsi edes yrittää. Oikeestaan en enää edes välitä, jos tekee hitaasti niin So what. Lähiviikkoina mennään käymään hierojalla, toivon mukaan edes osa tästä paskasta selittyis jumeilla. Jos ei niin kai me sitten vaan haetaan ne kolme vimoa ykköstä paskoilla suorituksilla ja tapetun näkösellä koiralla. Kun kaiken se kuitenkin osaa mitä siltä pyydän.

Älä koskaan miehisty, en meidän taloon lisää aikuisia halua

2011-03-17T22:15:00.001+02:00

Käytiin tänään Saran ja Hukkiksen kanssa lenkillä, oli niin hieno ilmakin. Sara kuvaili koiria ja minä muka jotain Roopen kanssa treenasinkin (ehkä yhden vasempaan käännöksen seuraamisia).

Toisellakin välillä hauskaa :)

Tuossa juuri äsken yritin sitten ottaa sellasia sivulletuloja että koira ei yrittäs vetää häntää sivuun ja koipien väliin. Huoh sanon minä. Ulkona vähän ryhdistäytyikin, otin toooosi pitkän seuraamisen kun yritin saada tuon rentoutumaan että palkkaan vasta sitten. Seurautin varmaan viis minsaa mutta mitään merkittävää ei tapahtunut joten palkkasin kun se näytti edes pikkiriikkisiä rentouden merkkejä, ja luovutin. Ja loskatkin on tulossa, minä en kestä.

Joutuukohan hirvikoiran kiusaamisesta helvettiin?

2011-03-11T15:45:00.000+02:00

MÖÖÖ

Tässä Roopen tämän kevään muotiasuste nimeltään "Tonttumuori"! Roopella on siis päässään mun verenluovutuslahjoina saatu "putkihuivi" tekstillä GIVERIGHTNOW. Sain niin hyvät naurut että oli pakko ikuistaa myös kameralle.

Ja tässä Niinan ottama kuva maanantailta ennenkuin lähdin viemään kaksikkoa junalle ja sitä kautta kotia kohti :)

Aada on ihana t.Roope

2011-03-06T17:14:00.000+02:00

Eilen meitä ilahduttamaan saapuivat Niina sekä Aada-malinoissi Perhon kunnasta. Roopesta malinuaa ois ollut niiiin ihana mutta kaikkien mukavuuden nimissä koirat joutuivat nukkumaan eristyksissä toisistaan.

Tänään käytiin sitten vähän treenaamassakin, Roopekin sai (joutui) pitkästä aikaa oikeesti ajattelemaan. Tehtiin ensin vähän ruutua, liikkuroituna tunnari ja lopuiksi vähän seuraamisia.

Ruudut meni ihan ookoosti, ensin pysäyttelin alustalle ja sitten ilman alustaa. Yhen kerran meni vähän taakse mutta pyysin luokse ja lähetys uudestaan. Nyt sujui myös seuraamaantulemiset hienosti, jes!
Tunnarissa ei ongelmia, pelkäsin miten sujuu kun Roope tosiaan oli vähän kikseissä tämän nais(koira)vieraan vuoksi ja yleistä jatkuvaa hösellystä oli havaittavissa. Kuitenkin, meni laukalla, haisteli ja palautti laukalla.
Seuraamisissa takapään käyttö vasempaan käännöksissä oli huomattavasti aiempaa parempaa, tiedä häntä mistä sitten johtui mutta en valita. Muutenkin seuraamiset tuntui nyt paremmalta kun pitkään aikaan.

Tässäpä tätä

2011-02-23T14:08:00.000+02:00

Sain vihdoin käsiini isäni kuvaaman Roopen kokeen, joten tässäpä se videona. Lisänä myös Urpon taannoinen tokoiluvideo.

Roopen koe:
http://www.youtube.com/watch?v=m0GGeZosqEw

Urpon tokoilua:
http://www.youtube.com/watch?v=grAwnwie_vo

Kun ei niin ei

2011-02-19T17:49:00.000+02:00

Kävimme sitten siellä kolmansissa VOI-kokeissa, kotiintuomisina VOI1 258p., ja sij. 3/4. Tuomarina Allan Aula. Huoh, ei voi muuta sanoa. Se joka vielä tulee vinkumaan mulle "tää mun beecee on kyllä ihan yhtä vaikee kuin tuo sun harmaa" niin on hyvä ja hankkii sitten seuraavaksi sen hirvikoiran kun nämähän on aivan yhtä helppoja ja vaikeita!

Paikkamakuu 10 - Eipä siinä kummempaa, koira oli heti kehään mentäessä korvat luimussa ja "en tee mitään"-asenteella. Makasi kuitenki kiltisti.

Seuraaminen 8½ - Pysähtyi kaks kertaa kesken kaavion ja muutenki ei tuntunu taas mikään kiinnostavan. Sai mun housunlahkeesta peri kertaa pikkusähkärin mutta mun mielestäni se ei oikeuta tekemättömyyteen. Tässäpä jollekulle oiva suojelukoira, ei muuten irrota vaikka kuinka mätkit!
Liikkeestä istuminen 10 - Lähtiessä kaksoiskäsky seuraamiseen ja vartaloapuja muttei vissiin Allua haitanneet. Sanoi mulle että "en tiedä onko tuo sun vartaloapu tahallinen vai tahaton mutta kyllä sulla käsi vähän nousee", hmm kyllä se mun pääkin taisi vähän kääntyä.
Luoksetulo 8 - Lähti ravilla, nosti laukaksi, pysähty nopeeta, laukkasi, meni maahan suht nopeeta, laukkasi mutta pudotti raville. Tuosta ravista kaks pinnaa pois.
Ruutu 0 - Eipä mennyt ei. Täysin sama homma kun viime kokeessa samassa hallissa, meni seisomaan kulmaan ja vaikka kuinka läheltä yritin niin ikuisuus kesti ennenkuin tajusi mennä keskelle tai ylipäänsä niin että ois ollu järkeä käskeä maahan.
Hyppynouto 10
Metskunouto 10
Tunnari 10 - Haisteli aika pitkään mutta löysi oman kumminkin ja palautti laukalla.
Kaukot 8 - Puhtaasti kaikki mutta viimenen s-m teki s-i ja kaksoiskäsky siitä.

Selkeesti me ei enää voida kisata hallissa, se onnistuu sen yhden kerran talveen mutta siihen se sitten jääki. Eli EVL siirtyy ens vuodelle, no can do.

I´m not your babe Fernando

2011-02-13T13:17:00.000+02:00

Torstaina oli taas ohjatut treenit hallilla. Tälläkertaa keskityin lähinnä Urpoon kun sillä on tuo homma ruvennut sujumaan vihdoin ja viimein niin viitsii vieraammisakin paikoissa treenata sitä.

Ensin tehtiin ihan perusseuraamisia ja käännökset menee jo ihan kivasti, mun pitäis vaan saada vasempaan käteen vielä enemmän liikettä. Välillä meinaa hakeutua vähän turhan eteen, mutta kun siihen huitasee käännöksen vasempaan niin korjaa ihan hyvin itse.
Liikkeestä seisomisessa havaitsin istumiseen hakeutumista, veikkaisin johtuvan uudesta paikasta ja siitä johtuvasta epävarmuudesta. Kyllä se sitten siitä kun pyysin vaan pois istumisesta ja tehtiin muutaman kerran onnistuneet seisomiset.
Sitten se mitä varten Urpo alunperin ylipäänsä pääsi mukaan hallille eli hypyn alottaminen. Ensin naksuttelin kun tuli hypylle, ihan vain varmuuden vuoksi kun tuo nyt sattuu olemaan tollanen herkkis. Sitten jätin nameja hypyn taakse mutta koska koira ei nähny niitä kunnolla niin hyppääminen oli vähän nihkeetä. Pistin siihen sitten näkyvän alustan ja johan tuli corginpötkylään vauhtia! Pitäis vissiin rakentaa Urpolle ihan oma este tänne kotosalle kun hallilla tulee käytyä vaan kerran viikkoon eikä tuo Roopen 60 senttinenkään oikein palvele tätä tarkotusta.

Roopeliini sai tehdä seuraamisia + istumisia ja johan nuo jälkimmäisetkin rupeaa sujumaan. Ei ole viikkoon-kahteen ainakaan (muistaakseni) jäänyt seisoskelemaan. Mutten siltikään tiedä luotanko siihen niin paljon että kokeessa uskaltaisin laskea pelkän suullisen varaan. Myös seuraamisissa stoppasi pari kertaa, aaargjgjhg taas tämä vaiva jonka luulin jo kauan sitten jättäneen meidät rauhaan.
Tietysti piti tehdä vielä liikkuroitua tunnaria kun siihen oli mahdollisuus. Haisteli monta kertaa kaikki läpi ja luulin jo että ottaa väärän mutta mitä vielä, haisteli aikansa mutta toi oman oikein nätisti. Eikä jääny tikuille kuppaamaan oma suussaan. Toivottavasti tää handlataan sitten kokeessakin.

You don´t own me

2011-02-08T19:11:00.001+02:00

Kuuntelin piitkästä pitkästä aikaa tuotakin biisiä ja voi että miten se muistuttaakaan minua murrosikäisestä koirastani pinkomassa minua "karkuun" iloinen you don´t own me-virne naamallaan.

Eritoten sanat
"I'm young and I love to be young
I'm free and I love to be free
To live my life the way I want
To say and do whatever I please"

kuvaavat senaikaista Roopea erinomaisesti. Onneksi ne ajat ovat iloisesti ohi, biisi kylläkin on hyvä edelleen.

Sitten siihen itse aiheeseen, eli treenaukseen.

Roope on saanut parina viime päivänä tehdä tehokkaasti luoksetuloja ja täytyy sanoa että alkaa ne vissiin pikkuhiljaa näyttää ihan järjellisiltä. Maahanmenot on edelleen vähän turhan hitaita, mutta musta tuntuu että se hitaus johtuu tuosta tekniikasta; Roope kyllä käskyn saatuaan rupeaa menemään maahan mutta ikäänkuin ryömii vähän matkaa ennenkuin lyö kokonaan maihin. Tiedä sitten miten tuota sais tuosta erilaiseksi, en osaa.

Urpokin on viimepäivinä saanu treenata ihan mukavasti, ollaan tehty vähän kaikenlaista, oikeestaan kaikkea muuta ALOsta paitsi hyppyä jota ei olla otettu yhtään. Pitäis vissiin.

Seuraamiset on jo oikein hyvällä mallilla, käännökset pelaa ookoosti, ainoa vain että vasempaan käännyttäessä pomppaa ilosesti namikättä kohti ennenkun kääntyy :D Muutenkin vois olla vähän tiiviimpää, ei tarvis valskata noin paljon. Erityisen iloinen oon jäävistä; koira kuuntelee eikä arvo asentoja, ihanaa! Seisomista pitää vielä vahvistaa kun siinä tuntuu venyvän mutta eiköhän sen suhteellisen pienellä vaivannäöllä saa kuntoon.

Niin kaunis on hiljaisuus, ja kauniimpaa on kaipaus

2011-02-07T13:07:00.001+02:00

Viime keskiviikkona treenailtiin Saran ja Hukan kanssa tuossa ala-asteen pihalla. Ekana taidettiin ottaa paikallaolot, Roope makasi yhteensä jonku neljä minsaa, Sara kävi välissä vaihtamassa Hukan istumisesta makaamaan joten Reps sai vähän häiriötäkin. Tosin helpotusta toi kun oltiin piilossa auton takana niin koirat tietty näki meidät mutta silti, ei noussut eikä valunut kertaakaan lonkalle.

Makuiden lisäksi taisin teettää tuolle muutaman luoksarin, seuraamisia ja istumisia. Luoksarit okei, pysähtyi nopeesti eikä muistaakseni yrittänyt perseillä. Istumisissa meillä on vielä hiomista, en vain voi luottaa tuohon... Siellä kahden viikon päässä häämöttävässä kokeessa mun on pakko antaa kaksoiskäsky(vartaloapuja), en vain luota. Niin ja tehtiinhän me tunnariakin! Ekalla kertaa otti oman ja jäi taas seisoskeleen tikuille.. perkele. Toisella toistolla toi onneksi samantein. Ottaa se kuitenkin oman.

Eilen illalla päätin vetäistä lyhyet treenit sisältäen ruutua, istumista ja kakeja. Ruudussa no problem, hakee jo ihan hyvin keskikohtaa kuten olen yrittänyt opettaakin. Harmi vaan että aina ei voi onnistua, ja yleensä se tapahtuu kokeessa. Viime tiistainahan Roope vammasi kaukoista s-i mutta nyt ei yritäkkään liikuttaa takasia, jes! Meni puhtaasti jopa sieltä 15-20 metristä.

Kysykää ihmiset!

2011-02-06T19:29:00.000+02:00

Kopioin tämän Viiviltä, syvimmät pahoitteluni muttakun tämä on vaan niin hyvä.

Haluan kuulla teidän lukijoiden mielipiteitä/kysymyksiä meistä, meidän harrastuksista, treenaamisesta ja kaikesta muustakin aiheeseen liittyvästä (olettaen että mahdollisesti osaan vastata :D). Asiattomat kommentit jättäisin mieluusti saamatta. Julkaisen siis kaikki kysymykset vastausten kera toisessa blogimerkinnässä, kunhan kysymyksiä on tullut sopivasti (toivon että kysymyksiä/mielipiteitä tulisi enemmän kuin yksi tai kaksi).

Kysymykset voi lähettää tämän tekstin kommenttiosastoon, myös anonyyminä mikäli niin haluat. Kuitenkin, koska en osaa laittaa kommentteja niin että ne näkyvät vain kun olen ne hyväksynyt, voi kysymyksiä lähettää myös säpooni emilia.salmijarvi (ät) gmail.com josta kopsaan ne sitten tänne.

Eikun kysymään!

Se tekee just sillon ku haluaa-ei siis koskaan

2011-02-06T18:14:00.000+02:00

Tervettä menoa

Viime tiistaina oli tarkotus treenata kokoonpanolla Saara & Tuike sekä Sara ja Hukkis mutta loppupeleissä treenasivat vain minä ja Saara. Roope oli tosi huonossa vireessä mutta eipä ollut uutta. Kaikki muut liikkeet tais mennä ihan ookoosti (seuraaminen, ruutu) mutta kaukovamma puski päälle oikein olan takaa. Taisiis s-i vamma.

Urpo sai tehdä lyhyitä seuraamisia ja maahanmenoja/istumisia/seisomisia. En jaksanut treenata sitä sen kummemmin.

Kaikki kuvat (c) Saara.

Vi har en ny halli! Jätte bra säger jag.

2011-01-30T21:30:00.000+02:00

Viime torstaina käytiin tsekkaamassa meidän kerhon aivan uusi ISO halli, oli se hieno! Tosin ei niin iso kun ajattelin mutta kyllä se edellisen voittaa.

Tarkotus oli tehdä Roopelle kokeenomaset treenit muta päädyinkin sitten tekemään kaikki liikkeet ilman liikkuria missä järkässä sattuu, palkkasin myöskin kaikesta. Missään ei ollu suurempia ongelmia, ainoastaan kaukoissa meinasi stepata mutta sain sen homman sitten kuitenkin kuriin ja nuhteeseen. Myös luoksarissa yritti ennakoida mutta läpijuoksuilla sekin ongelma saatiin pois päiväjärjestyksestä.

Eilen treenasin kotipihalla luoksaria kun se tuntuu olevan se meidän (suurin) ongelma tällähetkellä. Toki meiltä muitakin ongelmia löytyy ja paljon mutten osaa keskittyä kun yhteen kerrallaan. Miten se sanonta meni; koira muistuttaa omistajaansa vai miten se oli...
Täytyy sanoa että eilisen perusteella olin kyllä tyytyväinen tuohon elikkoon! Stopit tosi nopeita, ainoa miinus oli TAAS maahanmenon jälkeisen stopin (tälläkertaa hyvin pieni mutta kuitenkin) venyminen. Ens kerralla siis jälleen vartaloapuja, ne stopit on vaan tehtävä kunnolla. Kokonaisuutena kuitenkin hyvät treenit, onneksi kokeessa ei tarvii tehä kahta luoksaria.

Sweet from the flowers, honey from the bees

2011-01-25T20:07:00.000+02:00

Kukkia ja mehiläisiä joo, Roopekin tykkää jäniksestä ihan himona.

Vihdoin ja viimein sain tällaisen söpöilykuvan Roopesta ja Emmetistä. Isompi pöljä ei oikein tykännyt pienestä pöljästä mutta "ULOS?" ja "CARA?" ja "HUKKA?" saivat isomman pöljän terästäytymään edes hieman. Pieneen pöljään ei mikään tepsinyt.

Eilen kävimme vielä illalla treenaamassa sitä ihanaa luoksetuloa. Mutta kappas, nyt joku muka osaakin, ainaki melkein. Ensin ei kuunnellu yhtään, läpijuoksuiksi meni ja käskin sen vaan sivulle palkkaamatta tai huomioimatta muuten. Sitten uus yritys ja kappas vain jokuhan kuunteli! Pysähty tosi nopeesti vaikka luulin jo että joudun ottamaan kovemmat keinot käyttöön. Mutta ei.

Sitte tein yhden maahanmenoon asti, meni hyvin mutta asennoiduin antamaan isoja vartaloapuja seuraavaa stoppia varten. Mutta ei, sehän pysähty ja vieläpä nopeesti. Aivan sekasin koko elikko sanon minä.

Tänään sitten liikkeestä istumisia muutama + tunnari. Istumiset nykyään tosi hyviä (VOI-koirani osaa jo istua vautsi!) mutta eipä kannata nuolasta ennenku tipahtaa. Mistä tuoki sanonta muka tulee..

Tunnarissa oli tosi korkeessa vireessä, tikut ympyrämuodostelmassa ja omassa jälleen vain mun hajuani (ei ollenkaan namien). Pinkoi tikuille, haisteli, tosin hätäsen näkösesti kylläkin mutta löysi oman ja lähti pinkomaan takaisin. Tikku kuitenkin lensi suusta ja koira meni vähän että "täh mihin se hävis?" mutta tajusi sitten hakea tikkunsa ja tuoda mulle.

Osaan olla taitava jos haluan mutta yleensä en halua

2011-01-23T20:18:00.001+02:00

Tässä muutamien päivien aikana ollaan treenattu lähinnä luoksaria koska joku pällinaama on unohtanu tyystin mitä tarkoittavat käsitteet "luoksetulon pysäytys" ja "luoksetulon maahanmeno". Eli muistuttelutreeniä on vaadittu.

Ongelma nro. 1: pysäytys joko venyyyy ja venyyy tai sitten ei pysähdy ollenkaan vaan jatkaa ihan pokkana etenemistä. Ongelma nro. 2: Jos en palkkaa seisomisesta nameilla ja jatkan liikettä maahanmenoon asti niin ei seuraavalla toistolla reagoi pysäytykseen ollenkaan /hyvin hitaasti.

Teen sitten sillain että jos ei pysähdytä niin karjasen käskyn niin kovaa että viereinenki kylä kuulee, ja se on kyllä auttanukin. Nykyään voin sanoa käskyn melkein normaalilla käskynantovolyymilla. Ärsyttävää tollanen kun tuo tasan tarkkaan tietää mitä se PAIKKA tarkoittaa.

No, sitten ongelma nro. 2 johon en ole keksinyt kunnollista ratkaisua. Oikeastaan tähän liittyy myös ongelma nro. 3: maahanmenot on himohitaita.

Oon päättänyt tehä tosi paljon pelkkiä pysäytyksiä ja tosi harvoin myös maatamenoja. Ja sitten kun tehdään maahanmenon jälkeinen luoksari niin stopissa annan vaikka sitten vartaloapuja lisäksi jos on tarve. Maahanmenoja tehdään sitten eri käskysanalla kuin "TÄNNE", eli erikseen koko luoksetuloliikkeestä.

Positiivista on kuitenkin se että tunnari ja ruutu sujuu tosi hienosti. Tunnarissa on edelleen se sama vanha liikkuripöljäily, mutta luulen sen johtuvan myös korkeasta viretilasta koska kun ajattelen asiaa niin aina liikkurin kanssa se on korkeessa vireessä valmiiksi(syystä tai toisesta)/ innostan sitä vielä lisää jotta tosissaan joutuu käyttämään sitä nenää vaikka kuinka ois kiire. Ja kokeessa se ei koskaan ole korkeessa vireessä joten tän ei pitäis olla mikään hirvee ongelma. Mutta kannattaa sitä silti yrittää ainakin lieventää.

Ruutua tehtiin eilen ja voi että sitä oltiin niiiiin taitavaa koiraa! Ensin alustalla vahvistin hakeutumista keskelle muutaman toiston verran, sitte alusta pois ja muutama toisto ja voi kun se meni niiin hienosti keskelle ja pysähtyikin niin nopeesti. Harmi ettei saatu videoa, ois nimittäin ollu oikeesti hienoa katseltavaa.

Tänään jos jaksais niin vois kiusata tuota luoksareilla ja liikkeestä istumisilla. Jommankumman se kuitenkin feilaa kokeessa ellen anna ylimääräsiä apuja.

Heikkoudet on myös mulla jotenka ala tulla tahdon juuri tuollaisen

2011-01-16T14:25:00.000+02:00

Tänään kuvasin vielä noudon ja luoksetulon. Nouto oli edelleen tosi kiva, mutta luoksari olikin sitten toinen juttu. Stoppi onnistuu kyllä kohtuu nopeeta mutta maahanmeno ei... Sen kanssa pitää tosissaan tehä töitä tässä ennen koetta.

Löysimpäs myös vanhoja treenipätkiä viime maaliskuulta :D En laittanut tuohon videolle mutta esim. vasempaan käännökset aivan kökköjä ja kuten videosta huomaa niin stopin ennakointia on havaittavissa. Mutta tuolloin se sentään vielä pysähty nopeeta! Pitää ilmeisesti ostaa jotain parempia nameja vaikkapa kissanruokaa kun sitä ei oo piiitkään aikaan ollu. Ja sitten nykyään, jos Roope huomaa etten jätä takapalkkaa niin eipäs se halua pysähtyä vaan venyttää ja venyttää. Seuraavalla kerralla saa huomata ettei se kannata.

Ja kamerasta loppui akku

2011-01-15T16:29:00.000+02:00

Treenasimme tänään ihanassa pakkassäässä Saran ja Hukkiksen kanssa ja videomateriaaliakin saatiin, kunnes kamera simahti pakkasen vuoksi. Asteita - 25 ja parkkipaikka oli hieman liukas joten Roope seuraa vähän höpösti (kun varbaita kipristelee) ja esim ruudussa pysähtyminen kestää ja kestääää.

Piti videoida kaikki liikkeet mutta kamera ei tosiaan tykännyt tollasesta ilmasta joten siinäpä se loistoidea sitten.
Seuraamista tein aika paljon videoiden jälkeenkin kun meinasi värkätä ahtaissa kulmissa. Myös ruutu tuotti hieman ongelmia kun joku päätti mennä kokoajan tuonne vasempaan reunaan joten sitäkin teetin lisää ja kun päästiin kotiin niin kotipihassakin vielä muutaman toiston.
Noutoa en saanut filmille mutta teki tosi hienosti, laukkasi molemmat pätkät tosi lujaa! On se jotain oppinut.

Onks se myrkyllistä? No ei, tätä voi vaikka juua!

2011-01-14T16:07:00.000+02:00

Kyllä me eilen treenattiinkin, halliin ei päästy kun en saanu kyytiä enkä jaksanu lähteä ajamaan. Tälläkertaa treenit siis ihan vain tässä omalla pihalla, ensin päivällä ja illalla sitten vielä toisen kerran.
Päivällä the main pointit oli ruutu ja istuminen. Ihan perusseuraamistakin tuli siinä välillä otettua. Ruutuhommat meni ihan hyvin, tehtiin alustalla ja ilman, kerran meni jotenki ihmeellisesti ruudun viereen eikä hiffannut siirtyä. Kutuin sitten luokse ja otin uusiksi. Seuraamaantulot oli jälleen kerran aika vauhdikkaita ja kaahasi ohi monta kertaa, tätä pitäis mitä ilmeisimmin treenata. Eikä aina vaan ruutuunmenoa.

Istumiset tuolla on vähän arpapeliä, 8/10 kerroista istuu mutta välillä törppöilee ja jää seisomaan. Etenkin kun olosuhteet muuttuu ja tulee vähän enemmän häiriötä niin meinaapi jäädä seisoskeleen. Illalla kuitenkin tehtiin istumisia uudestaan ja kaikki meni okei. Taidan kaikesta huolimatta antaa seuraavassa kokeessa kaksoiskäskyn, mielummin otan ysin kun nollan.

Illalla tehtyjen istumisten lisäksi päätin tehä tuolle vielä tunnarin. Lämin kapulaa vaan sen EVL:n viis sekuntia jotta olis vähän enemmän haastetta. Mutta eipä vain kun haki oman ja miten hyvin hakikin! Meni kapuloille LUJAA, haisteli tarkasti, otti oman ja palautti LUJAA. Nykyään tekee tunnarit muutenkin tosi hyvin, liikkurin kanssa on vielä pientä epävarmuutta ja hallissa näitä on tehtävä häiriön alla jotta oppii tekeen myös pienen paineen alla. Mutta on tää edistystä niihin taannoisiin tunnariongelmiin verrattuna.

Tötteröpää Roope

2011-01-13T11:22:00.000+02:00

Katsokaa nyt pikkuraukkaa!

Rakkaalla rakillani on sitten tulehdus korvassa. Sisäkorva on okei siellä ei mitään, mutta ulkokorva ja korvalehti verestävät, tulee sellasta kähmää ja koira yrittää jatkuvasti rapsuttaa. Siksi sai tötterön päähänsä. Eilen käytiin lekurilla ja yritin hakea lääkkeitäkin mutta apteekissapa ei ollut joten haen ne tänään.

Veikkaampa että tuo on tullut kun aina kun tuota ahistaa (sijaistoimintojaaaa esim treenatessa) se rapsuttaa tuota samaa korvaa. Sisälläkin monesti rapsuttelee tuota. Niin jos ja kun se on raapaissut sen verille niin veri on kuivunut ja kutittanut. Sitten on raavittu lisää ja visious circle on valmis ja sitten on tullut tulehdus. Kun sisäkorvassa tosiaan ei ollut mitään häikkää.

Niin sen vireyden laita oli mikä, köhköh.. Mutta se oli nukkumassa kun halusin välttämättä kuvata.

Onneksi tuo ei vaikuta kipeeltä, pirteys (jos tuolla sellasta on koskaan ollutkaan) on ennallaan ja treenatakin varmaan pystytään tänään. Tosin koira pysyy minun valvovan silmäni alla koko ajan kun joudun ottaan tuon tötsän pois treenien ajaksi.

FLÄSH! Kuvaako joku meitä??

2011-01-10T09:31:00.000+02:00

Eilen lähdimme Urpon kanssa Kajaanin kansainvälisiin Liisan ja Vilho-cardin kyydillä. Ajokeli oli suoraansanottuna kaamea, lunta tuli ku viimestä päivää ja edessäajavien autojen perät oli niin lumisia ettei autoja todellakaan nähnyt ennenkuin meinasi ajaa kiinni. Saimmepa vielä sakot peltipoliisistakin ja minä luulin että joku paparazzaa meitä.

Pemuja oli muistaakseni 20 ja mukana oli tosi hienoja koiria joten eipä meillä oikein ollut saumaa. Lopullisena tuloksena ERI, AVK2, PU5 ja SA. Eikai tässä muuten mitään, aina ei voi voittaa, mutta harmittaa herätä puol kuus, ajaa ikuisuus Kajaaniin, maksaa siitä että pääsee sinne Kajaaniin ja istua toinen ikuisuus autossa että pääsee kotiin. Ei taideta sitä toista sertiä ihan heti pokata mistään.

Mutta tottakai päivässä oli jotain hyvääkin! Tapasimme Maikin ja Ronja-sakemannin, joilla ei heilläkään pöllömmin tämä näyttely-ura urjennut ;) Harmiksi kummallakaan (minulla tai Maikilla) ei ollut noita hirvareita mukana mutta eiköhän sekin vielä järjesty, kutsuin nimittäin koko lauman tänne Santalandiin tokoihin ja näytelmiin joten ehkä me kesällä sitten nähdään!

"Ennakoi, tiedät kyllä miksi."

2011-01-09T19:53:00.001+02:00

Mun koirat ei ennakoi mutta toi oli ihan pakko laittaa. Ellette ole kuulleet tuota niin se on LIIKENNETURVAMAINOKSESTA.

Treenasimme eilen hienossa seurassa ala-asteen pihalla jota ei (ihanaa) ollut aurattu. Siinäpä sitten rämmit kinoksessa koiraa seurauttaessa, hyvää treeniä (ohjaajalle). Ruutu saatiin onneksi katokseen, valitettavasti Roopelle on lievähköjä havainnointivaikeuksia ruudun suhteen kun se on tuolla "piilossa".

Ensin siis ruutua, sanoin virittelysanan niin koira katsahtaa maahan, sanon uudestaan niin katsahtaa maahan toisen kerran. No mutta minäpä lähetin sen kuitenkin ja mitä se tekee, jää siihen kohtaa HAISTELEEN mihin katsahti. No minäpä lähetin uudestaan, meni vähän eteenpäin haistelupaikaltaan silleen HÄH OLEN JO SIELLÄ, käskin vieläkin ja sitten se vissiin meni sinne. Liian taakse, mutta ehkä se on parempi kuin entinen liian eteen. Tehtiin tätä vielä muutamaan otteeseen ja ilmeisesti ruutua on tehtävä melkeen joka toinen päivä ettei se unohdu. En halua että se unohtuu, nyt kun se sen vihdoin osaa.

Tässä välissä liikkuroin Hukkaa ja haukutin Roopea Hukan iloksi kun Sara treenasi sitä.

Sitten Repe sai (huom SAI) tehdä tunnaria. Ekana haisteli oman tosi hyvin mutta jäi taas häntä heiluen tikuille ONKS TÄÄ OIKEE HEI ja alkoi haisteleen jo muita kunnes kehuin niin toi oman mulle. Tehtiin vielä toisen kerran ja nytpä olikin kympin suoritus, ei tainnut koira tajuta ei se sitä muuten olis tehnyt. Sitten vielä jotain istumisia, istuu jo ihan kivasti ei siis jää enää seisoon, maahanmenoissakin tosin meinaa istua mutta nyt en jaksa siihen puuttua (siis tehdä myös maahanmenoja istumisten välissä), kuhan istuu nyt vain.

Urpo teki seuraamista jossa se onkin kehittyny huimasti. Saan jo vähän liikuttaa myös koiranpuolesta kättä ja käännökset menee tosi hyvin varsinkin paikoilteen (askelsiirtymiä siis). Seiso, istu ja maahan alkaa erottua jo ihan hienosti, vielä en niitä kuitenkaan uskalla yhdistää seuraamiseen. Luoksetulo on muuten tosi hyvä mutta loppuun pitää saada vauhtia lisää, vauhtitreeniä siis.

Normipäivä

2011-01-04T13:46:00.000+02:00

Koirani treenasi eilen metallinoutoa sisällä.

Se pitää iloisena metskua suussaan.

Sai palkkana patukan josta taistelikin hurjana!

Kun patukka lähtee, se haluaa patukan uudestaan itselleen.

Oli varmaan tyytyväinen aarteeseensa.

Sitten tuli tappaja-monsteri ja kellisti Roope-paran!

"Jos koirasi valitsee pakenemisen, anna sen paeta." No, en antanut.

"Jos koiraa ei päästetä pakenemaan, se voi näyttää aggressiota" Eikö nämä olleetkaan kuuluja rauhallisesta luonteestaan? Mua on huijattu!

PS. Ei se oikeasti halunnut paeta.

"Taas uudet 365 päivää suorittamista"

2011-01-01T20:53:00.000+02:00

"Happy new year
Happy new year
May we all have our hopes, our will to try
If we don´t we might as well lay down and die
You and I"
lauloi ABBA vuonna 1980.

Meidän uusvuosi meni ihan mukavissa merkeissä. Päivällä (kuten myös illalla) hengattiin Saralla karkinsyönnin ja teeveen tuijottamisen merkeissä. Treenata emme jaksaneet. Ja raketti-ihmiset eivät taaskaan osanneet kellotaulua kun paukkuja näkyi jo viiden pintaan.

Puoliltaöin oli tottakai se isoin sessio, kolmas maailmansota kuten sen nimesin (ja siltä se kuulosti), eli paras hirveen harmikoiran lenkitysaika. Lenkille siis! Käytiin joku puolentunnin lenkki ja eipähän tuo sanonut mitään paukkeesta ja valoista sun muusta, ainoa reagointitapa oli kun viereisellä pihalla pamahti niin kaveri kääntyy katsoon ja kääntelee päätä "täh?" :D

Tänään iltasella käytiin treenaamassa Saran ja Hukkiksen kanssa tuossa ala-asteen pihassa. Pohdimme että oisko vähän upeeta jos kunta tekis tähän nivavaaran alueelle sellasen koirantreenauskentän! Talvella se aina aurattais ja sielä ois valot pimeää varten. Niin ja PK-esteet haluaisimme myös. Kyllä tää haaveilu on mukavaa.
Ja tosiaan, ne treenit. Repelle oli tarkotus tehä kokeenomaset mutta lopulta liikkeet supistui palkattomaan seuraamiseen sekä palkallisiin istumiseen, ruutuun ja tunnariin. Seuraaminen ei ollu mikään himopitkä ja Roope keskittyikin oikein hyvin, eikä tälläkertaa edes äännelly askelsiirtymissä. Palkkasin vaan suullisesti innostaen ja sehän innostu! En sanonu käskyäkään niin oli jo sivulla ihan intona "lisääää!" ja lisäähän piisasi. Istuminen oli muuten tosi kiva mutta edelleenkin tuo luimuilee kun tuun luokse, luovutan kohta, en jaksa seisoa puolta tuntia tuolla pakkasessa oottaen josko koira nostais korvansa pystyyn että voin palkata sen.

Ruutu tosi hieno muuten mutta matkanvarrella oli merkkejä sivussa joille Roope jäi seisoskeleen ja katto mua että noni sano nyt jotain. Kyllä mua ehkä vähän nauratti. Käskin uudestaan ruutuun ja ai että millä innolla se sinne pinkoi! Taisi saada onnistumisen elämyksen tai jotain. Seuraamaantulo lievästisanottuna säheltämistä mutta toisella käskyllä seurasi ammattimaisesti.
Tunnarissa olikin sitten ihanassa JEEEEEE-tunnetilassa, kaahasi tikuille, haisteli, otti oman, pudotti, otti uudestaan, jäi häntä heiluen seisoon tikuille oma suussaan "onko tää oikee hei??", kehuin ja toi luokse. Tällasta tälläkertaa, taidampa tehdä vielä yhet tunnarit illanpäälle, ihan vaikka vaan omaksi varmistelukseni.

"Nyt se ei keksi tekosyitä!"

2010-12-29T19:00:00.000+02:00

Eipä olla tehty mitään ihmeempää, ruutua ja tunnaria värkkäsin tänään (jotka onnistuivatkin erinmaisesti) ja nyt pakkasten hieman lauhduttua aamusta ajattelin käydä tekemässä pitkät paikkikset tuolle hirmulle. Niin ja maanataina käytiin Saralla josta kuvatkin ovat peräisin. Saran ottamiakin vielä.

Mulla oli vissiin väsyneitä koiria, onhan se kolme kilsaa kieltämättä aika pitkä matka näin pakkasella varsinkin

Tässä teille hienoimmat joulukortit 4-eva! By: tiedätte kyllä ;)

Tai ehkä tämä on sittenki hienoin: "Iloista & menestystä Joulua vuodelle 2011!" Oikeesti siinä ei lue noin.

Petteri Punakuono onkin nainen

2010-12-25T15:08:00.000+02:00

Siinä niitä sarvipäitä on

Nyt on sitten treenattu joulupukin porojenkin kanssa :D Mukavaa kun vähän vaihtelevaa treeniseuraa niin koirakin oppii tekemään vieraassa seurassa. Päätin tehä Repelle tosi helppoja juttuja kun tämä eilinen seura oli senverran IHKISTÄ ton mun miehen mielestä.

Ja tässä mun koira treenaa- poronpään oikeaoppista tuhoamistaktiikkaa! Sori ei oo oikeita treenikuvia..

Ekana tehtiin pari tasamaa-puunoutoa, ekalla kerralla HAUKAHTI KAKS kertaa hakiessaan, kävi vissiin vähän kierroksilla. Tokalla toistolla pysyi hiljaa.
Sitten tunnari, mietin mitenhän käy mutta se haki oman, vau! Porojen katsellessa muutaman turvallisen metrin päästä.
Seuraaminen olikin vähän kinkkisempi juttu tuon ääntelyn kannalta. Kun sanon "viereen" niin VIUH josta seuraa "TURPA". Tein "viereen"-koira hiljaa-taitava koira- juttua varmaan sata toistoa ja olihan se vihdoin hiljaa. Eikä vire kärsiny ees pahastikaan. Ihan seuraamisseuraamiset "seuraa" käskyn kanssa meni tosi hyvin, niistä ei pahaa sanottavaa.

Ja tiedoksi; Mun hirvee harmikoira oli IRTI koko tämän episodin ajan! Eikä yrittänykkään sarvilla varustettujen ystäviensä luo vaikka selvästi mieli teki kun ne siinä vieressä pälyili.

Vitsit tää koira on älykäs!

2010-12-18T15:16:00.000+02:00

Treenailtiin tänään taas Saran ja koirien kanssa. Viimeaikoina oon treenannu kunnolla myös Urpoa ja vitsit että se onkin fiksu koira! Eikä tuu kummallekkaan koiralle liian pitkiä treenipätkiä kerralla nyt ku treenaa molempia vuorotellen.

Urme sai tehä seuraamisia ja jääviä. Taisiis ei noita vielä oo yhistetty mutta erikseen, ja seisominen rupee oleen jo tosi hyvä. Enää tosi harvoin tekee vaihtoja miten sattuu vaan oikeesti kuuntelee mitä sanon sille.
Urpoa treenatessa koin myös tunteen jonka takia tätä kai tehdään(?), se oikeesti osaa seurata! Tein ensin käsiavustuksella (pienellä kylläkin mutta avustin kuitenkin) seuraamista useaan otteeseen ja noiden jälkeen päätin kokeilla vaan pyytää sen liikkeestä mukaan ja arvatkaa vaan sehän tajus että naks vain! Hehee leijun tässä endorfiinipöllyssä ehkä vielä muutaman päivän.

Repe sai tehä seuraamisia ja noutoja sekä luoksaria vielä lopuksi (tai kylmänsietoharjotuksia toisinsanoen). Seuruussa oon alkanu treenaan vasempaan täyskäännöstä ihan vain huvin ja urheilun vuoksi ja Reps onki hiffannu jutun ihan hyvin vaikka ei kyllä heti välttis uskois. Muutenkin seuraaminen on tällähetkellä hyvässä kuosissa.
Noutaminen on parantunu ihan mahottomasti siitä mitä se vielä syksyllä oli. Oon tajunnut olla tuijottamatta koiraa kunse palauttaa ja oon onnistunu palkkaan aina vaan myöhemmin laukasta (ennenku pudottaa raville). Tänäänkin tein yhden kokonaisen noudon niin ainootakaan raviaskelta en minä ainakaan nähnyt.

Luoksarissa mamiksella alko jo vähän paleltaa joten juoksuttelin sitä ennenku alettiin tekeen mitään. Stoppi menee jo tosi hyvin, mutta pitää tehä vielä sellasia että SEIS tulee heti etenemiskäskyn jälkeen kun siinä näyttäs olevan vielä vähän hiomista.

Siinä kieltämisessä pitää olla asennetta

2010-12-15T21:09:00.000+02:00

Saran ja Hukkiksen kanssa treenailtiin tänään ja Roopelle oli vuorossa kokeenomaset taas vähästä aikaa. Ja hyvin meni vaikka itse sanonkin, tosin loppupäässä rupes harmikoiraa vissiin paleltaan kun kaukoissa tepsutteli. Juoksutin sitten toista vähäsen niin rupes kaukotkin sujumaan.

Seuraaminen oli taas sitä samaa mitä aina ennenkin, ei voi tehdä täysillä. Mutta istuminen oli ihan sikahyvä, oon alkanu oleen palkkaamatta kun luimistaa korvia ku kävelen luokse ja kohtuuhyvin tuo on jutun jujun jo tajunnukin. Tyhmä minä kun sillon joskus sitä palkkasin tuosta luimimisesta.
Luoksari oli muuten tosi kiva mutta viimesellä pätkällä laski raviksi, huoh. Yritin sitte ottaa lyhyitä pätkiä suoraan vierelle mutta joku päätti olla lähtemättä liikkeelle ollenkaan, näytti ku ois sekottanu kaukoihin... Tepsutteli vain paikoillaan. Lopulta sain palkattua laukasta eikä sen jälkeen yrittäny enää ravailla.

Noudot teki tosi kivasti, tosin tuomari-liikkurin mielikuvituksella keksimä hyppyeste taisi mietityttää kun tuijotteli sitä väliin. Ihanaa kun toi on alkanu laukkaan melkeen koko paluumatkankin, puottaa raville enää tositosi myöhään. Ei noista ton noudoista mitään supervietikkäitä koskaan saa mutta kuhan laukkais niin riittäis mulle.
Tunnari oli myöskin hieno muuten, mutta molemmilla toistoilla jäi palatessa puoleenväliin (oikee suussaan) ja meinas palata takasin mutta toi oman kun kehuin ja kutsuin ennenku kerkes pudottaa. Eli liikkuritreeniä tähän.

Ja sitten RUUTU! JEE! Se meni sinne, oikeesti se meni sinne! Jäi vähän eteen (en tiiä oliko liian eessä ku en 25m päästä osannut hahmottaa tilannetta kunnolla) joten käskin uudestaan "ruutuun", meni taaemmas ja siitä sitten stoppi ja maahan. Seuraamaantuloakin odotti sievästi ja palkkasin kun pysyi. Sitte sai rynnätä seuraamaan, tajusi ihmekyllä vaikka ohjaaja huuteli väärää käskyä :D

On aika hiljaa kiittää

2010-12-13T15:07:00.000+02:00

Kevättä 2010

Sanon heti alkuun, että tästä tulee KUVANTÄYTEINEN viesti. Jotenka, päätin minäkin sitten tehdä tiivistelmän viime vuodesta ja listaan ens vuoden tavotteet kun niitä näyttää muillakin blogeissaan olevan.

Vuosi 2010 oli kaikinpuolin mahtava ja meillä oli ihan superhauskaa! Vaikka kaikki ei (läheskään)aina mennyt putkeen tai suunnitelmien mukaan. Suurimpana juttuna mainittakoon heinäkuun eteläsuomen reissu joka sisälsi mm. SM-tokot Imatralla Anskun ja Saran kanssa, paljonpaljon junamatkoja, Viivin ja Rommin treffaamisen Jämsässä, ja Tampereella sukulaisten ilahduttamisen läsnäolollamme. En muistanut listata vuosi sitten tavotteita meille mutta tässä jotain mitä saavutettiin:

Roope:
- AVO1 196,5p. on jäänyt mulle mieleen
- TK2 (SM-tokoista)
- Startattiin meidän MEJÄ-ura AVO2-tuloksella
- Startattiin VOIttaja (VOI0 ja VOI2)
- Voitettiin meidän kerhon Möllitokojen Iipan Kupit!
- Käytiin yksissä näytelmissä
- Alotettiin hakuilu joka onkin sujunut varsin mallikkaasti

Näin meillä käydään mätsäreissä!

Urpo:
- Juhannusnäyttelystä VASERT & VACACIB
- Oulun KV:stä ensimmäinen SERTI!
- Saatiin aikaseksi alottaa myös TOKOn tavoitteellinen treenaaminen ensi vuoden SM-kisoja ajatellen

Roope ja Pyrri

Mulla oli useaan otteeseen hoidossa Cara-tervu joka onkin kerta kerralta nostanut suosiotaan näiden miesten keskuudessa

Vuoden alussa Roopella oli se mahdoton hallikammo eikä hallikisoista meinannu tulla mitään. Silloin me myös ageiltiin ja luulen agi+tokotreenien pidon samassa hallissa vaikuttaneen tuohon kammoon (enää sitä ei nimittäin ole ilmennyt ja nykyään tehdään hallissa vaan tokoja).
Alkuvuodesta oli myös meidän ekat AVOt Torniossa jotka ei menneet erityisen kehuttavasti mutta saatiin me se ykkönen kumminki.

AVO1 Rovaniemeltä

KERHONMESTARIT!

Keväällä alettiin treenaamaan enemmän Saran ja Hukkiksen + Poksun, sekä Saaran ja Tuiken kanssa ja sille tielle ollaan jääty.. Mutta on se ihan hyvä että on joku joka voi tarpeen tullen liikkuroida eikä tarvii pärjätä vaan kerranviikossa-halliliikkuroinnilla. Kesällä tehtiin myös kohtuullisen paljon yö-vierailuja Saaran luo korpeen.

Rovaniemi KV (jussinäyttely siis) Urpo vasert & vacacib :)

Ja TOUKOKUU, miten paljon voi yhdessä kuukaudessa tapahtua? PALJON.
Ensinnäkin vietettiin vappua (no okei se oli huhtikuussa mutta me vietettiin toukokuussa) Saralla ja porukkaa oli ihan kiitettävästi, mutta oli meillä hauskaakin! Koiria oli Roope, Urpo, Hukkis, Poksu ja Cara-hoidokki. Puolessavälissä kuuta meillä oli tokat AVOimet joista sitten pokasimme ne 196,5p. ja luokkavoiton :) Ja mölli-avoissakin tuli pyörähdettyä.
Rakas suuri tokokoirani täytti 21.5.2010 KOLME VEE ja on siis jo iso mies! Tämän kunniaksi kävi hakasemassa MEJÄstä vielä kuun lopuksi avoimen kakkostuloksen.

Harrastettiin myös yhteislenkkejä

Onneksi myös koirat saivat hupia ohjaajista

SITTEN meidän Suomenkiertoreissu vm. 2010! Junailtiin ensinnä Anskun + Danin ja Vapun luo Hyrynsalmelle ja sieltä sitten ajeltiin Imatralle Anskun vanhaan mummolaan. Viikko oli todella helteentäyteinen (huono koirien, mutta erinomainen minun kannaltani) siihen asti että koitti SM-päivä :D Aamulla tuli vettä, ja välillä tosi kovaakin, mutta meidän starttivuoroon mennessä sateen nakkaaminen oli onneksi laantunu suurimmaksi osaksi. Meidän joukkueen tulos oli 21. joka onkin paras koko RKK:n historiassa, hyvä me! Kaduttaa nyt etten ottanut kuvia reissusta mutta eivoi mitään :(

RKK:n SM-joukkue vm. 2010!

Jämsässä Viivin ja Rommin luona

Poikarakkautta

Kuten jo kertoilinkin niin mehän käytiin Jämsässä treffaamassa Viiviä ja Rommi-harmaata ja ihan hyvin pojat tulivatkin toimeen, mitä nyt välillä pientä kärhämöintiä oli havaittavissa. Roope kun ei kestä yhtään jos nuoremmat rupeaa sille, joten jos Rombe yritti vähääkään niin tuli hammasta. Mutta hauskaa meillä oli treenatessa ja ulkoillessa, ei siinä mitään! Sääkin oli mukavan lämpöinen (+30C), tosin treenamiseen olis käynyt matalammatkin asteet.

Näin meillä treenataan hakua

Loppuvuodesta käväistiin sitten niissä kaksissa VOI-kisoissa, ensinnä Sodankylässä ja sitten Torniossa. Ykkösenmetsästys jatkuu siis yhä, mutta ei meillä sinne EVLiin mikään kauhee hoppu enää ookaan.
Niin ja ei-koirajuttuna; sain ajokortin 2.12 joten olen nykyään potentiaalinen kisakuski ;)

Malinoissit ovat kuuluja hurjasta luonteestaan

Listataampa vielä meidän vuoden 2011 tavotteet:

Roope:
- ainakin yksi VOI1
- SM-kisoihin VOIttajaan
- MEJÄstä AVO1
- Käydään ainakin yksissä näytelmissä

- Treenataan EVL-liikkeet jonkinmoiseen kuntoon muttei varmaankaan kisata

Roope itsenäisyyspäivänä 2010

Urpo:

- ALOkkaan liikkeet kuntoon
- SMeihin ALOon
- ALO1
- Näytelmistä ainakin yks SERTi
- Ehkis TK1...

Kuvien copyraitit on suurimmaksi osaksi hovikuvaajallani Saaralla, mutta Jämsän kuvat on näpsinyt Viivi.

Itsenäinen maa niin ollaan sitte itsenäisiä

2010-12-06T20:19:00.000+02:00

Itsenäinen hirvikoirani

Aamusella päätin lähteä pihalle vähän treenaamaan luoksaria. Eilen jo piti mutten saanut aikaseksi, hyi minua. Oon joutunu muistutteleen joku aika sitten tuota elukkaa tästä nimenomaisesta liikkeestä mutta tänään teki kyllä oikein söpösti (tosin vire oli ärsyttävän alhainen). Tehtiin muutama stoppi ja yks pätkä maahanmenoon asti eikä yrittänykkään värkätä.

Sitten, iltapäivällä lähettiin Saran ja Hukan kanssa ulos ja käytiin vähän ala-asteen pihalla pörräämässä. Lähinnä liikkuroin Hukalle mutta sai Roopeki jotain tehä; muutaman vasempaan käännöksen, askelsiirtymiä ja kaukoja. Kaket meinaa aina unohtua kun tuo ne ihan hyvin handlaa, mutta eipä handlaa kauaa jossei niitä treenaa. Tänään onneks tosi nätisti, s-i tarvi kerran kaks käskyä mutta sitte tajus. Seuraamisista mulla on ollu hirvee stressi ku ei olla niitäkään moneen päivään tehty, nyt onneks kohtuuhyviä pätkiä. Kyllä noilla pärjää mutta olis voinu olla parempiaki.

Ja vielä jatkuu: Aloin tässä iltasella stressaamaan myös hyppynoudosta, hehee. Jotenka siis sitä vielä iltamme ratoksi.
Mutta turhaan stressasin, ei muuta ongelmaa ku kerran yritti huitasta paluumatkalla mun ohi, pitäs vissiin tehä joskus niitä viereenpalautuksiaki...
Tunnarinki tekasin ja haisteli niiiin hienosti että! Perjantainaki yhtä kaunista toimintaa, miten toi on yhtäkkiä keksiny olla näin hyvä.

Olipa vain hyvä päivä tänään!

2010-12-02T22:08:00.000+02:00

Ensinnäkin, olen vihdoin ja viimein laillistettu ajamaan AUTOA! Näin vain pääsi käymään, en kyllä ymmärrä miten mutta en valita. Hasardia siis luvassa Rovaniemen liikenteeseen.
Toisekseen, oltiin tänään hallilla treeneissä, ja molemmat koirat oli oikein hyvässä vedossa. Taisiis kaikki kolme koiraa jos mutkin lasketaan.

Hallilla oli taas vähän hulinaa kun paikalla oli kaks pentua ja lukematon määrä pennunmielisiä koiria. Ja yksi kaksjalkanenki koira löyty.
Urps sai tehä seuraamisia ja pari luoksaria, ai että joku oli niiiin innoissaan! Yks päivä otettiin näyttelyjuttujaki ja tapitti niin hienosti että.

Roopelle en jaksanu alkaa väsään ruutuja tai tunnareita tms, otettiin vaan seuraamisia ja jääviä kaikki kolmea lajia. Sitten vielä parit kaukovaihdot ja luoksarit. Luoksareissa Vippi-bortsu yritti sabotoida mutta Roope oli parhaansa mukaan välittämättä.
Tän jälkeen se kaksjalkanen koira pääs vauhtiin..

MINÄ sain siis toteuttaa itseäni koirana ohjaajanani Saara. Rodusta ei ollut tietoa mutta ohjaaja veikkasi jotain nöffin kaltaista, oli kuulemma senverran hidasta toimintaa. Palkkana käytettiin Saaran 18-v keksejä, välillä piti ohjaajaa huomauttaa palkan motivoimis-tehottomuudesta mutta muuten palkkaus oli oikein tehokasta.
Tein ensin luoksaria, ekalla toistolla tuli törmäys josta ohjaaja pontevasti syytti koiraa, aijjai. Mutta toisella toistolla meni jo paremmin, ohjaaja tajusi suullisilla avuilla vähän hiljentää koiran vauhtia. Näiden jälkeen Emilia-koira sai tehdä vielä kaukoja, joista ohjaaja ei ollut ilmeisimmin perillä koska koira joutui huomauttamaan oikeasta suoritustavasta ohjaajan seistessä koiran edessä estäen tämän oikeanlaisen suoritustavan. Kuitenkin loppujenlopuksi kaukot olivat 10-luokkaa!
Tästä treenitilanteesta meillä ei valitettavasti ole kuvamateriaalia vaikka palavasti olisitte sitä varmasti halunneet nähdä. Pahoittelumme.

Treeneistä ajoin kotiin "yksin" äiti ja koirat kyydissä koska äiti käski... Mun ei ollut tarkotus ajella vielä yksinäni eikä sitä olis todellakaan pitänyt toteuttaa. Takapenkiltä kuulu kokoajan jotain ukinaa ja mulla ärsytti, ja todistetusti kun minä hermostun ja ärsyynnyn niin seuraus on SÄHLÄÄMINEN ja kun minä sählään niin siitä ei hyvä seuraa. Auto sammu kerran ja sitä rataa. Hoin kokoajan "ole hiljaa, OLE HILJAA" mutta ei voinu olla hiljaa. Takapenkkiläinen leikki hengellään siis.

Kannattaa lukita itsensä ulos

2010-11-29T21:43:00.000+02:00

Vihdoin ja viimein päästiin treenaamaan Saran ja Hukkiksen kanssa ja voi kun meillä oli hauskaa :D Niin että lukitkaa ihmiset jatkossakin itsenne ja koiranne omasta kämpästä pihalle :D
Ja joo, kyllä me treenattiinkin.

Roopelle oli suunnitelmissa tehä pitkästä aikaa kokeenomaset joten nehän tehtiin. Seuruussa oli taas jotain ihme himmailua, tää on AINA ku tehään kokeita, oikeesti! Perushyvää, ulkopuolinen ei nää virhettä mutta minä näen perkele. Istuminen meni tosi hyvin, se ISTU, jeij mii! Tuliskos sitten jotain mieltäalentavaa juttua taas vaihteeksi.. No luoksari meni ihan hyvin siihen asti mihin se tehtiin eli stoppiin. Pysähys tosi nopea joten päätin palkata siitä.
Sitten tulee ruuuutu (anteeksi kun nää liikkeet menee tälleen pikakelauksella mutta muuten tää teksti venyy esseen mittaseksi): miksei, oi miksei tuo voi mennä KESKELLE?? Nyt meni ihan kivaa vauhtia mutta jäi eteen ja näinköhän oli ulkona. Maahanmeno ripeä ja seuraamaanki tuli supervauhtia, mutta eipä se auta kun nolla ois tullu.
Noutoja tehtiin vaan yks tasamaa mutta ai vitsi että jollaki oli vauhtia! Laukkas kooooko pätkän. Mutta sitten, ystävämme tunnistusnouto. Meni, haisteli, haisteli omaa muttei ottanu, haisteli, SÄHLÄYS alko, nosti väärän, ärähdin, alko haisteleen tarkkaan ja toi oman. Että tällasta taas tälläkertaa.
Lopuksi vielä kaukot jotka oli onneksi yhtä hienot ku aina ennenki, kyllä toi jotain sentään osaa kympinarvosesti :)

Liikkuroin jossain vaiheessa Hukkaa ja sitten tehtiin vielä ruutua kosketusalustalla ja muutama ilman, ja johan se alko sujumaan. Tunnarikin vielä lopuksi, nyt tajusi jopa nostaa ja tuoda oikean.

Miksei mulle voi tulla sitä kivaa inssimiestä

2010-11-26T10:53:00.001+02:00

Eilen oli tarkotus treenailla Saran ja Hukan kanssa mutta a) oli sairaan kylmä ja b) feilasin inssin joten olin koko päivän lievästi sanottuna vittuuntunut, ärsyyntynyt ja äärimmäisen masentunut.

Illalla (päivän tapahtumista hieman rauhoituttuani) otin koiran ja menin kotipihalle treenaamaan ruutua, tunnaria ja seuraamista.
Tehtiin ensinnä tunnari, käskin koiran makaamaan ku vein kapulat, ajatuksena että jospa se vähän rauhottus ku joutuu tapittaan pari minsaa. No, ei rauhottunu ja kaahas kapuloille, lämi yhtä väärää ja sitten toi oikeen. En jaksanu välittää enkä ottanu uutta, ehkäpä tänään viitsis.
Ruudussa tuo oli aivan kikseissä, kauheeta vauhtia ruutuun ja pysähtyki tosi nopeeta. Onneks ees joku onnistuu kympin arvosesti.
Seuraamisetki oli tosi kivoja, touhotti innoissaan ja teki askelsiirtymätki kauheella sähellyksellä (joka Roopen tapauksessa on hyvä asia). On meissä tuon koiran kanssa vissiin jotain samaa: SÄHELTÄMINEN.

Niin ja inssin feilaus oli mun kaistalle parkanneen kuorma-auton syytä! Ei suinkaan sen että menin täysin lukkoon kun en tajunnu mitä ois pitäny tehä ja sitten tuli se SÄHLÄYS: huitelin parien kaistojen ja sulkuviivojen yli, HUPS. Niin ja siitä kuorma-autolta ois ollu autokoululle (ja ajokortille) matkaa sellaset 100 metriä. Mutta aina ei voi voittaa. Se on huomattu useaan kertaan koirien, ja nyt myös autoilun kanssa.

Ei se ihan kesäterässä ollu mutta hakipa kuitenki

2010-11-14T19:13:00.000+02:00

Päästiin tänään hakutreeneihin vähän spontaanisti kun juteltiin perjantai-iltana Anun ja Peto&Poju riiseneitten kanssa asiasta ja sovittiin että mekin voidaan mennä mukaan. Mua vähän hirvitti kun tuota lunta on tullu ihan kohtuullisesti eikä olla hakuiltu ties kuinka pitkään aikaan mutta ihan ookoostihan tuo meni.

Tehtiin neljä pistoa johki viiteenkymppiin, suorapalkalla eikä haukutettukaan lopuksi kun joku unohti TAASKERRAN haukutusnamit kotiin.
Eka ja toinen molari meni ihan hyvin vielä, meni kohtuu suoraan ja haisteli ihan kivasti. Kolmas oliki jo sitte tosissaan hakemista, lähti jonnekki huitsiin ja huusin sitte takasin. No uus lähetys ja sitten löyty. Neljän aivan samallailla, lähti painattaan ihan ihmesuuntaan, kävi edellisellä piilolla ja siiitten vihdoin löyty. Sitä se treenittömyys teettää.

Oltiin ulkona yhteensä joku kolme ja puol tuntia ja voin sanoa että kolme ja puol tuntia kymmenen asteen pakkasessa on KYLMÄÄ. Koirat tosin ei ollu moksiskaan mutta ohjaaja sai lämmitellä itteään aika kauan treenien jälkeen... Että me tuskin hakuillaan enää tänä talvena, katellaan asiaa ku lumet alkaa sulaileen, nimittäin se miljoonapäinen ötökkäparviki joka kesäisissä hakuilukuvissa pörrää, oli huomattavasti miellyttävämpi kokemus entä tämä.

Do whatever cause I know you´re one of a kind

2010-11-13T13:38:00.000+02:00

Eilen otettiin kotipihassa vielä iltatokot; luoksaria ja sitte jotain pikkuseuraamisia ja jääviä. Otinko jopa muutaman kaukovaihdon.
Jäävissä pitää näköjään alkaa sanoon se joo siinä alussa kun tuo arpoo vaihtoja jos joskus harvoin sen sanon. Eli treeniätreeniä siihen. Tai sitten en tiiä onko mitään järkeä jos ne säännöt kerran muuttuu vuoden alusta ettei kysytäkkään onko valmista. Kun me ei ees kisata enää tänävuonna :D Mutta siitäkään tiiä tuleeko se vai ei. Kuitenkin, jäävät ihan kivasti, mitä nyt yritti jäähä seisoon sen joon kanssa vaikka piti istua ja seisomisessa (jota ollaan tehty ehkä joskus puol vuotta sitte viimeks) yritti ensin kääntyä mun perään.

Luoksareissa tein aika paljon pysäytyksiä, joku on pikkasen innoissaan palkalle kun sätkyilee sinne jo ennen minkään maan lupia :D Sillekin kai pitäs tehä jotain, eioo kiva jos kokeessa käy noin. Mutta hyvin tuo pysähty, ei siinä mitään, ja maahanmenokin suhteellisen nopea. Parhaansa se tekee.

Urpoki sai pitkästä aikaa treeniä, vitsit tauko on tehny hyvää! Otettiin vaan pikkupätkiä seuraamista, eikä käsiapua oo enää juuri yhtään. Seuraa ihan mahottoman kivasti. Sitte vielä lopuksi näyttelyjuttuja ja sehän ravasi ja halukkaasti ravasikin! Seisokin vielä oikein kauniisti, on sillä päässä jotain toimintaa tapahtunu tässä kuukauden sisään.

Kyllä se nyt muka taas tekee hyvin..

2010-11-12T11:18:00.000+02:00

Varmaan aivan tahallaan mua ärsyttääkseen antaa turhia kuvitelmia ja sitten kokeessa värkkää. Niin sutki tuo mun koira.
Eilen treenailtiin hallilla, ei tehty paljon mitään, lähinnä vaan juteltiin Lauran ja Caran kanssa pennnuista tididii :)) Nyt pitää vaan muuttaa pois kotoa (ja totta sitä jollaki pitää koirat ja vissiin ittensäki elättää) niin kesällä voin sitten laittaa itseni samaan rääkkiin ku kolme ja puol vuotta sitten. Odotan innolla.

Niistä vähäsistä treeneistä: seuraamista ja istumista tehtiin ihan muutama pikkupätkä vaan ja kaikki jees, vähän koiraa karsasti ku seinää kohti käveltiin mutta pysy kummin mukana. Sitte pari metskua joissa palkkasin taakse ennenku alko kääntään persettään, kuitenki kerkes laskea raville ja sai siitä sitte palkan mutta syytän tuosta ravista vähäsen hallia. Ei se ennen noin aikasin oo puottanu.
Sitte vielä tunnari + paikkista ku liikkuroin Caralle samanmoista liikettä. Haisteli hyvin ja toi oman, eipä siinä mitään, ja vielä liikkurin kanssa! Mutta paikkis, aijjai, joku ihana koira tuli ovesta niin pitihän se nousta seisomaan. Onneksi ei sentään luo lähteny, sillon oisin menettäny viimisetki järjen (ja kärsivällisyyden) rippeeni. Siitäpä sitten kielsin, käskin maahan ja pysy oikein kiltisti useita minuutteja.
Kuvia en taaskaan saanut, jospa ens kerralla tärppäis..

Meillä koirat makaa oli pakkasta eli ei

2010-11-08T15:32:00.000+02:00

Treenailtiin eilen Saran ja Hukkiksen kanssa ja ai p*rkele että oli KYLMÄ. No mutta sehän ei meitä karaistuneita lapinnaisia ja miehiä haittaa ja ensinnä laitettiin koirat makaamaan neljäksi minuutiksi (taino Roope makas, Hukka istu puolet). Ei näkyny minkäänlaisia merkkejä palelemisesta, ainoostaan viereentulon yritti ennakoida mutta annoin sen anteeksi. Sitte päästin tuon vetään rundia ettei olis aivan kohmeessa kun pitäs oikeesti jotain tehäkki.

Tarkotuksena oli ottaa kokeenomaset niin että palkkaan vaan liikkeestä istumisesta ja tunnarista mutta tuli vahingossa palkkailtua vähän vaikka ja mistä.
Seuraamisessa oli vähän poissaoleva, teki kyllä kaiken mitä piti ja ihan kivasti mutta tuntu ettei ollu täysillä mukana.
Istumisessa skarppas seuraamisen (kuten tekee yleensä aina ku otetaan kokeenomasia, ei mitään hajua miks) ja istuki ihan kivasti. Vilkasin vielä olan yli että istuuhan ja siitä sitten samantein palkka.

Luoksetulossa aattelin etten palkkaa mutta stoppi oli kyllä niin hieno että siitä olis naminsa ansainnu. Kuten myös maahanmenosta, ja eteneminenki oli ripeä. No, ehkä me tänään tullaan luokse niin pääsen palkkaileen, eilenki kummin kehuin suullisesti.
Ruutuun meni ripeesti, pysähty hyvin (keskellä oli lumella peitelty alusta) ja meni nopeesti maahan. Luoksetulon ennakoi mutta tiiän kyllä mistä johtuu. Oon tehny tuota samaa kaaviota ja seuraamista, sama kaavio ja seuraaminen niin monta kertaa että onkai se ihme jos koira jo ennakoi. Tein sitte vielä toisen samanmoisen ja palkkasin kun pysy maassa.
Noutoja meillä oli vaan yks puinen tasamaa koska paikalle ei saatu hyppyä (kauhee miten surkeet koejärjestelyt..) ja metskua ei uskaltanu kokeilla, olis käyny vielä samallai ku mulle viime keväänä. Ei kiva.
Meni kapulalle nopeesti ja tais jopa palauttaa laukalla, ja perse alko ääntyyn taas metriä ennen mua :)) Kaipa tolle vois jotain tehä jos jaksais, vaikka palkata taakse just ennenku keksii kääntyä.
Tunnarissa oli aivan liian vauhkona. Ensin ei ees nähny tikkuja ja kun bongas niin kauheeta kyytiä niille, pikanen haistelu, yritti tuua kahta väärää, käskin irrottaan ja sittenhän se oma palautui sieltä vihdoin. Kehuin rauhallisesti ja tehtiin vielä toinen. Nytki oli vauhtia ja häsläystä mutta haisteli silti hyvin ja toi oman.
Kaukoissa samaa häsläystä, olis kai niistä kymppi tullu mutta mua itseäni henk.koht. ärsyttää se että niitä takasia on pakko liikuttaa se pari senttiä kun joku tasan tarkkaan tietää miten tää oikeaoppisesti tehään.

Lopuksi tehtiin vielä ruutua ja kaukoja (ilmeisesti meille tulee tehokaukotreeniä nyt kun ei muka osata). Kakeissa yritti jatkuvasti m-s vaihdossa istumista, meinasin jo hirttää tuon korvista mutta ymmärsi itse petrata ajoissa. Ja edelleen se takasten pieni liikuttelu on ÄR-SYT-TÄ-VÄÄ. Kokeeseenki pitäs kai mennä mutta me taidetaan jättää se homma helmikuulle.