Sivut

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Tässäpä tätä

Sain vihdoin käsiini isäni kuvaaman Roopen kokeen, joten tässäpä se videona. Lisänä myös Urpon taannoinen tokoiluvideo.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Kun ei niin ei

Kävimme sitten siellä kolmansissa VOI-kokeissa, kotiintuomisina VOI1 258p., ja sij. 3/4. Tuomarina Allan Aula. Huoh, ei voi muuta sanoa. Se joka vielä tulee vinkumaan mulle "tää mun beecee on kyllä ihan yhtä vaikee kuin tuo sun harmaa" niin on hyvä ja hankkii sitten seuraavaksi sen hirvikoiran kun nämähän on aivan yhtä helppoja ja vaikeita!

Paikkamakuu 10
- Eipä siinä kummempaa, koira oli heti kehään mentäessä korvat luimussa ja "en tee mitään"-asenteella. Makasi kuitenki kiltisti.
Seuraaminen 8½ - Pysähtyi kaks kertaa kesken kaavion ja muutenki ei tuntunu taas mikään kiinnostavan. Sai mun housunlahkeesta peri kertaa pikkusähkärin mutta mun mielestäni se ei oikeuta tekemättömyyteen. Tässäpä jollekulle oiva suojelukoira, ei muuten irrota vaikka kuinka mätkit!
Liikkeestä istuminen 10 - Lähtiessä kaksoiskäsky seuraamiseen ja vartaloapuja muttei vissiin Allua haitanneet. Sanoi mulle että "en tiedä onko tuo sun vartaloapu tahallinen vai tahaton mutta kyllä sulla käsi vähän nousee", hmm kyllä se mun pääkin taisi vähän kääntyä.
Luoksetulo 8 - Lähti ravilla, nosti laukaksi, pysähty nopeeta, laukkasi, meni maahan suht nopeeta, laukkasi mutta pudotti raville. Tuosta ravista kaks pinnaa pois.
Ruutu 0 - Eipä mennyt ei. Täysin sama homma kun viime kokeessa samassa hallissa, meni seisomaan kulmaan ja vaikka kuinka läheltä yritin niin ikuisuus kesti ennenkuin tajusi mennä keskelle tai ylipäänsä niin että ois ollu järkeä käskeä maahan.
Hyppynouto 10
Metskunouto 10
Tunnari 10 - Haisteli aika pitkään mutta löysi oman kumminkin ja palautti laukalla.
Kaukot 8 - Puhtaasti kaikki mutta viimenen s-m teki s-i ja kaksoiskäsky siitä.
Selkeesti me ei enää voida kisata hallissa, se onnistuu sen yhden kerran talveen mutta siihen se sitten jääki. Eli EVL siirtyy ens vuodelle, no can do.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

I´m not your babe Fernando

Torstaina oli taas ohjatut treenit hallilla. Tälläkertaa keskityin lähinnä Urpoon kun sillä on tuo homma ruvennut sujumaan vihdoin ja viimein niin viitsii vieraammisakin paikoissa treenata sitä.
Ensin tehtiin ihan perusseuraamisia ja käännökset menee jo ihan kivasti, mun pitäis vaan saada vasempaan käteen vielä enemmän liikettä. Välillä meinaa hakeutua vähän turhan eteen, mutta kun siihen huitasee käännöksen vasempaan niin korjaa ihan hyvin itse.
Liikkeestä seisomisessa havaitsin istumiseen hakeutumista, veikkaisin johtuvan uudesta paikasta ja siitä johtuvasta epävarmuudesta. Kyllä se sitten siitä kun pyysin vaan pois istumisesta ja tehtiin muutaman kerran onnistuneet seisomiset.
Sitten se mitä varten Urpo alunperin ylipäänsä pääsi mukaan hallille eli hypyn alottaminen. Ensin naksuttelin kun tuli hypylle, ihan vain varmuuden vuoksi kun tuo nyt sattuu olemaan tollanen herkkis. Sitten jätin nameja hypyn taakse mutta koska koira ei nähny niitä kunnolla niin hyppääminen oli vähän nihkeetä. Pistin siihen sitten näkyvän alustan ja johan tuli corginpötkylään vauhtia! Pitäis vissiin rakentaa Urpolle ihan oma este tänne kotosalle kun hallilla tulee käytyä vaan kerran viikkoon eikä tuo Roopen 60 senttinenkään oikein palvele tätä tarkotusta.
Roopeliini sai tehdä seuraamisia + istumisia ja johan nuo jälkimmäisetkin rupeaa sujumaan. Ei ole viikkoon-kahteen ainakaan (muistaakseni) jäänyt seisoskelemaan. Mutten siltikään tiedä luotanko siihen niin paljon että kokeessa uskaltaisin laskea pelkän suullisen varaan. Myös seuraamisissa stoppasi pari kertaa, aaargjgjhg taas tämä vaiva jonka luulin jo kauan sitten jättäneen meidät rauhaan.
Tietysti piti tehdä vielä liikkuroitua tunnaria kun siihen oli mahdollisuus. Haisteli monta kertaa kaikki läpi ja luulin jo että ottaa väärän mutta mitä vielä, haisteli aikansa mutta toi oman oikein nätisti. Eikä jääny tikuille kuppaamaan oma suussaan. Toivottavasti tää handlataan sitten kokeessakin.

tiistai 8. helmikuuta 2011

You don´t own me

Kuuntelin piitkästä pitkästä aikaa tuotakin biisiä ja voi että miten se muistuttaakaan minua murrosikäisestä koirastani pinkomassa minua "karkuun" iloinen you don´t own me-virne naamallaan.
Eritoten sanat
"I'm young and I love to be young
I'm free and I love to be free
To live my life the way I want
To say and do whatever I please"
kuvaavat senaikaista Roopea erinomaisesti. Onneksi ne ajat ovat iloisesti ohi, biisi kylläkin on hyvä edelleen.
Sitten siihen itse aiheeseen, eli treenaukseen.
Roope on saanut parina viime päivänä tehdä tehokkaasti luoksetuloja ja täytyy sanoa että alkaa ne vissiin pikkuhiljaa näyttää ihan järjellisiltä. Maahanmenot on edelleen vähän turhan hitaita, mutta musta tuntuu että se hitaus johtuu tuosta tekniikasta; Roope kyllä käskyn saatuaan rupeaa menemään maahan mutta ikäänkuin ryömii vähän matkaa ennenkuin lyö kokonaan maihin. Tiedä sitten miten tuota sais tuosta erilaiseksi, en osaa.
Urpokin on viimepäivinä saanu treenata ihan mukavasti, ollaan tehty vähän kaikenlaista, oikeestaan kaikkea muuta ALOsta paitsi hyppyä jota ei olla otettu yhtään. Pitäis vissiin.
Seuraamiset on jo oikein hyvällä mallilla, käännökset pelaa ookoosti, ainoa vain että vasempaan käännyttäessä pomppaa ilosesti namikättä kohti ennenkun kääntyy :D Muutenkin vois olla vähän tiiviimpää, ei tarvis valskata noin paljon. Erityisen iloinen oon jäävistä; koira kuuntelee eikä arvo asentoja, ihanaa! Seisomista pitää vielä vahvistaa kun siinä tuntuu venyvän mutta eiköhän sen suhteellisen pienellä vaivannäöllä saa kuntoon.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Niin kaunis on hiljaisuus, ja kauniimpaa on kaipaus

Viime keskiviikkona treenailtiin Saran ja Hukan kanssa tuossa ala-asteen pihalla. Ekana taidettiin ottaa paikallaolot, Roope makasi yhteensä jonku neljä minsaa, Sara kävi välissä vaihtamassa Hukan istumisesta makaamaan joten Reps sai vähän häiriötäkin. Tosin helpotusta toi kun oltiin piilossa auton takana niin koirat tietty näki meidät mutta silti, ei noussut eikä valunut kertaakaan lonkalle.
Makuiden lisäksi taisin teettää tuolle muutaman luoksarin, seuraamisia ja istumisia. Luoksarit okei, pysähtyi nopeesti eikä muistaakseni yrittänyt perseillä. Istumisissa meillä on vielä hiomista, en vain voi luottaa tuohon... Siellä kahden viikon päässä häämöttävässä kokeessa mun on pakko antaa kaksoiskäsky(vartaloapuja), en vain luota. Niin ja tehtiinhän me tunnariakin! Ekalla kertaa otti oman ja jäi taas seisoskeleen tikuille.. perkele. Toisella toistolla toi onneksi samantein. Ottaa se kuitenkin oman.
Eilen illalla päätin vetäistä lyhyet treenit sisältäen ruutua, istumista ja kakeja. Ruudussa no problem, hakee jo ihan hyvin keskikohtaa kuten olen yrittänyt opettaakin. Harmi vaan että aina ei voi onnistua, ja yleensä se tapahtuu kokeessa. Viime tiistainahan Roope vammasi kaukoista s-i mutta nyt ei yritäkkään liikuttaa takasia, jes! Meni puhtaasti jopa sieltä 15-20 metristä.

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Kysykää ihmiset!

Kopioin tämän Viiviltä, syvimmät pahoitteluni muttakun tämä on vaan niin hyvä.
Haluan kuulla teidän lukijoiden mielipiteitä/kysymyksiä meistä, meidän harrastuksista, treenaamisesta ja kaikesta muustakin aiheeseen liittyvästä (olettaen että mahdollisesti osaan vastata :D). Asiattomat kommentit jättäisin mieluusti saamatta. Julkaisen siis kaikki kysymykset vastausten kera toisessa blogimerkinnässä, kunhan kysymyksiä on tullut sopivasti (toivon että kysymyksiä/mielipiteitä tulisi enemmän kuin yksi tai kaksi).
Kysymykset voi lähettää tämän tekstin kommenttiosastoon, myös anonyyminä mikäli niin haluat. Kuitenkin, koska en osaa laittaa kommentteja niin että ne näkyvät vain kun olen ne hyväksynyt, voi kysymyksiä lähettää myös säpooni emilia.salmijarvi (ät) gmail.com josta kopsaan ne sitten tänne.
Eikun kysymään!

Se tekee just sillon ku haluaa-ei siis koskaan


Tervettä menoa
Viime tiistaina oli tarkotus treenata kokoonpanolla Saara & Tuike sekä Sara ja Hukkis mutta loppupeleissä treenasivat vain minä ja Saara. Roope oli tosi huonossa vireessä mutta eipä ollut uutta. Kaikki muut liikkeet tais mennä ihan ookoosti (seuraaminen, ruutu) mutta kaukovamma puski päälle oikein olan takaa. Taisiis s-i vamma.
Urpo sai tehdä lyhyitä seuraamisia ja maahanmenoja/istumisia/seisomisia. En jaksanut treenata sitä sen kummemmin.
Kaikki kuvat (c) Saara.