2700km:n jälkeen on ihana vaan päästä omaan sänkyyn nukkumaan

Paluumatkalla Rovaniemen hujakoilla auringonnousu näytti tältä,
eikä kuva oikein edes tee oikeutta sille

Me vietettiin joulu Lapissa mun mummolassa, matkaa Lahti-Kaamanen välille tuli semmoiset 2700km ja välillä pelättiin että autokin jättää välille. Nyt kuitenkin onnellisesti kotona ja tänään käytiin vähän treenaamassakin vaikka hirvikoiran varpaat meinasi jäätyä -15C:ssa. Lapissa oli parhaimmillaan -28C mutta eihän Roope malttanut tulla sisälle kun pihalla oli jyrsittävänä poroa päästä hännänpäähän asti. Siellä sen varpaita vasta kylmäsikin.. :P onnekseen se sai melkoisen kassillisen samaa kamaa myös kotiLahteen ja parvekkeella on vähän lämpösempi jyrsiäkin.

Menomatkalla pysähdyttiin Rovaniemelle treenaamaan Saran ja Hukan kanssa, tai ennemmin minä treenasin liikkeenohjausta Ruotsiksi. Olisi ehkä pitänyt panostaa lukion ruotsin kuunteluihin hieman enemmän. Koen kuitenkin suoriutuneeni vähintäänkin kohtuullisesti tästä vaativasta urakasta!
Tässä muutama kuva taannoisista hallitreeneistä ja sitten tietysti Lapin matkastakin.

Joulukoira Roope toivottaa hyvät myöhästyneet Joulut
kaikille lukijoille!

Heppailua paluumatkalla mun
lempparihepolla :)

Tulevan vuoden suunnitelmia

Kaikenlaista on taas ehtinyt tapahtua, pääasiassa ollaan treenattu huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin ja vähän jopa yritetty saada treeneihin jotain suunnitelmallisuuta. Minulla olisi suunnitelmissa ja toiveena tulevana vuonna käydä kokeessa Ruotsissa ja Norjassa ja saada Roope valioitumaan sieltä. Maaliskuussa olisi koe Piteåssa ja vahva aikomus olisi lähteä sinne jos vain kyyti Rovaniemi-Piteå välille onnistuu.

Jokunen viikko sitten käytiin taas hallilla treenailemassa ja sain huomata että Roopen häiriövarmuudessa on vielä hieman parannettavaa.. Seurautin Roopea ja treenikaveri yritti (eikä vaan yrittänyt vaan onnistui täydellisesti) saada Roopea kutsuttua luokseen lässyttämällä vieressä. Roope oli oikein halukas jättämään seuraamisen ja tarkistamaan mitä viereisellä kaverilla olisi tarjota :D noh, jatkamme treeniä. Muuten kaikki suhuikin oikein kivasti, liikkurointia vain tarvitsee paljon lisää että siitä tulisi rutiinia eikä Roope kiinnittäis siihen enää huomiota.
Roope ei jostain syystä hakeudu kunnolla ruutuun nykyään, treenikaveri huomasi että se on ilmeisimmin tarkka siitä että mun suuntakäsi osoittaa just oikeaan suuntaan. Ohjatussahan näytän vähän viistoon haettavan kapulan suuntaan ja ruudussa oon pyrkinyt näyttämään suoraan ruutuun, mutta ilmeisesti ruudussakin näytän hieman viistoon ja Roope lähtee merkiltä niinkuin menisi kapuloille. Että tätä treenattavaa kyllä löytyy.

Yllä muutama kuva Lapakiston "vaellukselta" Anskun ja koirien kanssa, harhailtiin pari tuntia pitkin metsiä ja laavu jäi lopulta löytymättä joten istuttiin mättäälle syömään eväät ja juomaan kahvit :) koirat ainakin arvosti. Kuvat on ottanut Annika Wallenius.