Roopen tottelevaisuusura huipentui lauantaina Altassa, Norjassa jäämeren rannalla kun se totteli itselleen FCI3-luokasta 1-tuloksen pistein 273p. ja näinollen sille on lupa anoa Norjan tottelevaisuusvalion arvo. Tämä tarkoittaa sitä, että anomuksen voi tehdä myös Pohjoismaiden tottelevaisuusvalion arvosta.
 |
| Roope jäämeren maisemissa ykköstulos- sekä NO TVA-ruusukkeiden kanssa |
 |
| Hienot FI SE NO POHJ TVA-pystykorvat Roope ja Hukka |
On jotenkin todella epätodellista että tässä sitä nyt ollaan. Jo liki10 vuotta ollaan treenattu yhdessä, minä ja Roope tiiminä vaikka matka ei todellakaan ole ollut helppo ja epätoivoisia hetkiä on mahtunut mukaan monen monta. Aikanaan ennenkuin Roope edes kisasi, en voinut kuvitella erästä tokokoetta seuratessani ja suorittavan koiran tehdessä hyppynoutoa, että Roope voisi joskus kyetä samaan. Roope inhosi noutoja. Jostain mystisestä syystä matkan varrella noudoista kuitenkin tuli Roopen ihan lemppareita ja hyppynouto oli aina sen bravuuri; se sai siitä lähes poikkeuksetta kymppejä.
Siitä ärsyttävästä, kurittomasta ja nirsosta teinikoirasta kasvoi aikuistuttuaan ahne, (jossain määrin) kuuliainen ja fiksu otus. Roopen nuoruuden kulta-aikoina sen kanssa treenaaminen oli ihan huippua ja osa Roopen koeliikkeistä oli todella hienoja. Nyt se on jo saanut pappakoiran erivapauksia eikä sitä oikein kokeet enää nappaa, mutta ei se haittaa. Roopen ei enää tarvitse mennä yhteenkään kokeeseen, se saa jatkossa tehdä temput ihan niinkuin itse tahtoo ja kukaan ei enää arvostele :)
 |
| Kimppakuva meistä, kuvaajana Sara |
Altan koejärjestelyt oli hyvät ja järjestäneen kerhon väki oli todella mukavaa ja rentoa. Kaikille taputettiin ja kaikkia kannustettiin. Meidät suomalaisina huomioitiin todella kivasti ja pitkien ajomatkojen takia koeluokat järjestettiin meidän aikatauluille parhaaksi. Kokeen tuomarilla on itselläänkin harmaita ja kovasti ihasteli ha hämmäösteli Roopen työskentelyä :) hänen koiransa ovat kuulemma horisontissa heti kun linkku aukeaa.
Lauantain kokeen jälkeen lähdettiin illalla vielä jäämerelle kuvaamaan koiria ja ihastelemaan maisemia. Kyllä tuo Norjan vuoristo on jotain niin ainutlaatuista että ei voinut kuin moneen kertaan ihastella.
Sunnuntaina oltiin Roopen kanssa molemmat vähän hällä-väliä asenteella ja iloisia edellispäivän ykköstuloksesta, ettei saatu edes tulosta. Roope nollasi ohjatun joka on sille todella vahva, sekä kiertohyppyhässäkän kun ei muka löytänyt merkkiä. Mutta Roope voitti silti pari säkillistä ruokaa joka on Roopen mielestä pääasia.
 |
| NO TVA-ruusuke ja ruusuke ykköstuloksesta |
 |
| Suomen lapissakin oli todella hieno ruska, suot punaisenaan maaruskasta. |
Kuluneen viikonlopun myötä Roopen kaikki tavoitteet tottelevaisuuskoiran uralta on nyt täytetty. Olo on todella haikea, yksi aikakausi loppuu tähän ja lauantaina ykköstuloksen varmistuminen oli minulle todella tunteidentäyteinen hetki. Kymmenen vuotta on pitkä aika tehdä hommia yhdessä, tiiminä, tavoitteisiin pyrkien ja niitä asettaen. Jollain tapaa tuntuu niin lopulliselta, vaikka eihän Roope mihinkään ole hävinnyt. Roope on ainutlaatuinen koira, joka on opettanut niin paljon koirana ja harrastusystävänä, että toista tuskin enää koskaan tulee minulle vastaan.
''Kiitän sitä mitä me saatiin
Mut nyt mul ei oo tarjoo yhtään enempää
Mikä paljon antaa, paljon myös vaatii
Mikään ei oo kestävää,
enkä vaihtais hetkeekään
Me tehtiin tää
Mut kato me tehtiin tää ''
Kiitos maailman paras koira, Roope.
