"Nyt se ei keksi tekosyitä!"

Eipä olla tehty mitään ihmeempää, ruutua ja tunnaria värkkäsin tänään (jotka onnistuivatkin erinmaisesti) ja nyt pakkasten hieman lauhduttua aamusta ajattelin käydä tekemässä pitkät paikkikset tuolle hirmulle. Niin ja maanataina käytiin Saralla josta kuvatkin ovat peräisin. Saran ottamiakin vielä.



Mulla oli vissiin väsyneitä koiria, onhan se kolme kilsaa kieltämättä aika pitkä matka näin pakkasella varsinkin


Tässä teille hienoimmat joulukortit 4-eva! By: tiedätte kyllä ;)


Tai ehkä tämä on sittenki hienoin: "Iloista & menestystä Joulua vuodelle 2011!" Oikeesti siinä ei lue noin.

Petteri Punakuono onkin nainen

Siinä niitä sarvipäitä on

Nyt on sitten treenattu joulupukin porojenkin kanssa :D Mukavaa kun vähän vaihtelevaa treeniseuraa niin koirakin oppii tekemään vieraassa seurassa. Päätin tehä Repelle tosi helppoja juttuja kun tämä eilinen seura oli senverran IHKISTÄ ton mun miehen mielestä.

Ja tässä mun koira treenaa- poronpään oikeaoppista tuhoamistaktiikkaa! Sori ei oo oikeita treenikuvia..

Ekana tehtiin pari tasamaa-puunoutoa, ekalla kerralla HAUKAHTI KAKS kertaa hakiessaan, kävi vissiin vähän kierroksilla. Tokalla toistolla pysyi hiljaa.
Sitten tunnari, mietin mitenhän käy mutta se haki oman, vau! Porojen katsellessa muutaman turvallisen metrin päästä.
Seuraaminen olikin vähän kinkkisempi juttu tuon ääntelyn kannalta. Kun sanon "viereen" niin VIUH josta seuraa "TURPA". Tein "viereen"-koira hiljaa-taitava koira- juttua varmaan sata toistoa ja olihan se vihdoin hiljaa. Eikä vire kärsiny ees pahastikaan. Ihan seuraamisseuraamiset "seuraa" käskyn kanssa meni tosi hyvin, niistä ei pahaa sanottavaa.

Ja tiedoksi; Mun hirvee harmikoira oli IRTI koko tämän episodin ajan! Eikä yrittänykkään sarvilla varustettujen ystäviensä luo vaikka selvästi mieli teki kun ne siinä vieressä pälyili.

Vitsit tää koira on älykäs!

Treenailtiin tänään taas Saran ja koirien kanssa. Viimeaikoina oon treenannu kunnolla myös Urpoa ja vitsit että se onkin fiksu koira! Eikä tuu kummallekkaan koiralle liian pitkiä treenipätkiä kerralla nyt ku treenaa molempia vuorotellen.

Urme sai tehä seuraamisia ja jääviä. Taisiis ei noita vielä oo yhistetty mutta erikseen, ja seisominen rupee oleen jo tosi hyvä. Enää tosi harvoin tekee vaihtoja miten sattuu vaan oikeesti kuuntelee mitä sanon sille.
Urpoa treenatessa koin myös tunteen jonka takia tätä kai tehdään(?), se oikeesti osaa seurata! Tein ensin käsiavustuksella (pienellä kylläkin mutta avustin kuitenkin) seuraamista useaan otteeseen ja noiden jälkeen päätin kokeilla vaan pyytää sen liikkeestä mukaan ja arvatkaa vaan sehän tajus että naks vain! Hehee leijun tässä endorfiinipöllyssä ehkä vielä muutaman päivän.

Repe sai tehä seuraamisia ja noutoja sekä luoksaria vielä lopuksi (tai kylmänsietoharjotuksia toisinsanoen). Seuruussa oon alkanu treenaan vasempaan täyskäännöstä ihan vain huvin ja urheilun vuoksi ja Reps onki hiffannu jutun ihan hyvin vaikka ei kyllä heti välttis uskois. Muutenkin seuraaminen on tällähetkellä hyvässä kuosissa.
Noutaminen on parantunu ihan mahottomasti siitä mitä se vielä syksyllä oli. Oon tajunnut olla tuijottamatta koiraa kunse palauttaa ja oon onnistunu palkkaan aina vaan myöhemmin laukasta (ennenku pudottaa raville). Tänäänkin tein yhden kokonaisen noudon niin ainootakaan raviaskelta en minä ainakaan nähnyt.

Luoksarissa mamiksella alko jo vähän paleltaa joten juoksuttelin sitä ennenku alettiin tekeen mitään. Stoppi menee jo tosi hyvin, mutta pitää tehä vielä sellasia että SEIS tulee heti etenemiskäskyn jälkeen kun siinä näyttäs olevan vielä vähän hiomista.

Siinä kieltämisessä pitää olla asennetta

Saran ja Hukkiksen kanssa treenailtiin tänään ja Roopelle oli vuorossa kokeenomaset taas vähästä aikaa. Ja hyvin meni vaikka itse sanonkin, tosin loppupäässä rupes harmikoiraa vissiin paleltaan kun kaukoissa tepsutteli. Juoksutin sitten toista vähäsen niin rupes kaukotkin sujumaan.

Seuraaminen oli taas sitä samaa mitä aina ennenkin, ei voi tehdä täysillä. Mutta istuminen oli ihan sikahyvä, oon alkanu oleen palkkaamatta kun luimistaa korvia ku kävelen luokse ja kohtuuhyvin tuo on jutun jujun jo tajunnukin. Tyhmä minä kun sillon joskus sitä palkkasin tuosta luimimisesta.
Luoksari oli muuten tosi kiva mutta viimesellä pätkällä laski raviksi, huoh. Yritin sitte ottaa lyhyitä pätkiä suoraan vierelle mutta joku päätti olla lähtemättä liikkeelle ollenkaan, näytti ku ois sekottanu kaukoihin... Tepsutteli vain paikoillaan. Lopulta sain palkattua laukasta eikä sen jälkeen yrittäny enää ravailla.

Noudot teki tosi kivasti, tosin tuomari-liikkurin mielikuvituksella keksimä hyppyeste taisi mietityttää kun tuijotteli sitä väliin. Ihanaa kun toi on alkanu laukkaan melkeen koko paluumatkankin, puottaa raville enää tositosi myöhään. Ei noista ton noudoista mitään supervietikkäitä koskaan saa mutta kuhan laukkais niin riittäis mulle.
Tunnari oli myöskin hieno muuten, mutta molemmilla toistoilla jäi palatessa puoleenväliin (oikee suussaan) ja meinas palata takasin mutta toi oman kun kehuin ja kutsuin ennenku kerkes pudottaa. Eli liikkuritreeniä tähän.

Ja sitten RUUTU! JEE! Se meni sinne, oikeesti se meni sinne! Jäi vähän eteen (en tiiä oliko liian eessä ku en 25m päästä osannut hahmottaa tilannetta kunnolla) joten käskin uudestaan "ruutuun", meni taaemmas ja siitä sitten stoppi ja maahan. Seuraamaantuloakin odotti sievästi ja palkkasin kun pysyi. Sitte sai rynnätä seuraamaan, tajusi ihmekyllä vaikka ohjaaja huuteli väärää käskyä :D

On aika hiljaa kiittää

Kevättä 2010

Sanon heti alkuun, että tästä tulee KUVANTÄYTEINEN viesti. Jotenka, päätin minäkin sitten tehdä tiivistelmän viime vuodesta ja listaan ens vuoden tavotteet kun niitä näyttää muillakin blogeissaan olevan.

Vuosi 2010 oli kaikinpuolin mahtava ja meillä oli ihan superhauskaa! Vaikka kaikki ei (läheskään)aina mennyt putkeen tai suunnitelmien mukaan. Suurimpana juttuna mainittakoon heinäkuun eteläsuomen reissu joka sisälsi mm. SM-tokot Imatralla Anskun ja Saran kanssa, paljonpaljon junamatkoja, Viivin ja Rommin treffaamisen Jämsässä, ja Tampereella sukulaisten ilahduttamisen läsnäolollamme. En muistanut listata vuosi sitten tavotteita meille mutta tässä jotain mitä saavutettiin:



Roope:
- AVO1 196,5p. on jäänyt mulle mieleen
- TK2 (SM-tokoista)
- Startattiin meidän MEJÄ-ura AVO2-tuloksella
- Startattiin VOIttaja (VOI0 ja VOI2)
- Voitettiin meidän kerhon Möllitokojen Iipan Kupit!
- Käytiin yksissä näytelmissä
- Alotettiin hakuilu joka onkin sujunut varsin mallikkaasti

Näin meillä käydään mätsäreissä!

Urpo:
- Juhannusnäyttelystä VASERT & VACACIB
- Oulun KV:stä ensimmäinen SERTI!
- Saatiin aikaseksi alottaa myös TOKOn tavoitteellinen treenaaminen ensi vuoden SM-kisoja ajatellen

Roope ja Pyrri

Mulla oli useaan otteeseen hoidossa Cara-tervu joka onkin kerta kerralta nostanut suosiotaan näiden miesten keskuudessa

Vuoden alussa Roopella oli se mahdoton hallikammo eikä hallikisoista meinannu tulla mitään. Silloin me myös ageiltiin ja luulen agi+tokotreenien pidon samassa hallissa vaikuttaneen tuohon kammoon (enää sitä ei nimittäin ole ilmennyt ja nykyään tehdään hallissa vaan tokoja).
Alkuvuodesta oli myös meidän ekat AVOt Torniossa jotka ei menneet erityisen kehuttavasti mutta saatiin me se ykkönen kumminki.

AVO1 Rovaniemeltä


KERHONMESTARIT!

Keväällä alettiin treenaamaan enemmän Saran ja Hukkiksen + Poksun, sekä Saaran ja Tuiken kanssa ja sille tielle ollaan jääty.. Mutta on se ihan hyvä että on joku joka voi tarpeen tullen liikkuroida eikä tarvii pärjätä vaan kerranviikossa-halliliikkuroinnilla. Kesällä tehtiin myös kohtuullisen paljon yö-vierailuja Saaran luo korpeen.

Rovaniemi KV (jussinäyttely siis) Urpo vasert & vacacib :)


Ja TOUKOKUU, miten paljon voi yhdessä kuukaudessa tapahtua? PALJON.
Ensinnäkin vietettiin vappua (no okei se oli huhtikuussa mutta me vietettiin toukokuussa) Saralla ja porukkaa oli ihan kiitettävästi, mutta oli meillä hauskaakin! Koiria oli Roope, Urpo, Hukkis, Poksu ja Cara-hoidokki. Puolessavälissä kuuta meillä oli tokat AVOimet joista sitten pokasimme ne 196,5p. ja luokkavoiton :) Ja mölli-avoissakin tuli pyörähdettyä.
Rakas suuri tokokoirani täytti 21.5.2010 KOLME VEE ja on siis jo iso mies! Tämän kunniaksi kävi hakasemassa MEJÄstä vielä kuun lopuksi avoimen kakkostuloksen.

Harrastettiin myös yhteislenkkejä

Onneksi myös koirat saivat hupia ohjaajista

SITTEN meidän Suomenkiertoreissu vm. 2010! Junailtiin ensinnä Anskun + Danin ja Vapun luo Hyrynsalmelle ja sieltä sitten ajeltiin Imatralle Anskun vanhaan mummolaan. Viikko oli todella helteentäyteinen (huono koirien, mutta erinomainen minun kannaltani) siihen asti että koitti SM-päivä :D Aamulla tuli vettä, ja välillä tosi kovaakin, mutta meidän starttivuoroon mennessä sateen nakkaaminen oli onneksi laantunu suurimmaksi osaksi. Meidän joukkueen tulos oli 21. joka onkin paras koko RKK:n historiassa, hyvä me! Kaduttaa nyt etten ottanut kuvia reissusta mutta eivoi mitään :(

RKK:n SM-joukkue vm. 2010!

Jämsässä Viivin ja Rommin luona

Poikarakkautta

Kuten jo kertoilinkin niin mehän käytiin Jämsässä treffaamassa Viiviä ja Rommi-harmaata ja ihan hyvin pojat tulivatkin toimeen, mitä nyt välillä pientä kärhämöintiä oli havaittavissa. Roope kun ei kestä yhtään jos nuoremmat rupeaa sille, joten jos Rombe yritti vähääkään niin tuli hammasta. Mutta hauskaa meillä oli treenatessa ja ulkoillessa, ei siinä mitään! Sääkin oli mukavan lämpöinen (+30C), tosin treenamiseen olis käynyt matalammatkin asteet.

Näin meillä treenataan hakua

Loppuvuodesta käväistiin sitten niissä kaksissa VOI-kisoissa, ensinnä Sodankylässä ja sitten Torniossa. Ykkösenmetsästys jatkuu siis yhä, mutta ei meillä sinne EVLiin mikään kauhee hoppu enää ookaan.
Niin ja ei-koirajuttuna; sain ajokortin 2.12 joten olen nykyään potentiaalinen kisakuski ;)

Malinoissit ovat kuuluja hurjasta luonteestaan

Listataampa vielä meidän vuoden 2011 tavotteet:

Roope:
- ainakin yksi VOI1
- SM-kisoihin VOIttajaan
- MEJÄstä AVO1
- Käydään ainakin yksissä näytelmissä

- Treenataan EVL-liikkeet jonkinmoiseen kuntoon muttei varmaankaan kisata

Roope itsenäisyyspäivänä 2010

Urpo:

- ALOkkaan liikkeet kuntoon
- SMeihin ALOon
- ALO1
- Näytelmistä ainakin yks SERTi
- Ehkis TK1...

Kuvien copyraitit on suurimmaksi osaksi hovikuvaajallani Saaralla, mutta Jämsän kuvat on näpsinyt Viivi.

Itsenäinen maa niin ollaan sitte itsenäisiä

Itsenäinen hirvikoirani

Aamusella päätin lähteä pihalle vähän treenaamaan luoksaria. Eilen jo piti mutten saanut aikaseksi, hyi minua. Oon joutunu muistutteleen joku aika sitten tuota elukkaa tästä nimenomaisesta liikkeestä mutta tänään teki kyllä oikein söpösti (tosin vire oli ärsyttävän alhainen). Tehtiin muutama stoppi ja yks pätkä maahanmenoon asti eikä yrittänykkään värkätä.

Sitten, iltapäivällä lähettiin Saran ja Hukan kanssa ulos ja käytiin vähän ala-asteen pihalla pörräämässä. Lähinnä liikkuroin Hukalle mutta sai Roopeki jotain tehä; muutaman vasempaan käännöksen, askelsiirtymiä ja kaukoja. Kaket meinaa aina unohtua kun tuo ne ihan hyvin handlaa, mutta eipä handlaa kauaa jossei niitä treenaa. Tänään onneks tosi nätisti, s-i tarvi kerran kaks käskyä mutta sitte tajus. Seuraamisista mulla on ollu hirvee stressi ku ei olla niitäkään moneen päivään tehty, nyt onneks kohtuuhyviä pätkiä. Kyllä noilla pärjää mutta olis voinu olla parempiaki.

Ja vielä jatkuu: Aloin tässä iltasella stressaamaan myös hyppynoudosta, hehee. Jotenka siis sitä vielä iltamme ratoksi.
Mutta turhaan stressasin, ei muuta ongelmaa ku kerran yritti huitasta paluumatkalla mun ohi, pitäs vissiin tehä joskus niitä viereenpalautuksiaki...
Tunnarinki tekasin ja haisteli niiiin hienosti että! Perjantainaki yhtä kaunista toimintaa, miten toi on yhtäkkiä keksiny olla näin hyvä.

Olipa vain hyvä päivä tänään!

Ensinnäkin, olen vihdoin ja viimein laillistettu ajamaan AUTOA! Näin vain pääsi käymään, en kyllä ymmärrä miten mutta en valita. Hasardia siis luvassa Rovaniemen liikenteeseen.
Toisekseen, oltiin tänään hallilla treeneissä, ja molemmat koirat oli oikein hyvässä vedossa. Taisiis kaikki kolme koiraa jos mutkin lasketaan.

Hallilla oli taas vähän hulinaa kun paikalla oli kaks pentua ja lukematon määrä pennunmielisiä koiria. Ja yksi kaksjalkanenki koira löyty.
Urps sai tehä seuraamisia ja pari luoksaria, ai että joku oli niiiin innoissaan! Yks päivä otettiin näyttelyjuttujaki ja tapitti niin hienosti että.

Roopelle en jaksanu alkaa väsään ruutuja tai tunnareita tms, otettiin vaan seuraamisia ja jääviä kaikki kolmea lajia. Sitten vielä parit kaukovaihdot ja luoksarit. Luoksareissa Vippi-bortsu yritti sabotoida mutta Roope oli parhaansa mukaan välittämättä.
Tän jälkeen se kaksjalkanen koira pääs vauhtiin..

MINÄ sain siis toteuttaa itseäni koirana ohjaajanani Saara. Rodusta ei ollut tietoa mutta ohjaaja veikkasi jotain nöffin kaltaista, oli kuulemma senverran hidasta toimintaa. Palkkana käytettiin Saaran 18-v keksejä, välillä piti ohjaajaa huomauttaa palkan motivoimis-tehottomuudesta mutta muuten palkkaus oli oikein tehokasta.
Tein ensin luoksaria, ekalla toistolla tuli törmäys josta ohjaaja pontevasti syytti koiraa, aijjai. Mutta toisella toistolla meni jo paremmin, ohjaaja tajusi suullisilla avuilla vähän hiljentää koiran vauhtia. Näiden jälkeen Emilia-koira sai tehdä vielä kaukoja, joista ohjaaja ei ollut ilmeisimmin perillä koska koira joutui huomauttamaan oikeasta suoritustavasta ohjaajan seistessä koiran edessä estäen tämän oikeanlaisen suoritustavan. Kuitenkin loppujenlopuksi kaukot olivat 10-luokkaa!
Tästä treenitilanteesta meillä ei valitettavasti ole kuvamateriaalia vaikka palavasti olisitte sitä varmasti halunneet nähdä. Pahoittelumme.

Treeneistä ajoin kotiin "yksin" äiti ja koirat kyydissä koska äiti käski... Mun ei ollut tarkotus ajella vielä yksinäni eikä sitä olis todellakaan pitänyt toteuttaa. Takapenkiltä kuulu kokoajan jotain ukinaa ja mulla ärsytti, ja todistetusti kun minä hermostun ja ärsyynnyn niin seuraus on SÄHLÄÄMINEN ja kun minä sählään niin siitä ei hyvä seuraa. Auto sammu kerran ja sitä rataa. Hoin kokoajan "ole hiljaa, OLE HILJAA" mutta ei voinu olla hiljaa. Takapenkkiläinen leikki hengellään siis.