Roope ja palkinto |
Tänään Roope oli jotenkin todella vapautunut ja tarmokas. Se ei ole oikeastaan koskaan kokeessa työskennellyt noin itsevarmasti ja tarkasti. Toki pisteetkin sen jo kertoo, Roopen parhaat EVL-pisteet. Jotenkin tuntuu että kun lakkasi sen kamalan yrittämisen niin Roopen kanssa kaikki on sujunut paremmin.
Ei sitä voi enää huijata "mennään vaan treeneihin kyllä saat palkkaa", ei. Se tietää kyllä tasan tarkkaan minne ollaan menossa, ja jo automatkalla sille tulee sellainen ilme. Sellainen että se tietää. Ja mun ohjaajana täytyy vaan sopeuttaa oma toimintani siihen. Yritänkö turhaan hetsata ja hitsata ja jännittää vai annanko asioiden mennä ihan omalla painollaan, silleen miten Roope on varmaan koko tän liki 10-vuotisen yhteiselon ajan yrittänyt saada mut tekemään.
(Ja siis tietysti Roope sai palkkaa suorituksen jälkeen, ei se sentään pyhällä hengellä työskentele, mutta sille ei tarvinnut uskotella palkan tulevan siinä pelossa että se lakkaakin suorittamasta innokkaasti. Aivan kuin se olisi tiennyt erittäin selkeästi että nyt tehdään nää liikkeet reippaasti ja sitten tulee jotain hyvää.)
Pisteet, ohjatussa pudotti kapulan nostaessa joten 3pinnaa pois siitä |
Roopen oli tarkoitus eläköityä nyt, mutta jotenkin tuntuu hölmöltä tämän kaiken valaistumisen jälkeen lopettaa. Tai ehkä juuri sitä Roope yrittää kertoa, että nyt on hyvä ja yksi oppitunti koiranelämästä ja sen ymmärtämisestä on taas sisäistetty. Tai sitten se yrittää kertoa että se mitä juuri ylempänä pohdin, on se oikea malli toimia jatkossakin. Ilman turhaa yrittämistä. En tiedä, mutta ehkä asia selviää meille vielä.
"Et saa koiraa jonka haluat, saat koiran jonka tarvitset" on joku joskus viisaasti lausunut. Jokainen sana noista pitää niin hyvin paikkansa Roopen kohdalla. Yksikään toinen koira ei koskaan tule opettamaan yhtä paljon koirien sielunelämästä ja oman toimintansa kriittisestä arvioinnista ohjaajana kuin Roope on jo nyt tehnyt. Yksikään toinen koira ei pysty tuomaan mulle ohjaajana samaa fiilistä kolmesta ALOn ykköstuloksesta saatikka tottelevaisuusvalion arvosta, tai mistä tahansa pienestäkin yhteisestä onnistumisesta. Moni koira tulee varmasti yltämään lähelle, mutta ei koskaan samaan.
Video kokeesta; Roopen koe Piteåssa
Roope <3 Hienoa työtä oot ehdottomasti tehnyt ja onhan se itsellekin hyvin palkitsevaa onnistua, eteenkin kun norski ei ole se yleisin tokorotu. Et oo rallytokoa aatellu koskaan? Mua vähän houkuttais osallistua Tahitin kanssa, mun tietojen mukaan ykskään norski ei oo siinä vielä kisannut.
VastaaPoistaKiitti! Onhan se rally joskus käynyt mielessä, mutta toisaalta jos alan opettamaan lisää liikkeitä niin voin opettaa samalla vaivalla uudet EVL-liikkeet ja yrittää Norjasta ykköstä :D että silleen rally on sitten jäänyt vain ajatuksen tasolle. Kokeita myös on tosi vähän ja ne menee salamana täyteen + koulutukset taitaa olla aika suosittuja myös.
VastaaPoistaIiiisot onnittelut! Malamuutin omistajana mieltä lämmittää tosi paljon, kun joku vaivautuu kouluttamaan pystykorvaa. Se ei ole helppoa ja sitten taas toisaalta on. Heti, kun tehdään koiran eikä kouluttajan ehdoilla. :) Paljon rapsutuksia Roopelle!
VastaaPoistaJoo Roopen kohdalla se toimii ainakin. Kun itse lopetin turhan yrittämisen niin Roope yritti paljon kovemmin kuin aikaisemmin. Se ei toimi yhtään sen paremmin vaikka itse jännittäisin ja häseltäisin kuinka, ja sen opin vasta nyt.. :) mutta oppia ikä kaikki ja Roope on paras opettaja jota toivoa saattaa.
VastaaPoista