Kokeita silmälläpitäen

Roope söpöilee :) (c)Annika Wallenius

Me ollaan reippaina alotettu taas kunnolla treenaaminen! On niin ihana kun aurinko paistaa ja kentät on jo sulia ettei tarvii hangessa rämpiä.
Roope on myös yllättävän hyvin osannut kaikki liikkeet pitkän tauon jälkeen, erinomaisen hyvin itseasiassa jos ihan rehellisiä ollaan. Häiriötä tietysti tarvitsee ja varmasti koekestävyys on tästä tauosta kärsinyt, mutta pääasia että tekniikka on edelleen hallussa. Tästä on hyvä jatkaa! Oon myös katsellut vähän kokeita toukokuun lopulle ja kesälle, mennään sinne minne päästään. Ensin ajattelin että jos ykkönen tulee niin yritetään SM:in, mutta ei kesän budjetti taida siihen kuitenkaan yltää.

(c)Annika Wallenius

Partsilla hengailua! (c)Annika Wallenius

Meille muutti myöskin tässä jokin aika sitten tommoinen riiv... pikkubengali. Viralliselta nimeltään hän on Mountrose Ursula, kotoisemmin Kerttu :) Roopen kanssa tulevat ihan hyvin juttuun; Roope käyttäytyy kissojen seurassa erittäin mallikkaasti, mutta Kerttu tykkää herraskoiran tassuista kynsimismielessä senverran paljon (eikä omaa minkäänlaista itsesuojeluvaistoa), että Roope on sille joutunut muutaman kerran ärähtämään.
Kerttu on hurjan fiksu ja oppivainen kisu, mutta sen vastapainona osaa kyllä huomiota halutessaan tehdä just niitä juttuja mitä ei saa... Toisen kissan seura tekisi sille varmasti hyvää, mutta sellaista mahdollisuutta ei nyt ole joten täytyy vain keksiä uusia ja taas uusia aktivointikeinoja. Kohta onneksi pääsee paremmin uloskin, kaikki ötökät on Kertusta huuurjan jänniä!

Uusi vuosi, uudet hienot tavoitteet!

Vuosi näemmä vaihtui. Meille on tapahtunut viimeaikoina kaikkea mukavaa ja aikaakin vievää, sen vuoksi on blogikin vähän jäänyt.

Treenaaminenkin on ollut vähemmällä, oon yrittänyt kuitenkin pitää kaikki liikkeet Roopella muistissa pääpiirteittäin. Ehkä tässä kevään mittaan treeni-intokin taas kasvaisi. Roope on saanut Lahdesta kivan leikkikaverinkin, ambulli Etnan jonka kanssa ollaankin lenkkeilty muutaman kerran.

Tässä viime kuukausien aikana sain työpaikan josta tosin piakkoin lähden kun aloitan lähihoitajaopinnot. Muutettiin myöskin kera avopuolison uuteen isompaan asuntoon ja se prosessi söi sekä hermoja että jaksamista. Onneksi kaikki vaiva on nyt takanapäin ja aurinkokin näkyy päivä päivältä enemmän :)

Ajattelin että listaisin näin uuden vuoden kunniaksi vähän viimevuoden kohokohtia, sekä tavoitteita ensi vuodelle.

Meidän viime vuoden isoin juttuhan oli tietysti SM-skabat joissa olikin ihan mukava tunnelma mun jännityksestä ja kuumuudesta huolimatta. Ykköstä ei tullut mutta ehkä ens kerralla ohjaaja mokailee vähemmän..
Tulevana vuonna haluaisin käydä ainakin muutamassa kokeessa, suomenmestaruuksissa myös jos vain kaikki järjestyy niin että sinne on mahdollisuus lähteä. Ajattelin myös treenata vähän ahkerammin että saataisiin edes yksi ykköstulos.
Oon miettinyt myös näyttelyitä Roopelle, sehän täyttää 7v toukokuussa, mahtaako tuossa iässä päästä vielä ilmatteeksi vetskuihin? Jos ei, niin siinä tapauksessa viimeistään ensi vuonna Roope käy pyörähtämässä muutamat veteraanikehät :)

Lopuksi vielä onnellista ja menestyksekästä vuotta 2014 kaikille, näin ne vuodet vaan vierii!

Lapin reissua ja muuttohommia

Viime päivityksestä onkin taas vierähtänyt kun on ollut lomailua ja muuttoa ja kaikennäköstä säätämistä. Heinäkuussa oltiin Joonan ja Roopen kera melkein viikko Lapissa, näin vanhoja kavereita Rovaniemellä ja siitä sitten ajeltiin Sallan kautta ihan Nuorgamissa asti. Inarin pohjoispuolella on mun isovanhempien vanha kotitila joka ajaa nykyään mökin virkaa, ai että olikin ihana rentoutua hiljaisuudessa; saunoa, uida, kalastaa, mussuttaa mansikoita ja mustikoita omasta maasta, ja vain olla ihan rauhassa kaksisteen. Roopekin sai juoksennella vapaana sydämensä kyllyydestä, aivan näki kuinka se nautti. Nyt on pakkanenkin täynnä itsepoimittua hillaa, sekä poroa mummolasta :)

Reissussa meillä oli treenitaukoa, ja näemmä teki koiralle ihan hyvää viimeaikasten treenien perusteella. Intoa riittää ihan hirmuisesti ja Roope tuntuu myös muistavan kaiken paljon kirkkaammin kuin ennen taukoa. Ruudunkin se tekee nyt niiin hienosti ja nopeesti että!
Ohjatussa on vähän sähläämistä mutta se nyt ei ole ihme, jostain syystä se on ollut viimeaikoina ihan supervaikee liike Roopelle. Ennen se osasi sen niin hienosti. Oon miettinyt että vaihtaisin oikeanpuolen "right"-käskyn "hae"-käskyksi kun tuntuu että Roope ei jotenkin tajua että kyseisessä liikkessä pitää HAKEA jotain, eikä esim juoksennella ruutuun. Vasemman se hakee nykyiselläkin käskyllä hyvin silloin kun se tajuaa juosta oikeaan suuntaan.

Ollaan tässä elokuun aikana kanneltu mun kamoja Joonan asunnolle kun syyskuun ensimmäinen muutan tänne virallisesti. Kunnon kuntoilusta menee sänkyjen ja sohvien kuskailu kakkoskerrokseen ja sieltä pois portaita pitkin. Ihan mukavaa kuitenkin että on vaan yks asunto, tavaratkin on kaikki just siellä missä niitä tarvii. Onhan tää yksiö pieni kahdelle mutta eiköhän se tässä syksyn ja talven aikana vaihdu isompaan.

Onnellinen koira :)

Tenolle ajellessa vähän sateli, paikanpäällä näkyi enää musta taivas

Mökillä saaressa kalastushommissa

Näitähän siellä käyskenteli pilvin pimein

Mökillä :)

Vielä vähän SM-tunnelmaa

Tässä vielä SM-kuvapostaus, kuvista kiitos Saralle. 

Videosta kiitokset Joonalle

http://www.youtube.com/watch?v=xMhDdyp1csU

Kun väri on harmaa, vietti on varmaa!

Taitava Roope :)

Hienon luoksarin hieno maahanmeno

Seuraaminen on onneksi semmoinen liike jota ei Roopen kanss tarvii enää jännitellä :)

Kauko-keskittymistä

Iloittelua hienojen kaukojen johdosta :)

Iloiset tokokoirat kisapäivän jälkeen

Ei se oo koiran vika jos sillä on huono ohjaaja

Nyt on sitten SM-viikonloppu takanapäin, kivaa oli! Siitäkin huolimatta että matkalla eksyttiin jonnekkin hevon sanonko minne, ja olin jo aivan varma ettei keretä kasiksi ilmottautumaan.. Onneksi olin reissussa poikaystävän kanssa jolla on  ehkä hieman parempi toimintakyky kriisitilanteissa kuin mulla :D 

Meidän kokeet meni oikein mukavasti mun jännityksestä huolimatta. En oo jännittänyt kokeissa enää piiitkään aikaan, mutta varsinkin taannoinen paikkaistumis-tappeluepisodi sai mut ihan hirveän varuilleen paikkisten suhteen. Etenkin jossain SM-skaboissa jota seuraa puoli Suomea. Roope tokoili lauantaina EVL3:n verran (206p.), mutta suurimmista kämmeistä saa kyllä syyttää yksinomaan minua ja surkeaa paineensietokykyäni.

Paikkaistuminen 9 Saimme tästä liikkeestä myös keltaisen kortin, kun kehääntulotarkastuksessa pidin Roopea niskakarvoista kiinni. Todellakin vain PIDIN, etusormella ja peukalolla, jotta koirani pysyisi paikoillaan, enkä todellakaan esim. vetänyt yhtään mihinkään suuntaan :D Saman oon tehnyt varmaan joka ainoassa aikaisemmassa kokeessa, mutta on hyvin mielenkiintoista että aikaisemmin ei ole yksikään tuomari edes maininnut asiasta. Sen sijaan tämä keltaisen kortin antanut näytti siltä kuin olisin repinyt tolta koiralta korvia päästä tai jotain.. :D Luulin ensin että keltainen kortti-juttu oli vitsi mutta ei se näköjään ollutkaan. Eikähän se yksi edes mitään haittaa, mutta olin hyvin yllättynyt tästä kyllä. 
Paikkamakuu 9

Ohjattu nouto 9 Roope oli niiin hieno! Laukkasi merkille eikä puhettakaan väärän hakemisesta, ihanaa!
Luoksetulo 7 Perus Roopen luoksari, pysähtyi ja meni maahan hyvin, ja laukkasi jokaisen osuuden. En tiedä mistä pisteet meni enkä voinut kysyäkään kun kuulin pisteet vasta myöhemmin, mutta ilmeisesti mun hirvikoirastani ois pitänyt saada samat tehot irti kuin niistä beeceistä ennen meitä :D 

Seuraaminen 8 Hyvää seuraamista, minä ite kämmäsin yhden liikkellelähdön ja kääntymisen paikoillaan tein täykkärinä paikoillaan. Hitaan käynnin pysähtymisen jälkeen liikkuri sanoi vain "liikkelle mars" ja minähän lähdin normaalikäyntiä. Liikkuri ei seuraamisen alussa myöskään sanonut muutamien käskyjen jälkeen "mars", joka on ainakin mulle tärkeää ko. liikkeessä. Kuulostan taas hirveeltä valittajalta, mutta mun mielestäni tollasissa kisoissa tolla arvostelun tiukkuudella pitäisi liikkureidenkin olla tehtäviensä tasalla.

Ruutu 0 Roope laukkasi merkille, ja lähti aivan superhienosti suoraan kohti ruutua ilman minkäänlaista aikomusta kehänauhojen ulkopuolelle :) Minä olin taas niin jännityksissäni, että pysäytin Roopen vahingossa ruudun viereen ja eihän se siitä enää sisään mennyt. Mutta tosta merkistä ja ruudun bongaamisesta oon niiiin ylpeä, ja on sitä treenattukin! Että kiitos vaan Mira ja Marjo avustuksesta!

Zeta 0 Jännitti, ja kyllä harmittaa. Siis koira tekee niiin hienon idarin kun se vaan osaa ja voi, ja minä idiootti menen käskyttämään sille väärän järjestyksen. Hyvä minä.
Hyppynouto 8 Ihan perus hyppynouto Roopelle. Vähän kolisteli kapulaan lopussa, ois pitänyt ottaa se keskikokoinen sittenkin.

Tunnari 6 Ois hirvikoiralla ollut parempaakin tekemistä kun kapuloiden haistelu; löysi jonkun tosi kivan hajun kapuloiden luota ja nuuskutteli sitä tosi pitkään. Lopulta kuitenkin jaksoi antaa huomiota niille tunnareillekin, ja palautti oman.
Kaukot 10 Roopen bravuuri, ja on ne vaan hienot :) Viimisessä maahanmenossa meni lonkalle, muttei se näköjään haitannut tuomaria.

Päivä oli hurjan lämmin, ja toki sekin vaikutti Roopen tekemiseen, mutta luulen mun jännityksen olleen se isoin juttu. Ja kun noita nollia katsoo, niin niinhän se olikin. Kiva päivä oli jokatapauksessa, ja Sara ja Hukkis pääsivät jopa sunnuntain finaaliin! Arvostelu oli kuitenkin siellä tiukkaakin tiukempi, eikä palkintosijoja herunut. Siistiä silti! Kuvia lauantailta lisään kunhan Sara saa laiteltua ne nettiin. 

Sataa sataa ropisee ja niin edelleen

Roopen kesäkarva vm. 2013! vatsa- ja kaulakarvat saivat lähteä, ja johan helpotti. Kaulasta lähti vielä enemmän mitä ylläoleva kuva antaa ymmärtää, en vain saanut uusimmasta lookista hyvää kuvaa.

Lahdessa oli tänään melkoisen sateinen ja ukkosentäyteinen päivä. Toisaalta ihan mukavaa että ilma vähän selkenee ja viilenee, on senverran tukalat oltavat varsinkin yöllä ollut tässä viime päivät. Näin isojen skabojen alla vähän hirvitti treenailla sateella kun se ei mikään Roopen mieluisin säätila ole koskaan ollut, mutta saimpa yllättyä taas kerran ton koiran kanssa!

Halusin tehdä tänään vielä ruutua, hyppynoutoja vaikeutettuna, ohjattua ja tunnaria, mutta onnistuin ehtimään vain kaksi ensimmäistä. Hyppynoudot meni ihan jees, halusin tehdä vinoheittoja ja muistutella vielä ylipäänsä koko liikettä. Takaisinhypystä pitäisi saada varmempi vinoheittojen kanssa, mutta sitä en saa korjattua ennen lauantaita; täytyy siis vain yrittää heittää suoraan.
Matkalle merkiltä ruutuun laitoin paljon häriömerkkejä, ikäänkuin ollakseen luoksetulon pysäytystötsiä. Ekalla lähetyksellä Roope arpoi pitkään mennäkö niille vai ruutuun, ja valitsi väärin. Tässä välissä tehtiin sitten parit kaukot, ja sen jälkeen uutta yritystä. Sitten se sujuikin aika mallikkaasti, mutta Roope jää edelleen ihan liian eteen ruudussa.. Lopulta se jäi ruudun ulkopuolelle, jopa silloin kun ruudussa oli ruokaa (jonka se selvästi näki mun sinne vievän). Meni se sitten lopulta sinne keskellekin, mutta saapa nähdä miten lauantaina sujuu. Pelkään myös, että Roope juoksee kehänauhan yli ja saa punasen kortin, vaikkei se ole nauhoja pitkään aikaan enää ylitellytkään. Pelottaapa silti.

Haluan tehdä vielä tunnarin liikkuroituna, ja ohjattua jonkunverran. Lauantaiaamuna lähdemme sitten viideltä ajamaan Pieksämäkeä kohti kera kylmälaukun (sis. kylmäkalleja, kylmiä pyyhkeitä, ja vesipulloja) ja iloisen mielen! Kuumaa on lupaillut, onneksi ajelin Roopea kevyemmäksi; selkeästi vaikuttaa positiivisesti vireystilaan.

"Anna sen tuulen hivellä meitä"

Perjantaina Sara ja Hukka saapuivat Lahteen. Samana iltana mentiin jo treenaamaan, Roopen osalta ei tuo treenikerta mennyt hukkaan (eh eh!). Onnistuin korjaamaan ohjattu-ongelman, tai ainakaan ongelma ei oo vielä eilisen päivän treeneihin tullut takaisin. Eilen käytiin lappalaisten SM-joukkuekoirien kanssa tekemässä paikkiksia ja ohjattua nurtsilla, ja illalla vielä ruutua ja muuta pientä tässä meidän lähikentällä.

"Teet sitten kunnolla etkä pelleile!"

Ohjatussa tein kuuntelutreeniä merkillä, että saisin Roopen oikeasti keskittymään siihen mitä sille sanon. En tiedä olisiko tämän taktiikan kanssa pitänyt edetä hitaammin (yhdistää kapulanhakukäsky vasta monen monen kerran jälkeen), kun hyvin menneiden maahanmeno- ja istumiskäskyjen jälkeen Roope ei edelleenkään kuunnellut kumman apulan käskin sen hakea. Sitten rupesi jo epätoivo hiipumaan, ja päätin testata liinan käyttöä, ja kappas; jo muutaman estetyn väärän suunnan ja keskimmäisen haku-yrityksen jälkeen Roope oli niinkuin ei ois koko ohjatun ongelmaa koskaan ollutkaan. Eikä tosiaan seuraavankaan päivän treeneissä ollut itään heikkoa hakea molemmat suunnat ilman mitään kämmäyksiä. Jännityksellä odotan miten tämä jatkossa sujuu, mutta muistuttaahan voin aina jos siltä tuntuu.

Tänään käytiin treenailemassa hienoilla nurmikentillä, ihan Pieksämäkeä ajatellen. Roopea vähän kummastutti nurtsialusta, kaippa se kutitti varpaita tai jotain. Virekään ei ollut ihan paras mahdollinen mutta luulen sen johtuvan viikonlopun kohtuullisen suuresta treenimäärästä. Tämän takia en edes ajatellut ruutujen ja ohjattujen tekoa, vaan keskityttiin helppoihin juttuihin ja iloiseen mielentilaan. Ajattelin että voisin ehkä ajella Roopen vatsanaluskarvat + kainalot ja sisäreidet, jos se vähän helpottais oloa kuumalla. Haluaisin myös ohentaa Roopelta esimerkiksi  rinta-ja kaulakarvoja mutten oikein tiedä miten sen tekisin. Ideoita otetaan vastaan!

Postauksen kuvat on ottanut Sara, joka kera Hukan lähtee tänään kohti Rovaniemeä. Ehkä tästä viikonlopusta oli edes jotain hyötyä tulevaa koitosta varten!