"Mites se Roopen eläköityminen?"

Yksi Rokin uusista, hienoista pannoista

Roopenhan piti jäädä eläkkeelle Ruotsin kokeen jälkeen. Mutta koska mun hirvikoira on niin nopea oppimaan ja taitava, ajattelin että opetan sille noi pari uutta EVL-juttua ja käydään vielä Norjassa kerran tai kaksi :D
Roope on kyllä oppinut merkitöntä merkkiä ja uutta ohjattua todella nopeasti. Jomman kumman kapulan nouto + hyppy ei tuottanut sille mitään ongelmia, lähinnä se nyt tarvitsee paljon varmuutta siihen kumppalle kapulalle sen ohjaan. Se meinaa mennä niin villiksi, että haluaisi varmaan hakea molemmat yhtäaikaa.. Merkittömän merkin Roope on hiffannut myös hyvin. Vaikka se ei näe targettia kun lähetän sen, se juoksee suoraan eteenpäin ja on riemuissaan kun huomaa alustan maassa. Seuraamisen peruutukset ja paikkisten muutokset ei Roopelle tuota lisähaasteita. Harmi vaan että metallihyppy jäi pois, Roope sai siitä aina kympin :P

Roki hallilla

Sillä on aika pitkä häntä

Rokilla on nirsoilukausi menossa. Tai söisi se HK:n jauhelihaa mutta nutrolin+nappulat+jauheliha ei paljoa kiinnostaisi.Voivoi pikkuherra nirsoilijaa, eipä tiedä millasen ruokanatsin perheeseen se on muuttanut :D
Ollaan käyty hallilla nyt pari kertaa ja Roki käyttäytyy siellä tosi hienosti. Se odottaa hiljaa häkissä omaa vuoroaan ja kun se pääsee hommiin niin muut koirat ei sitä juuri kiinnosta. Se oppii todella nopeasti ja esimerkiksi sivuilletuloissa käden kiertoliike tuntuu lähinnä häiritsevän sitä. "Kyllä minä osaan ilman tuotakin, lopeta heiluminen!" Paikallaolotkin on kehittyneet, voin jo mennä n.10 metriin ja seistä kymmenisen sekuntia/käydä kyykyssä. Istuminen on vahvin tällähetkellä, mutta tavoite on kokoajan treenata kaikkia ettei yhdestä tulisi sitä vahvinta ja muita saa sitten jännätä. Mutta täytyy sanoa, että on tuo kaikenkaikkiaan hieno pentu! Ja kasvaa hurjaa vauhtia, nyt jo liki 15kg ja pannat ja valjaat jää pieniksi silmissä..
Ainiin ja viime yönä ei ollut tullut yhtään vahinkoa lehdille, eikä myöskään tänään n.4 tunnin yksinolon aikana. Alan pian epäillä että se käy tuolta aitiostaan jossan sohvannurkalla pissillä ja palaa sitten siistinä poikana takaisin :P

Mistä näin hienoja koiria löytää?

Roope ja palkinto

Ei mistään, koska Roope on hienoin kaikista. Ihan jokaisella osa-alueella. Tänään Piteåssa Roope tokoili kotiinviemisiksi SE TVA-tittelin arvosanoin ELIT1 295,5p. sij.1/5. Mamin kehujen lisäksi Roope sai ansaitusti ihailua myös koeyleisöltä, liikkurilta ja tuomarilta. Ja miksei olisi saanut, onhan se maailman paras koira.
Tänään Roope oli jotenkin todella vapautunut ja tarmokas. Se ei ole oikeastaan koskaan kokeessa työskennellyt noin itsevarmasti ja tarkasti. Toki pisteetkin sen jo kertoo, Roopen parhaat EVL-pisteet. Jotenkin tuntuu että kun lakkasi sen kamalan yrittämisen niin Roopen kanssa kaikki on sujunut paremmin.
Ei sitä voi enää huijata "mennään vaan treeneihin kyllä saat palkkaa", ei. Se tietää kyllä tasan tarkkaan minne ollaan menossa, ja jo automatkalla sille tulee sellainen ilme. Sellainen että se tietää. Ja mun ohjaajana täytyy vaan sopeuttaa oma toimintani siihen. Yritänkö turhaan hetsata ja hitsata ja jännittää vai annanko asioiden mennä ihan omalla painollaan, silleen miten Roope on varmaan koko tän liki 10-vuotisen yhteiselon ajan yrittänyt saada mut tekemään.
(Ja siis tietysti Roope sai palkkaa suorituksen jälkeen, ei se sentään pyhällä hengellä työskentele, mutta sille ei tarvinnut uskotella palkan tulevan siinä pelossa että se lakkaakin suorittamasta innokkaasti. Aivan kuin se olisi tiennyt erittäin selkeästi että nyt tehdään nää liikkeet reippaasti ja sitten tulee jotain hyvää.)

Pisteet, ohjatussa pudotti kapulan nostaessa joten 3pinnaa pois siitä

Joku aussie piti vinkumisääntä kokoajan sisällä maneesissa hengaillessaan ja kerran jo kerkesin kieltää Roopea kitisemästä ennenkuin tajusin että se on ihan hiljaa. Tuli oikein huono omatunto kun se ei ollutkaan Roope. Tähän nyt voi toki kastroinnillakin olla osansa mutta oli ihana huomata että Roopella ei ollut pienintäkään tarvetta olla kiinnostunut muista koirista. Se odotti chillisti makoillen omaa vuoroaan ja välillä pyydettäessä pomppasi korvat pystyssä istumaan, vaihtokauppana namiin.
Roopen oli tarkoitus eläköityä nyt, mutta jotenkin tuntuu hölmöltä tämän kaiken valaistumisen jälkeen lopettaa. Tai ehkä juuri sitä Roope yrittää kertoa, että nyt on hyvä ja yksi oppitunti koiranelämästä ja sen ymmärtämisestä on taas sisäistetty. Tai sitten se yrittää kertoa että se mitä juuri ylempänä pohdin, on se oikea malli toimia jatkossakin. Ilman turhaa yrittämistä. En tiedä, mutta ehkä asia selviää meille vielä.

"Et saa koiraa jonka haluat, saat koiran jonka tarvitset" on joku joskus viisaasti lausunut. Jokainen sana noista pitää niin hyvin paikkansa Roopen kohdalla. Yksikään toinen koira ei koskaan tule opettamaan yhtä paljon koirien sielunelämästä ja oman toimintansa kriittisestä arvioinnista ohjaajana kuin Roope on jo nyt tehnyt. Yksikään toinen koira ei pysty tuomaan mulle ohjaajana samaa fiilistä kolmesta ALOn ykköstuloksesta saatikka tottelevaisuusvalion arvosta, tai mistä tahansa pienestäkin yhteisestä onnistumisesta. Moni koira tulee varmasti yltämään lähelle, mutta ei koskaan samaan.

Video kokeesta; Roopen koe Piteåssa

Pentutreffejä

Rokilla oli tänään hauska päivä kun se pääsi painimaan velipoikansa Remun kanssa. Vauhtia ei pojilta puuttunut ja muutaman onnistuneen kuvankin sain ikuistettua. Pojissa oli huomattavissa edelleen ne samat pienet eroavaisuudet luuston voimakkuudessa ja turkissa kuin luovutusikäisenäkin, ja oli kyllä kiva nähdä miten se pentu joka oli se mun toinen vaihtoehto, oli kasvanut :)

Remu ja Roki

Pikku-Hukka

Remu 

Roki

Rokin kanssa ollaan treenattu ihan perusjuttuja ja motivaatiota. Oppimisnopeus on aika hurjaa, ainakin jos on tottunut treenaamaan hirvikoiraa :P tottis- ja tokoliikkeiden peruspilarit eli seuraaminen, jäävien asennot ja paikallaolot on jo todella hyvällä alulla. Saalis tuntuu olevan Rokilla vahva, se vaihtaa empimättä ruualta saaliille ja päinvastoin.
Noin niinkuin perusluonteeltaan Roki on kova ja dominoiva, häntä kun korjaa fyysisesti vaikkapa valjaista nykäisemällä jotta hihnan repiminen loppuu, tulee kunnon "MINUA EI KOMENNELLA PERRKELE!!"-ärinät :D mutta pikkuhiljaa tuntuu menevän tajuntaan, että kyllä, sinua ojennetaan jos tarvetta on ja tähän on parempi totutella. Roki on periaatteessa todella avoin, mutta uusia ja epäilyttäviä asioita se tykkäisi pöhistä aluksi, ennenkuin ymmärtää ne vaarattomiksi. Varsinkin isot, vilkkaat (ja haukkuvat) koirat ei ole Rokin mieleen, mutta näistä selvitään näemmä ihan hyvin leluilla ja nakin voimalla. 

Treenikuvat (c) Laura H. 

Roopen kanssa on nyt yritetty tehdä vaan hyvällä fiiliksellä ja tiuhalla palkkaamisella. Ruotsin koe on viikon päästä, mutta itse en ihan hirveästi paineita ota vaan lähinnä lomailun kannalta aion ottaa ja päästä IKEAan ja Candyworldiin shoppailemaan :D ja jos se ykkönen tulee niin sehän on ihan huippua! Roope periaatteessa osaa kaiken, mutta sille saattaa tulla jotain ihme aivopieruja, kuten esimerkiksi eilen treeneissä näytin ruutuun (jossa oli ruokaa) erittäin vahvan suuntaavan käsiavun ja mitä tekee hirvikoira.. lähtee vastakkaiseen suuntaan KYLLÄ SE RUUTU TÄÄLLÄ ON! Että katsellaan, katsellaan :P 

On siitä tullut iso poika jo

Muutama viikko on vierähtänyt siitä kun Roki kotiutui ja onhan se aika huimasti jo saanut kokoa. Painoa on tullut n.kilo per viikko, senttejä en oo mitannut mutta allaolevat kuvat puhukoon puolestaan. Viikon päästä mennään ensimmäisille rokotuksille ja otetaan EU-passi plus ekinokokkoosit molemmille, kun maaliskuussa mennään vielä viimeisen kerran kokeilemaan Roopen kanssa ykköstä Ruotsista. Sitten herra pääsee ansaitulle eläkkeelle, tuloksesta huolimatta.

Roki 7 viikkoa (c) Emma Tuominen

Roki 10 viikkoa (c) Emma Tuominen

 Kuten huomaa, niin kasvua on tapahtunut hurjasti. Kohta ei mahdu edes kuvaamaan partsilla!

Lumisade-Roope

"Roki!" "Mitä!?"

Isopieni mies päivää vaille 11 viikkoa

Kulovalkean Desperado

Meidän perhe kasvoi viime viikolla yhdellä jäsenellä, kuvissa esiintyvä hurmuri on spk uros Kulovalkean Desperado "Roki". Olin jo jonkin aikaa miettinyt toista koiraa, vaihtoehtoina oli toinen harmaa tai sitten työlinjainen sakemanni. Hirvariasia ei oikein ottanut tuulta alleen (olisin halunnut Roopen veljen pennun mutta niitä ei nyt ilmeisesti tulekaan) joten aloin katselemaan saksalaispentuja. Muutama kasvattaja oli jo valittuna jatkoon kun kaveri vinkkasi Rokin kasvattajalla olevan kaksi pentuetta ja pentujakin pitäisi olla vielä jäljellä. Siitä se sitten lähti ja Roki muutti meille 24.1 :)

Roki on ollut tämän ensimmäisen viikon suhteellisen helppo pentu. Yksinolot (muutamia tunteja) se on kiltisti viettänyt kompostikehikko-aitiossaan ja pari viimeistä yötä nukkunut siellä aamuun asti ihan hissukseen. Valveillaoloaikana röhköpossu, crocsit ja muu irtoava saakin sitten kyytiä ihan huolella. Kissoja olisi erittäin mahtavaa ajattaa, mutta tästä ollaan onneksi aika pitkälti jo päästy yhteisymmärrykseen. Roope ei hirveästi pennusta välitä, mutta pikkuhiljaa sekin on lämmennyt ajatukselle pikkuriiviön jäämisestä meille. Rokia viluttaa ulkoilma vielä senverran, että äiti kutoi sille söpön villapusakan ulkoilua helpottamaan.

(c)Emma Tuominen

Suolla kastumassa ja kuvaamassa

Ollaan käyty parina päivänä täällä Lahdessa Linnaistensuolla samoilemassa ja kuvaamassa koiria. Hirveä sumplaaminen aikataulujen kanssa kun kolmen jälkeen tulee jo pimeetä ja sitten ei ainakaan liikekuvia enää saa. Onneksi nyt on päässyt "jo" kahdelta paikanpäälle niin helpottaa kuvaamista kummasti (eikä tarvi arpoa pimeässä poispääsyä).

Ihan normaalia arkea vaan

Eipä ole tullut taas pitkään aikaan kirjoiteltua. Ei ole oikein tapahtunut mitään ihmeellistä. Edellisestä Ruotsin kokeesta saatiin kakkonen, kenttä oli jälleen todella märkä ja tuomari tiukka. Ja Roope ei ole nopeasti suorittava koira. Mutta ei siitä sen enempää. Maaliskuussa samassa paikassa on hallikoe, joten sinne todennäköisesti mennään vielä kokeilemaan kerran, Ruotsissa kun ei EVL-säännöt vielä vuodenvaihteessa muutu.

Ollaan treenattu aika ahkerasti viime aikoina, ja Roopen liikkeet onkin aika hyvällä mallilla. Tunnarissa sillä on ollut ihme epävarmuuksia, maistaa omaa, tiputtaa ja tuo sitten. Saattaa viedä kapulan liikkurille. Onneksi tuo on vähentynyt toistojen myötä paljon ja nykyään tulee jo ihan puhtaitakin suorituksia.
Viime treeneissä olin aika ylpeä Roopesta ruutuun lähetyksessä. Näin että kaveri tulee koirineen kentälle samasta suunnasta missä ruutu on. Roope saa yleensä juosta näiden koirien luo kun näen että tulevat, mutta nyt päätinkin lähettää sen ruutuun. Roope lähti tietysti juoksemaan kohti kavereita, mutta ilmeisesti sillä on sittenkin aivotoimintaa koska muutti suuntaa ja meni hienosti ruutuun. Taitava hirvikoira! Se on myös oppinut hienon taidon; ruudussa ollessaan se peruuttaa "ruutuun"-käskyllä ja näinollen ei ole ruudusta yli maahanmenon jälkeen vaikka sattuisi aluksi jäämään turha eteen.

Roope lentää! :D Kuva Emma Tuominen

Tässä videoa meidän viimeisimmistä kokeenomaisista treeneistä, videosta kiitos Emmalle!
https://m.youtube.com/watch?v=AzHrdzW6IqU&feature=youtu.be


Blogi alkaa todennäöisesti painottua kuvamateriaaliin, nyt kun sain hankittua järkkärin niin koirista tulee räpsittyä fotoja melkoisia määriä :D Tässä syksyn aikana räpsittyjä otoksia.

Roope ja belgit poseeraa

Roope ja syksyn ilta-aurinko

Kuvia Rovaniemen reissulta lokakuussa;

Äidin sakemanni-tollerisekoitus, on aika veikeä otus

Tottakai täytyi ikuistaa Napapiirillä käynti niinkuin kunnon turistit konsanaan :P