Kannattaa lukita itsensä ulos

Vihdoin ja viimein päästiin treenaamaan Saran ja Hukkiksen kanssa ja voi kun meillä oli hauskaa :D Niin että lukitkaa ihmiset jatkossakin itsenne ja koiranne omasta kämpästä pihalle :D
Ja joo, kyllä me treenattiinkin.

Roopelle oli suunnitelmissa tehä pitkästä aikaa kokeenomaset joten nehän tehtiin. Seuruussa oli taas jotain ihme himmailua, tää on AINA ku tehään kokeita, oikeesti! Perushyvää, ulkopuolinen ei nää virhettä mutta minä näen perkele. Istuminen meni tosi hyvin, se ISTU, jeij mii! Tuliskos sitten jotain mieltäalentavaa juttua taas vaihteeksi.. No luoksari meni ihan hyvin siihen asti mihin se tehtiin eli stoppiin. Pysähys tosi nopea joten päätin palkata siitä.
Sitten tulee ruuuutu (anteeksi kun nää liikkeet menee tälleen pikakelauksella mutta muuten tää teksti venyy esseen mittaseksi): miksei, oi miksei tuo voi mennä KESKELLE?? Nyt meni ihan kivaa vauhtia mutta jäi eteen ja näinköhän oli ulkona. Maahanmeno ripeä ja seuraamaanki tuli supervauhtia, mutta eipä se auta kun nolla ois tullu.
Noutoja tehtiin vaan yks tasamaa mutta ai vitsi että jollaki oli vauhtia! Laukkas kooooko pätkän. Mutta sitten, ystävämme tunnistusnouto. Meni, haisteli, haisteli omaa muttei ottanu, haisteli, SÄHLÄYS alko, nosti väärän, ärähdin, alko haisteleen tarkkaan ja toi oman. Että tällasta taas tälläkertaa.
Lopuksi vielä kaukot jotka oli onneksi yhtä hienot ku aina ennenki, kyllä toi jotain sentään osaa kympinarvosesti :)

Liikkuroin jossain vaiheessa Hukkaa ja sitten tehtiin vielä ruutua kosketusalustalla ja muutama ilman, ja johan se alko sujumaan. Tunnarikin vielä lopuksi, nyt tajusi jopa nostaa ja tuoda oikean.

Miksei mulle voi tulla sitä kivaa inssimiestä

Eilen oli tarkotus treenailla Saran ja Hukan kanssa mutta a) oli sairaan kylmä ja b) feilasin inssin joten olin koko päivän lievästi sanottuna vittuuntunut, ärsyyntynyt ja äärimmäisen masentunut.

Illalla (päivän tapahtumista hieman rauhoituttuani) otin koiran ja menin kotipihalle treenaamaan ruutua, tunnaria ja seuraamista.
Tehtiin ensinnä tunnari, käskin koiran makaamaan ku vein kapulat, ajatuksena että jospa se vähän rauhottus ku joutuu tapittaan pari minsaa. No, ei rauhottunu ja kaahas kapuloille, lämi yhtä väärää ja sitten toi oikeen. En jaksanu välittää enkä ottanu uutta, ehkäpä tänään viitsis.
Ruudussa tuo oli aivan kikseissä, kauheeta vauhtia ruutuun ja pysähtyki tosi nopeeta. Onneks ees joku onnistuu kympin arvosesti.
Seuraamisetki oli tosi kivoja, touhotti innoissaan ja teki askelsiirtymätki kauheella sähellyksellä (joka Roopen tapauksessa on hyvä asia). On meissä tuon koiran kanssa vissiin jotain samaa: SÄHELTÄMINEN.

Niin ja inssin feilaus oli mun kaistalle parkanneen kuorma-auton syytä! Ei suinkaan sen että menin täysin lukkoon kun en tajunnu mitä ois pitäny tehä ja sitten tuli se SÄHLÄYS: huitelin parien kaistojen ja sulkuviivojen yli, HUPS. Niin ja siitä kuorma-autolta ois ollu autokoululle (ja ajokortille) matkaa sellaset 100 metriä. Mutta aina ei voi voittaa. Se on huomattu useaan kertaan koirien, ja nyt myös autoilun kanssa.

Ei se ihan kesäterässä ollu mutta hakipa kuitenki

Päästiin tänään hakutreeneihin vähän spontaanisti kun juteltiin perjantai-iltana Anun ja Peto&Poju riiseneitten kanssa asiasta ja sovittiin että mekin voidaan mennä mukaan. Mua vähän hirvitti kun tuota lunta on tullu ihan kohtuullisesti eikä olla hakuiltu ties kuinka pitkään aikaan mutta ihan ookoostihan tuo meni.

Tehtiin neljä pistoa johki viiteenkymppiin, suorapalkalla eikä haukutettukaan lopuksi kun joku unohti TAASKERRAN haukutusnamit kotiin.
Eka ja toinen molari meni ihan hyvin vielä, meni kohtuu suoraan ja haisteli ihan kivasti. Kolmas oliki jo sitte tosissaan hakemista, lähti jonnekki huitsiin ja huusin sitte takasin. No uus lähetys ja sitten löyty. Neljän aivan samallailla, lähti painattaan ihan ihmesuuntaan, kävi edellisellä piilolla ja siiitten vihdoin löyty. Sitä se treenittömyys teettää.

Oltiin ulkona yhteensä joku kolme ja puol tuntia ja voin sanoa että kolme ja puol tuntia kymmenen asteen pakkasessa on KYLMÄÄ. Koirat tosin ei ollu moksiskaan mutta ohjaaja sai lämmitellä itteään aika kauan treenien jälkeen... Että me tuskin hakuillaan enää tänä talvena, katellaan asiaa ku lumet alkaa sulaileen, nimittäin se miljoonapäinen ötökkäparviki joka kesäisissä hakuilukuvissa pörrää, oli huomattavasti miellyttävämpi kokemus entä tämä.

Do whatever cause I know you´re one of a kind

Eilen otettiin kotipihassa vielä iltatokot; luoksaria ja sitte jotain pikkuseuraamisia ja jääviä. Otinko jopa muutaman kaukovaihdon.
Jäävissä pitää näköjään alkaa sanoon se joo siinä alussa kun tuo arpoo vaihtoja jos joskus harvoin sen sanon. Eli treeniätreeniä siihen. Tai sitten en tiiä onko mitään järkeä jos ne säännöt kerran muuttuu vuoden alusta ettei kysytäkkään onko valmista. Kun me ei ees kisata enää tänävuonna :D Mutta siitäkään tiiä tuleeko se vai ei. Kuitenkin, jäävät ihan kivasti, mitä nyt yritti jäähä seisoon sen joon kanssa vaikka piti istua ja seisomisessa (jota ollaan tehty ehkä joskus puol vuotta sitte viimeks) yritti ensin kääntyä mun perään.

Luoksareissa tein aika paljon pysäytyksiä, joku on pikkasen innoissaan palkalle kun sätkyilee sinne jo ennen minkään maan lupia :D Sillekin kai pitäs tehä jotain, eioo kiva jos kokeessa käy noin. Mutta hyvin tuo pysähty, ei siinä mitään, ja maahanmenokin suhteellisen nopea. Parhaansa se tekee.

Urpoki sai pitkästä aikaa treeniä, vitsit tauko on tehny hyvää! Otettiin vaan pikkupätkiä seuraamista, eikä käsiapua oo enää juuri yhtään. Seuraa ihan mahottoman kivasti. Sitte vielä lopuksi näyttelyjuttuja ja sehän ravasi ja halukkaasti ravasikin! Seisokin vielä oikein kauniisti, on sillä päässä jotain toimintaa tapahtunu tässä kuukauden sisään.

Kyllä se nyt muka taas tekee hyvin..

Varmaan aivan tahallaan mua ärsyttääkseen antaa turhia kuvitelmia ja sitten kokeessa värkkää. Niin sutki tuo mun koira.
Eilen treenailtiin hallilla, ei tehty paljon mitään, lähinnä vaan juteltiin Lauran ja Caran kanssa pennnuista tididii :)) Nyt pitää vaan muuttaa pois kotoa (ja totta sitä jollaki pitää koirat ja vissiin ittensäki elättää) niin kesällä voin sitten laittaa itseni samaan rääkkiin ku kolme ja puol vuotta sitten. Odotan innolla.

Niistä vähäsistä treeneistä: seuraamista ja istumista tehtiin ihan muutama pikkupätkä vaan ja kaikki jees, vähän koiraa karsasti ku seinää kohti käveltiin mutta pysy kummin mukana. Sitte pari metskua joissa palkkasin taakse ennenku alko kääntään persettään, kuitenki kerkes laskea raville ja sai siitä sitte palkan mutta syytän tuosta ravista vähäsen hallia. Ei se ennen noin aikasin oo puottanu.
Sitte vielä tunnari + paikkista ku liikkuroin Caralle samanmoista liikettä. Haisteli hyvin ja toi oman, eipä siinä mitään, ja vielä liikkurin kanssa! Mutta paikkis, aijjai, joku ihana koira tuli ovesta niin pitihän se nousta seisomaan. Onneksi ei sentään luo lähteny, sillon oisin menettäny viimisetki järjen (ja kärsivällisyyden) rippeeni. Siitäpä sitten kielsin, käskin maahan ja pysy oikein kiltisti useita minuutteja.
Kuvia en taaskaan saanut, jospa ens kerralla tärppäis..

Meillä koirat makaa oli pakkasta eli ei

Treenailtiin eilen Saran ja Hukkiksen kanssa ja ai p*rkele että oli KYLMÄ. No mutta sehän ei meitä karaistuneita lapinnaisia ja miehiä haittaa ja ensinnä laitettiin koirat makaamaan neljäksi minuutiksi (taino Roope makas, Hukka istu puolet). Ei näkyny minkäänlaisia merkkejä palelemisesta, ainoostaan viereentulon yritti ennakoida mutta annoin sen anteeksi. Sitte päästin tuon vetään rundia ettei olis aivan kohmeessa kun pitäs oikeesti jotain tehäkki.

Tarkotuksena oli ottaa kokeenomaset niin että palkkaan vaan liikkeestä istumisesta ja tunnarista mutta tuli vahingossa palkkailtua vähän vaikka ja mistä.
Seuraamisessa oli vähän poissaoleva, teki kyllä kaiken mitä piti ja ihan kivasti mutta tuntu ettei ollu täysillä mukana.
Istumisessa skarppas seuraamisen (kuten tekee yleensä aina ku otetaan kokeenomasia, ei mitään hajua miks) ja istuki ihan kivasti. Vilkasin vielä olan yli että istuuhan ja siitä sitten samantein palkka.

Luoksetulossa aattelin etten palkkaa mutta stoppi oli kyllä niin hieno että siitä olis naminsa ansainnu. Kuten myös maahanmenosta, ja eteneminenki oli ripeä. No, ehkä me tänään tullaan luokse niin pääsen palkkaileen, eilenki kummin kehuin suullisesti.
Ruutuun meni ripeesti, pysähty hyvin (keskellä oli lumella peitelty alusta) ja meni nopeesti maahan. Luoksetulon ennakoi mutta tiiän kyllä mistä johtuu. Oon tehny tuota samaa kaaviota ja seuraamista, sama kaavio ja seuraaminen niin monta kertaa että onkai se ihme jos koira jo ennakoi. Tein sitte vielä toisen samanmoisen ja palkkasin kun pysy maassa.
Noutoja meillä oli vaan yks puinen tasamaa koska paikalle ei saatu hyppyä (kauhee miten surkeet koejärjestelyt..) ja metskua ei uskaltanu kokeilla, olis käyny vielä samallai ku mulle viime keväänä. Ei kiva.
Meni kapulalle nopeesti ja tais jopa palauttaa laukalla, ja perse alko ääntyyn taas metriä ennen mua :)) Kaipa tolle vois jotain tehä jos jaksais, vaikka palkata taakse just ennenku keksii kääntyä.
Tunnarissa oli aivan liian vauhkona. Ensin ei ees nähny tikkuja ja kun bongas niin kauheeta kyytiä niille, pikanen haistelu, yritti tuua kahta väärää, käskin irrottaan ja sittenhän se oma palautui sieltä vihdoin. Kehuin rauhallisesti ja tehtiin vielä toinen. Nytki oli vauhtia ja häsläystä mutta haisteli silti hyvin ja toi oman.
Kaukoissa samaa häsläystä, olis kai niistä kymppi tullu mutta mua itseäni henk.koht. ärsyttää se että niitä takasia on pakko liikuttaa se pari senttiä kun joku tasan tarkkaan tietää miten tää oikeaoppisesti tehään.

Lopuksi tehtiin vielä ruutua ja kaukoja (ilmeisesti meille tulee tehokaukotreeniä nyt kun ei muka osata). Kakeissa yritti jatkuvasti m-s vaihdossa istumista, meinasin jo hirttää tuon korvista mutta ymmärsi itse petrata ajoissa. Ja edelleen se takasten pieni liikuttelu on ÄR-SYT-TÄ-VÄÄ. Kokeeseenki pitäs kai mennä mutta me taidetaan jättää se homma helmikuulle.

Myöhäistä matkapäivittelyä

Sain vihdoinkin käsiini muutaman kuvan meidän Tornion reissulta + sen jälkeisistä tunnelmista. Kuvat (c) Sara.

Iloiset matkaajat Roope ja PomoKoira

Mun koira tykkää voittaa, eikö se välity jo tuosta ilmeestäki

Ja palkinnotki on tosi ihkuja

No mutta osaa se ainaki esittää ilosta!

Roopehan on oikee showkoira

Ollaampa taas keretty treenata yhtä sun toista mutta arvaahan sen oonko muistanu kirjottaa niistä mitään. No en. Tästä tulee näinollen melko suurpiirteinen teksti.

Tunnari sujuu, hienoa. Liikurinkin kanssa joka on melkonen saavutus Roopenlaiselle aivokääpiölle. Tai ainakin tähän mennessä se on sujunu jonku viis edellistä liikkurilla tehtyä + tietty kaikki ei-liikkurin-kanssa tehdyt.
Mikähän muu meillä on aikasemmin kussu...
No ainaki ruutu, joka tällähaavaa on myös kunnossa kun sain mahtavan älynväläyksen että sitä kosketusalustaahan vois tietty käyttää että sitähän ei ollu tarkotus häivyttää alun jälkeen kokonaan pois. Ai että tunnen itseni nyt älykkääksi.
Sitten vielä luoksari jossa hieno tokoeläimeni keksi että eihän tässä tarvii pysähtyä ku läpi vaan juoksee kai silläki saa palkkaa. No ei saa ja huomautin asiasta ja nykyään tokoeläimeni ilmeisimmin ymmärtää mistä toiminnasta se palkka vain ja ainoastaan tulee.
Liikkeestä istuminenki parhaan arviointikykyni mukaan on nyt ihan jees, tosin pitkiä palkattomia seuraamisia + siihen perään istumisia pitää vielä tehä. Niin ja pitäs päässä pois siitä koiran vilkasemisesta.

Käytiin myös eilen paikallisen 4H:n järjestämissä "4H 70v" pirskeissä esittämässä muutaman minuutin mittanen tokoesitys ja positiivista palautetta saatiin :) Sain myös koirankoulutustarjouksen mutta valitettavasti jouduin kieltäytymään välillä ilmenevän omienkin koirien treenausinnon puutteeseen vedoten. Niin ja mullehan tarjottiin myös vaihdossa Roopeen tätä samaista koulutusta kaipaavaa koiraa :D Mutta eei, ei mun aivokääpiö hieno tokoeläinhirvikoira taida lähteä.