Mun laps menee ekaa päivää kouluun

Roope menee 31.3.2012 ekaa kertaa ErikoisVoittajaLuokkaan. Näin on, aika huisia. Se todellakin yrittää valioitua, vähän vaikea uskoa kun miettii sitä neljän vuoden takaista rasittavaa kakaraa juoksemassa pitkin treenikenttää lällättäen mulle. Ilmokaavakkeeseen kohtaan "Luokka", kirjoitin EVL joten uskottava kai se on että siitä on loppujenlopuksi kasvanut aika hieno koira.

Wish you a Merry christmas and a happy New Year

Meidän porukka toivottaa Iloista Joulua ja paljon Onnea uudelle vuodelle 2012!
Viime aikoina on treenailu jäänyt vähän vähemmälle joulun ja siitä johtuvien kiireiden takia, mutta jotain pientä ollaan toki tehty muistin virkistämiseksi. Roopella alkaa kaikki oleen EVLiä varten valmiina, isoimmat hiomista vaativat on ruutu ja ohjattu. Merkille pysähtymisestä ohjatussa täytyy saada paljon varmempi ja ruutu sekoittuu välillä ohjattuun, ei onneksi pahasti.

Ajattelin että tässä vois olla hyvä sauma miettiä viime vuoden tavotteita ja listata tälle vuodelle uudet.

Roopen tämän vuoden tavoitteet oli

- ainakin yksi VOI1
- SM-kisoihin VOIttajaan
- MEJÄstä AVO1
- käydään ainakin yksissä näytelmissä
- treenataan EVL-liikkeet jonkinmoiseen kuntoon muttei varmaankaan kisata

Äkkiseltään laskettuna 3/5 toteutui, SM-kokeet ja mejässä kisaaminen vähän jäi. SMeihin ei lähdetty kun en onnistunu järkkäämään asioita niin että oltas päästy (ja onneksi ei menty, se helle ois ollut Roopelle aivan liikaa) ja verijälki jäi ihan mun omaa laiskuutta.
Voittajan ykkösiä kerättiin kaksi, näytelmistä haettiin H, ja EVL on aikalailla valmis :) Oon tyytyväinen!

Roope the porokoira Kaamasessa järven jäällä

Tulevan vuoden tavoitteet vois Roopen osalta olla
- EVLin ykköset kasaan ja Roopesta TVA
- MEJÄstä se AVO1
- SMeihin EVLiin
- Yhdet näytelmät

Jedin tavoitteet;
- toko ALO1
- BH läpi
- ainakin yhdet näytelmät (+ näyttelyjuttujen opettaminen)

Että semmoset pikkujoulut!

Vietin perjantaina pikkujouluja Saran kanssa. Mukaan otin HÄRSKIN ja NOIN 5 EUROA maksaneen lahjani Saralle, sekä pullon Bayleysiä. Niin ja koirat.
Aloteltiin siinä pullojen ja lahjojen availun merkeissä, ai että olikin hyvää Bayleyssiä, tekee vieläkin mieli. Naminami! Myös saamani lahjat oli aika hienoja, paitsi Pandan Lakkakonvehdit, älkää _koskaan_ hairahtuko ostamaan niitä. Lähtevät muuten paluupostissa Fazerille heti maanantaina.

Tässä illan hergut



Ilta vierähti ihan mukavasti juodessa ja facebookissa istuessa :D Lisäilin oikein hienoja kuvia itsestäni ja koiristani.
Tänään piti muka treenata mutta eihän mun hirvikoira halua treenata loskassa. Eli emme treenaa, treenaamme vaikka huomenna. Ohjattua ja luoksetuloa, hirvittää jo valmiiksi, heh heh.
Kuvat on ottanut Sara.

Talven ihmemaa

Emilia + Roope&Jedi toivottavat lukijoille (ja kaikille muillekin) rauhallista itsenäisyyspäivää!

Rovaniemelle on satanut ihanasti lunta parin viimeisen päivän aikana, nyt tää on vähän niinkun Winter Wonderland.

"Sleigh bells ring, are you listening,
In the lane, snow is glistening
A beautiful sight,
We're happy tonight.
Walking in a winter wonderland.

Gone away is the bluebird,
Here to stay is a new bird
He sings a love song,
As we go along,
Walking in a winter wonderland"

Walking in the air

Ei olla viimeaikoina tehty juuri mitään tokon saralla; Roope on treenaillut lähinnä ruutua, Jedi jääviä. Pitäisi tehdä Jedin kanssa enemmän jos mielin sen kehittyvän johonkin suuntaan. Roope alkaa olla aikalailla EVL-valmis, tuo ruutu on isoin juttu nyt.


Menni, Jedi & Roope

Oltiin tänä viikonloppuna hoitamassa mun tutun seropeja(samoja mitä oltiin kaitsemassa viime kesänä). Oon laiska enkä jaksa kirjottaa joten laitan viikonloppuisia (lumi)kuvia teille pällisteltäväksi.

Ole rauhassa tiedät mä sua seuraan

Viime päivityksestä onkin vierähtänyt tovi, nöyrimmät pahoitteluni. Syyksi sanon oman laiskuuteni, en oo vaan jaksanut. Treenattu me ollaan silti, esmes tänään Roope teki ohjattua, tunnarin ja seuraamisia. Jedillä lähinnä ylläpito- ja muistuttelutreeniä jo opituista jutuista, oon ollut laiska sen kanssa. Roope on vaan niin paljon helpompi kun "se osaa jo".

Ohjatussa oli suuntana tälläkertaa vasen. Sanoisinko että täydellistä. Ei aikomustakaan keskimmäiselle, toistettiin kahdesti. Oon ehkä _vähän_ tyytyväinen! Tunnarikin okei, oma löytyi helposti. Tavan seuraamiset oli ihan kivoja vaikka ois niissä saanut ajoittain olla enemmänkin draivia, murheenkryyni löytyy idarin istumisesta. Se ei vaan istu ekalla. Oon miettinyt että miksei se voi istua, samallailla kun se menee maahan ja seisoo, ja keksin omasta mielestäni ihan validin syyn. Maahanmeno- ja seisomiskäskyjä en käytä koskaan arjessa (eikä käytä kukaan muukaan), mutta "istu"-käskyä käyttää kaikki ja ties missä kaikissa tilanteissa.
Mulla on siis kaks vaihtoehtoa;

a)opetan istumisen uudella käskyllä

b)annan sen seisoa istumisen idarissa (tai paremminkin annan sille seisomiskäskyn istumisen kohdalla.)

Päädyin näin ensialkuun vaihtoehtoon b, täytyy vaan selvittää miten tuo syö idarin pisteitä. Jos hävikki on suuri niin sitten vaihtoehto a. Tai vaihtoehtoisesti jos me ei saada EVListä ykkösiä ton takia niin sitten täytyy toteuttaa vaihtoehto a. Näihin tunnelmiin (itsenäisyyspäivänä myös kuviin!) päätämme tämänkertaisen postauksen rakkaat kuulijani. Enjoy life!

Please fasten your seatbelt t.VW

Käytiin tänään koirien kans Pellossa möllitokoissa, Roope pyörähti VOIttajassa ja Jedi oli mukana ihmettelemässä hallia ja leikkimässä Vilpin kanssa. Sai se vähän treenaillakin.
Lainasin tätä tarkoitusta varten iskältä auton ja Saara + Vilppi sekä Sara + Hukka tulivat samalla kyydillä samoihin skaboihin.

Roopen asenne oli läpi koko kokeen aivan super, se oli niiiin täpönä ettei oo tosikaan! Ihanaa huomata että tää mun "patoamissysteemi" todella toimii. Palkkasinkin vaan kerran liikkeiden välissä. Tulihan siellä muutama haukahdus välissä ja niistä olis virallisissa tullut sanomista mutta parempi näin päin. Ne haukahdukset saa kyllä pois. Ainoa harmitus oli ruutu, matkaa ruutuun oli joku 10-15 metriä koska tilaa ei ollut enempää samassa hallissa olleen mätsärin vuoksi, ja ilmeisesti Roope ei vaan tajunnut että se ruutu todellakin oli jo siinä. Ei meinannut millään mennä sisään. Hukkallakaan ei meinannut onnistua, ilmeisesti syynä oli sitten tuo lyhyt matka.

Tuloksena siis VOI1 298p. sij 1/1.
Paikkamakuu 10 Oltiin ekat kolme minsaa Saran kans ulkona piilossa mutta vikaksi minuutiksi tultiin sisälle koirien näkösälle kun meinattiin jäätyä
Seuraaminen 10 Tehtiin varmaan puolet "oikeasta" seuraamisesta, halusin palkata kesken kaiken
Istuminen 8 Jouduin antamaan kaksoiskäskyn, jäi ensin seisomaan. Positiivista kuitenkin ettei ruvennut laamailemaan vaikka jouduinkin korjaamaan
Luoksetulo 10 Matkat oli aika lyhyet mutta Roope laukkasi ja pysähtyi ja meni maahan nopeeta
Ruutu 7 Armopisteitä, joo :D Oikeesti ois tullut nolla
Hyppynouto 10 Superhieno!
Metsku 10 Eipä valittamista tässäkään
Tunnari 10 Pelkäsin että hakee vaan summassa jonkun kun oli niin täpinöissään mutta ei; meni laukalla, haisteli kaikki läpi, otti oman ja palautti laukalla
Kaukot 9 Ekan istumisen seisoi joten käskin maahan ja otin istumisen uudestaan

Kokonaisvaikutus 10 Roope on kuulemma ihan super symppis ja sen työskentelyä oli ihana katsella, ja itse ohjaan sitä kauniisti ja taitavasti. Todellakin, sen työskentely oli tänään ihanaa, munkin mielestä.

Jedi oli hallissa todella rauhallinen, rauhoittui hyvin mun syliin ja lattiallekin mun jalkoihin. Ei pöhissyt millekään tai kellekään. Otin vähän seuraamista, perusasentoja, istumisia ja maahamenoja ja toinen keskittyi vähintään yhtä hyvin kun kotona treenatessa. Ja meteli hallissa oli todellakin korvia huumaava, koiran haukkua joka suunnalta ja hallissa kaikuikin vähän. Ainoastaan kun ensimmäinen kuulutus tuli, Jedi säikähti vähän ja rupesi pälyilemään ympärilleen. Pääsi kuitenkin aika nopeesti tuosta yli.

Kuvat on Saaran ottamia.

Mut kuule kohtalo, mul oma tahto on

Tuossa eräs päivä käytiin Saran kanssa tekemässä kokeenomainen EVL Roopelle, ja Hukalle liikkuroin ja häiriköin seuraamisia ja jotain muutakin. Jedi sai treenailla seuraamisia ja istumisen/maahamenojen erottamista (ts. kuunnella mitä sille sanon).

Paikallaolot sujui ongelmitta, Roope oli jopa ihan hyvässä vireessä. Tokikin se näki mut kun kyykin piilo-vaunun alta ja katselin mitä se hommaa. Mutta whötevö, pysyi kuitenkin menemättä lonkalle ja istumisessakaan ei pahemmin pyöritelly päätään.
Kaikki muu meni ihan okei, paitsi seuraamiset (seuraaminen + idari) ja tunnari. Tunnarissa meni aivan pokkana ja otti väärän, ei ees näyttänyt epävarmalta tms, meni vaan ja "Tässähän tämä oma onkin" ja lähti palauttamaan. Käskin irrottaa ja tehtiin uusiksi, silläkertaa haisteli kunnolla ja toi oikeen. Seuraamiset onkin sitten aivan oma lukunsa, paskaapaskaapaskaa. Idarin asennot HITAITA ja istumisen seisoi. Idari johtuu täysin treenaamattomuudesta, ja toivon mukaan tuon seuraamisen itsessäänkin saa jollain tapaa korjailtua treenaamalla. (Taisiis saa näköjään kun eilen kävin sitä korjailemassa.)

Kaiken mihin ei liittynyt seuraamista(paitsi tundari), Roope tekikin sitten aivan superisti! Luoksarissa oli nopea ja täpönä, vähän liiankin täpönä kun haukahti kerran.. Ruudussa meinasi lähteä suoraan ruutuun mutta tajusi ja meni merkille. Ohjattu oli helpotettu, keskellä oli tiiliskivi, mutta eipä yrittänyt ruutuun! Vaikka oli tehny sen juuri ennen. Senverran helpotin etten ottanut oikeaa suunnaksi kun ruutu oli siellä, olis ollut ehkä liian vaikeaa. Kaukoissa ei mitään häikkää, eipä tuolla ole kokeessa koskaan ollut.

Roope nyt tehdään ruutu ja se sisältää myös merkin

Eilen käytiin treenaamassa Saran kanssa, mulla oli molemmat koirat + hoitoporkkis Kiira. Hukka ja Kiira ovat itseasiassa sukua, Kiira on Hukkiksen siskontyttö.
Rakentelin EVL-ruudun Saraa odotellessani, merkin taakse laitoin alustalle nameja + ruutuun alustan kera namien. Sanon nykyään Roopelle "tehdään ruutu" ennen ruutua jotta se erottais ohjatun ja ruudun edes vähän paremmin. Eilen kuitenkin virittelin vähän liikaakin ja meinasi suhahtaa käymättä merkillä, mun moka. Tuo on muutenkin meidän suurin ongelma sekä ruudussa että ohjatussa, mutta tällä kertaa meni kyllä täysin mun piikkiin. Noin muuten ruudut on tosi hyvällä mallilla, koira etenee lujaa ja jopa pysyy ruudn sisällä.

Otettiin myös paikallaoloja, Roope teki ainoostaan istumista. Vähän se oli levoton joo, tehtiin muutama n.kahden minuutin ja yks lyhyempi. Noita tarttis vissiin treenata useemmin kun kerran kahdessa viikossa jos sitäkään. Lopputreeneistä tehtiin vielä idarin jääviä, ei sekoittanut kertaakaan, hianoa! Takaakierrossa on parannettavaa joten sitä sitten seuraavan kerran.

"Helga JUMALAUTA!"

Koirien kanssa ollaan puuhailtu samaa vanhaa- lenkkeilty, tokoiltu ja tehty jälkiä. Jedi on treenannu samoja tokojuttuja kuin aikasemminkin ja edistynytkin ihan kivasti. Etenkin noudot ja seuraaminen on mun mielestä menneet kovasti eteenpäin. Tunnarinkin treenaaminen alotettiin, tällähetkellä naksuttelen oman merkkaamisesta.
Roope on treenaillut EVL juttuja ja isoimpana onnistumisena mainittakoon ruutu jossa Repe on ollut mahdottoman taitava. Ei enää sotke ohjattuun juuri ollenkaan, itseasiassa eilen ei lähtenyt kertaakaan kiertämään taakse. Jälkihommissa Roope on saanut jälestää Jedin jo ajamia jälkiä. Sillä sujuu paljon paremmin kun jälki on puhdas nameista, vaikka vauhtia on välillä vähän liikaakin. Keppejä senkin kanssa kai pitäis ruveta treenaan ja siirtyä tuonne metsän puolelle pellon sijaan.

Eilen tosiaan tein Jedille +100 metrin jäljen nurmelle, hieman mutkitellen. Eipä siinä mitään sen kummempaa ollut, aika ajoin vauhtia oli vähän liikaa ja koska minä hukkasin jäljen (tai pikemminkin en nähnyt nameja), nameja jäi syömättä. Jäljellä pysyttiin silti. Rasialla sillä oli taas selvästi joku haju, mutta menin varmuudeksi viereen ja käskin maahan.
Tänään poljin kaksi n.15 metrin pätkää; toisessa kaksi kulmaa, toisessa yksi. Annoin vanheta Roopen treenien ajan eli varmaankin jonkun 15 minuuttia. MINÄ en taaskaan oikeen osannut; en muistanut missä kohtaa kulmat oli ja niillä oli sitten vähän sählinkiä. Jedi kuitenkin selvitti tilanteet hienosti ja rasioilla meni maahan _aivan itse_ ilman apua!

Roope sai tänään tehdä vaan tokoja, luoksetuloa ja paikkaistumisia. Istumisissa ei mitään ihmeellistä, napotti paikoillaan ja tuijotteli tiellä liikkujia (minuakin aina välillä vähän). Siinäpä katselee mitä tykkää kunhan pitää perseensä maata vasten. Luoksareissa yritti ennakoida maahanmenoa, tätä on tapahtunut aiemminkin mutta enhän minä muistanut kun viime luoksaritreeneistä on niin kauan.. Paneuduttiin sitten siihen. Tajusin myös että pysäytyksessä toimii paremmin SEIS kuin PAIKKA, käytämme siis sitä jatkossa.

Pelkinriittoinen viikonloppu (ja hirvikoiraa kiinnostaa)

Mulla oli perjantaista lauantaihin hoidossa Jennan tervuneiti Penni, Jedille samanhenkistä seuraa. Hirveenä ne leikkikin, lauantai-iltana Jedi oli melkosen väsynyt pieni pelkikoira. Ulkoilukuvat on ottanut Matleena.

Hirvikoira on siis niiin innoissaan tästä nyt


Tänään kävin Roopen ja Jedin kanssa kentällä treenailemassa. Kentän vieressä olevalle nurmialueelle poljin Jedille jäljen, matkaa varmaan joku 40m ja muutaman mutkankin tein. Jäljen päässä oli rasia kuten tavallista. Itse jälki meni ihan okei, joitakin nameja jäi matkan varrelle koska ite vähän niinkun en muistanu missä se jälki kulki mutta Jedi pysyi kuitenkin jäljen päällä. Eikä yrittäny palata hakemaan unohtuneita, eikä myöskään kiskonu enää kun höyryjuna. Rasialla siitä huomasi että sillä oli joku ajatus ja kun tulin viereen ja käskin maahan niin sillä selvästi loksahti päässä joku pala kohdalleen.

Roope sai tehdä EVL ruutua ja idaria sekä seisoa harjattavana. Vitsit siitä lähtiki karvaa, Jedi sitten reippaana poikana väsytti ittensä juoksemalla karvapallojen perässä ympäri Pukinpolun kenttää :D
Ruudut meni tosi hyvin siihen nähden miten ne on tähän asti menneet. Merkille lähetyksessä meni ensin jonku roskan taakse oikean merkin viereen (...) mutta tajusi sitten vihjeestä ja korjasi. Palkkailin ensin pari kertaa pelkästä merkistä. Ekalla ruutuun lähetyksellä yritti ohjattua mutta käskytin vaan ruutuun ja lopulta bongasi sen ja millä vauhdilla se sinne meni! Tuon jälkeen vielä pari lähetystä + merkkiä yksikseen eikä mitään ongelmia. Vissiin tää rupee tästä sujuun :)


Pienen pelkin paras kaveri on toinen pelki ♥

Noniin Roope ja Jedi mami vähän kuvaa teitä

Kuvailin illalla koirien tokoilua, laatu on mitä on kun en tajunnut pistää kaikki valoja päälle mutta kyllä noista koiran erottaa. En jaksa selostaa videoita läpi, saatte tehdä omat päätelmänne

Roopen tokoilua
http://www.youtube.com/watch?v=one4uy0aQSI

Jedin tokoilua
http://www.youtube.com/watch?v=CR0MhCAvD0g

Hej alla börjare!

Eilen vai mikä päivä se oli kun käytiin taas treenailemassa Saran ja Hukan kanssa. Roopella oli missiona the ohjattu ja suuntana oikea.
Oltiin kentällä ennen Saraa ja Hukkista ja tein pari lähetystä ensin ilman liikkuria. Hakemisessa ei ole ongelmaa, ongelma on taas vaihteeksi merkille pysähtymisessä. Kun ei vaan millään malttais. Kyllä sen lopulta sain sillekin ja kun se sille kerran meni niin tätäkään ongelmaa ei enää ollut. Mutta kun kokeessa on vaan se yks tsäänssi. Tehtiin myös pari luoksarin pätkää pysäytyksillä ja ne oli ihan okei.
Jedi on treenannut perusasentoja, eteentuloja, noutoja(puu ja metsku), maahanmenoja, istumista ja seisomista. Ei tokikaan kaikkia kerralla mutta aina paria juttua per treenikerta. Seisominen on näistä kaikista eniten vaiheessa, muut kehittyy tasaisen varmaan tahtiin. Tekniikka on kunnossa esim. pa:ssa, istumisessa ja maahanmenossa mutta liikkeestä riippuen tarvitaan lisää malttia, nopeutta ja varmuutta.

Tänään iskä lähti käyttämään minua ja kaveria Ruåtsin puolella IKEAssa, eläinkaupassa ja karkkilandiassa. Tai ei se mitään käyttänyt kun minä ajoin. Djur Magazinetissa olin aivan hurmiossa, ah kun tekis mieli ostella vaikka ja mitä, rajalliset varat harmillisesti rajoittivat tätä toimintaa. Karkkilandiasta lähti mukaan aimo tukku makeaa, ei edes tee mieli mutta pakko oli ostaa kun kerran sinne asti lähdettiin. Koirat oli päivän hoidossa, Roope Saran luona ja Jedi Laura-kasvattajan luona. Kuulemma olivat molemmat olleet kiltisti, vieraskoreat mursut.

I´ll still be Bloody Mary

Käytiin tänään treenaamassa Saran ja Hukkiksen kanssa valloittavassa syys säässä, onneksi pahin kuuro tuli vasta treenien loppupäähän niin ei tarvinnu koko treenejä kestää märissä vaatteissa.
Jedi sai nuuskuttaa Saran polkeman jäljen, matkaa n. 25m (kai, oon ihan sikahuoho arvioimaan matkoja) ja lopussa rasia. Annoin vanheta esineruudun teon verran eli jonkun reilu viis minsaa ehkä (myös tässä olen huono).
Alussa oli havaittavissa sähläystä ja jouduin toppuuttelemaan mutta välillä tuli monen askeleen pätkiä joissa hihna oli kokoajan löysällä. Maahanmeno purkilla oli myös huomattavasti sujuvampaa kuin viimeksi.

Ennen Hukan esineruutua otin Jedin kanssa vähän perusasentoja ja imutuspätkiä. Välissä myös maahanmenoja istumisesta sekä seisomisesta.
Pa:t on kehittyny ihan huimasti ja takapäänkäyttö on tosi sujuvaa, käsimerkin tarvii olla enää tosi pieni että tajuaa hakeutua oikeaan kohtaan. Maltti ei ole aivan noin hyvällä mallilla, pa:jen kestoa täytyy alkaa nyt pikkuhiljaa lisäämään.

Roopelle Sara liikkuroi tunnarin, luoksetuloja tein ihan omin toimin ilman liikkuria.
Tunnarissa löysi kyllä oman ilman ongelmia mutta otti tikusta huonon otteen, pudotti, otti taas huonosti suuhun ja oli lähdössä vaihtamaan. Pyysin sitä sitten tuomaan jo suussa olevan ja toihan se mutta tiputti perusasennossa maahan. Nostin sen siitä sitten ja annoin Roopelle. Tuota tunnarien oikeaoppista käsittelyä olis ilmeisesti harjoiteltava..
Luoksarissa ei muuta pahaa sanottavaa kun että yhden maahanmenon seisoi kun keskittyi johonkin muuhun kuin mitä oli tekemässä.

Kuvat on Saran ottamia.

Hähähä etpä pääse, ketuttaako!

Roope ja jedi (15 vkoa) aurinkoisena syyspäivänä (meilläkin on sellaisia, kyllä!)

Jedi pääsi tänään sosiaalistumaan keskustaan Saaran Vilppi-pennun kanssa. Eipä tuo välittänyt mitään ihmis- ja moottoriajoneuvovilinästä, tarmokkaana tepasteli eteenpäin :) ja yritti pontevasti kurittaa Vilppiä. Loppujenlopuksi pojat rupesivat painillekin, vaikka kokoero onkin aikamoinen vielä tässä vaiheessa.

Tänään oli myös jälkipäivä, monta päivää ollaan laiskoteltu jotenka tänään otin itteeni niskasta kiinni ja poljin kakaralle jonku kymmenen metrin jäljen (jälkinamit loppu tässä vaiheessa). Loppuun pistin pussin sisältäen loppunamit, vähän niinkuin muka esineeksi sinne :D
Jedin nenätyöskentely on parantunut aivan huimasti viime aikoina, ei se ole koskaan huonoa ollut mutta tätähaavaa vielä entistä parempaa. Mun tarvii enää jarrutella murto-osaa siitä mitä vielä viikko kaks sitten. Työskentely "esineellä" oli aika hakusessa mutta mitä voi ekalta kerralta odottaa, tässäkään asiassa.

Roopelle en tehnyt jälkeä, se sai keskittyä vaan tokojuttuihin, eli tälläkertaa ruutuun EVL-tyyliin. Merkillemenot oli nyt hyviä, ei yrittänyt haahuilla ruutuun (tosin syy tulee kohta) ollenkaan! Sitten kun olis ollut ruutuun menon aika niin kiersi taakse eikä selvästikään tajunnut mitä nyt olis tarkotus tehdä. Näytin ruutua vielä muutaman kerran ja lopulta se löytyikin. Toistettiin muutaman kerran ja kaipa siinä jotain edistystäkin saatiin aikaan, pikkuhiljaa pikkuhiljaa.

Kuvat on ottanut Matleena.

Tässä teille häiriötä kun kerran pyydettiin

Lauantai vierähti siis mukavissa merkeissä kerhon tokokokeessa. Menin aamuksi kentälle auttelemaan paikkojen pystyttämisessä ja kymmenen aikoihin alotettiin koe ALO-koirakoilla. Kentällä pörräsi aivan järkyttävä määrä amppareita ja lopulta jouduttiin pistämään kanttiinissa pullat ja sämpylät piiloon etteivät tulis niiden perässä meidän riesoiksi. Ja minähän sain sitten pistonkin otsaani loppujenlopuksi, enkä ees härnänny vaan itte lensi päin!

Joskus puolenpäivän jälkeen tais alkaa VOIttajat joka tarkoitti sitä että Roope pääsi töihin. Kehään mennessä havaittavissa oli samanlaista vietin laskua kuin normikokeessa mutta piristyi vähän kun käveltiin omalle suorituspaikalla. Maahanmeno oli tosi nopea Roopeksi, harmi etten viitsinyt alkaa palkkaamaan siinä.
EVL alkoi heti noiden kahden voittajakoiran perään ja aloitettiin istumisella. Roope istui ihan mahdottoman hienosti! Ilmekään ei värähtänyt kun se siinä napotti ja voitte kuvitella kuka oli _vähän_ ylpee! Makuu heti perään eikä siinäkään ongelmia. Olin näiden kaikkien suoritusten ajan Roopen näkyvillä, ihan vain varmuuden vuoksi.
Töiden päätteeksi Roope sai tapansa mukaan ulkopuolisilta kehuja tottelevaisuudestaan, ja miksipä ei, empä voi vastaankaan väittää.

Treeniä h*ro treeniä

Käytiin eilen Saran ja Hukan kanssa treenaamassa yläasteen kentällä, Roopelle halusin lähinnä paikallaoloja ja -istumisia toisen koiran kanssa kun me ollaan menossa huomenna häiriökoiriksi RKK:n kokeeseen! Häiriötä luvassa, todella. No okei ei se mihinkään nouse, kunhan höpötän.

Ennen noita paikallaoloja tehtiin kuitenkin ohjattua. Ensin niin että vanhat tutut kivet oli väärien kapuloiden paikalla ja matka kokeenomainen. Noh, eipä tuossa ongelmaa, lähti vasempaan niinkuin kuuluikin ja palautti supernopeeta. Mutta sitten, laitoin molempiin suuntiin kapulat, ja tiedoksi tässä vaiheessa että Roope ei oo lähtenyt väärään suuntaan PITKÄÄN aikaan. Mutta kappas, käskin oikeaan mutta kuka SIKA kääntyy väärin päin ja lähtee vasempaan. Pysäytin ja uusiksi. Nytten kääntyi myös vasempaan mutta lähti hakemaan oikeeta. Palkkasin mutta seuraavaksi ohjasin koiran namilla merkille ja ohjasin myöskin kääntymään oikeaan niinkun oikeaan kännyttäessä kuuluukin kääntyä. Tuohon täytyy puuttua heti, en tod ota riskiä että se kokeessa vääntyy noin.

Sitten niitä paikkiksia. Roopesta huomaa että makuita on tehty aivan liian harvoin, lonkalle ois niiin kiva valahtaa. Silloin joskus kun alotettiin treenamaan piilopaikkiksia, Roopen makuut oli tosi hienoja; rauhallisia ja ennenkaikkea suoria. Eilen onneksi pysyi tosi hienosti menemättä lonkalle, tehtiin ensin joku viiden minuutin varmaankin kun naurettiin vaan piilossa heh heh (mitäs jos ylppäreissä söis vähän liikaa suklaata) eikä ollu laitettu aikaa kulkemaan. Sitten tein vielä jonkun yhden lyhyen tsemppimakuun.
Paikkaistumisia tehtiin ensin joku minuutin-kahden mittainen niin että koirat näki meidät. Sitten muutama kymmenen sekuntia sellanen että Sara käski Hukan maahan kesken istumisen, että näin miten Roope reagoi. Kummassakaan istumisessa no problem, eiköhän Rebemies huomennakin napota kiltisti, varsinkin kun saan olla näkösällä.

Jälkikoirien aatelia

Tai ainakin mahdottoman taitavia!
Roope on tehnyt nyt viimepäivinä aina vain pidempää jälkeä ja oon ottanut lyhyitä janojakin välillä, pikkuhiljaa vähentäen ruokaa jäljeltä. Itseasiassa Roope jäljestää paremmin ilman nameja, mutta silloin se ei tarkista jokaista askelta niin tarkkaan kun namien kanssa. Mutta täytyy sanoa että on se vaan synnynnäinen lahjakkuus tuossa hommassa, pikkuhiljaa vois varmaankin ruveta laittamaan rasioita..

Jedi taas on tehnyt maksimissaan n. 15 askeleen jälkeä, jokaisella askeleella on ollut ruokaa. Oon tehnyt askeleet normaalia kauemmas toisistaan (sivusuunnassa) jotta tuo oppis rytmittämään sitä menemistään. Vauhti on melkoinen ja joudun jarruttelemaan hirveästi ja siitäkös se vaan innostuu vetämään lisää kun ei pääse eteenpäin. Eilen kokeiltiin kaverilta saamaani vinkkiä tuohon rynnimiseen ja havaittavissa oli selvää parannusta! Jatkamme siis tällä kohti jälkikoiran uraa ;)

Karhunpoika sairastaa häntä hellikäämme

Lauantaina vietimme synttäreitäni, joten sunnuntaina pienistä vatsanväänteistä kärsimme sekä minä että Jedi. Tosin oletettavasti eri syistä. En tiedä mikä ihme tuolle iski, meni aivan vaisuksi eikä suostunut syömään mitään. Aamulla oli oksentanut mm. kiviä, neulasia ja heinää, ehkä noilla syömisillä on ihan ymmärrettävääkin jos vähän kivistää vatsanseutua. Tänään oli onneksi jo aivan oma itsensä(eilenkin söi ulkoillessa vähän raksuja) ettei sen pidempi "pöpö" ollut.
Eilen iltasella lähdettiin vielä Kerttu-beussin kanssa lenkille, Roopelle Kerttu on jo vanha tuttu mutta Jedi tapasi beussineidin ekaa kertaa. Mietin jätänkö Jedin kotiin mutta se oli niin täpönä kuitenkin lähdössä että pääsi mukaan. Ajeltiin Vennivaaraan, mutta unohdin vähän varusteita kotiin joten Roope oli vain minimaalisen ajan irti. Otti _kokoajan_ ilmavainua ja kun käveltiin muutama kymmen metriä niin eikös siinä ollut aivan tuoreet tokan jäljet. IHME ettei lähtenyt.
Jedillä oli hauskaa Kertun kanssa kirmaillessa, ja suostuipa se muutaman raksunkin syömään vaikka päivemmällä ei mikään maistunut.

Kuvia ei ole tämän parempia, nämäkin vähät on niin selvää (C) MINÄ-laatua :))

Turvallista matkaa

Heihei Aada, Emilialla ja Roopella tulee iso ikävä :( Oli hienoa saada tutustua noin karismaattiseen koiraan kuin Aada, tavata se edes sen yhden kerran. Toista kertaa ei koskaan kerennyt tulemaan.

Pikkurakki melkeen kolme kuukautta ja Roopen ura agikoirana

Viime keskiviikkona vietimme taas iltamme hakumetsässä, tosin raahauduin sinne lähinnä saadakseni Jedistä 12 viikkoiskuvia, Roopelle teetätin vaan yhden piston viiteenkymppiin + haukutukset päälle.

Voi noita koipia! :D


Roope oli aika tykkinä, lähti ihan simolujaa! Siksakkasi matkalla ja päästyään määränpäähän empi hetken mutta aloitti sitten iloisen haukun raikaamaan matkavaaran metsiin.

Tänä viikonloppuna ollaan oltu päivät kerhon agikisoissa, ihan vaan katselemassa ja ihmettelemässä, Jediä sosiaalistamassa. Täytyy sanoa että tuon kakaran unenlahjat on kyllä jotain aivan uskomatonta, se nukkuu _missä vaan_. Paikalla oli paljon samanikäisiä pentuja joiden kanssa poika pääsi painimaan, kivaa näytti olevan :) Täytyy pitää peukut pystyssä että mitään tauteja ei kantautunut meille asti. Kuitenkaan en halua heittää hukkaan näitä viikkoja, varsinkin kun Rovaniemellä ei ole ainoatakaan todettua parvotapausta (tai ainakaan minun korviini ei ole kuulunut).

Roope sai kisojen katselun lomassa kokeilla putkea + hyppyä ja keppejä vielä erikseen ja kaikki näytti olevan vielä muistissa. Nytkun se ei karkaile radalla ja treenatessa, se suuntaa kaiken tarmonsa ja energiansa esteisiin ja juoksemiseen mikä on vain ja ainoastaan positiivista. Kyllä siitä vielä agikoira tulee :)

Kuvien (c)Saara Kangasniemi

Nymme ollaan taas käyty hakemassa

Meillä on noita koiria vähän kerääntyny

Keskiviikkona käytiin Matkavaarassa vähän hakuilemassa kera Kirsin ja koiriensa sekä Saaran ja Tuiken kanssa. Roopelle tehtiin kolme pistoa, ensimmäinen 30m ja suorapalkka, seuraava 50m ja haukutusta ja viiminen jotain 30 metriä ja suorapalkka.
Ekalla lähti minne sattuu, huusin takasin ja pistin uudestaan menemään ja sitten se menikin kun ammattilainen! Suoraan ja lujaa. Toisella pistolla lähti kyllä hyvin mutta kaarsi jonnekkin huitsiin (ei ollut ees mun näköpiirissä enään), huusin sitten takasin ja laitoin uusiksi. Jälleen toinen kerta toden sanoo ja Kirsi pääsi pois ryteiköstä. Niin ja haukkukin onnistui vallan hienosti.
Kolmannella pistolla taas sama homma, ekalla lähti _jolkottelemaan_ aivan vinoon, ei edes ravannut. Vissiin oli jotain kivempia hajuja mutta sepä ei sovi mulle ja laitoin sen uudestaan etsimään ja löysihän se.

Jedin 11-viikkois posetus


Ehkä niillä vielä joskus on korvat samalla korkeudella

Kävästiin eilen iltasella tuossa meidän kisa-/koekentällä jossa oli menossa rallytoko-koulutus. Käytin tilaisuuden hyväkseni, hain koirille treenikamppeet ja otin häiriötreenit vähän kauempana treenaajista. Roope sai tehdä ruutua kosketusalustalla niin että alusta oli ruudun oikeassa reunassa (Roope tapaa mennä ilman alustaa vasempaan) ja nythän se tieten meni siihen missä alusta oli. Mutta ajattelin että jos sille iskostuisi ajatus "enemmän oikeaan päin" ja sitten se menisi keskelle ilman alustaa. Koska sillä on aina ollut alusta keskellä ruutua mutta silti se menee vasempaan kun sitä ei ole.
Jedi teki lähinnä istumisia ja maahanmenoja ilman kestoa (sain tällaisen vinkin), naksuttelin vaan samantien kun oli halutussa asennossa enkä vaatinut pysymään. Vitsit se kestää hyvin häiriötä ollakseen noin nuori ja sählä. Toki muut koirat kiinnosti mutta ei se mitenkään erityisemmin niiden luo pyrkinyt vaan vilkuili mua ja kyseli toimintaohjeita.
Kuvat on räpsinyt (ylläriiii) Saara

Katohan vain penikkakin treenaa

No okei, on se treenannut muulloinkin kun tänään mutta tänään onnistuin vihdoin videoimaan jotain pientä. Noutohommavideon voisin vielä ottaa jahka kerkeän (jaksan). Ja yleisön pyynnöstä kehittelen jonkunlaisen videon Jedin treenistä- kuinka Jedi treenaa tms.
Tässä kuitenkin tämä viideo:
http://www.youtube.com/watch?v=HMe3eqe-E_8

Ja sitten Roopen treeneistä. Viime päivinä ollaan tehty lähinnä merkkiä ja muuta pientä. Merkki on nykyään tosi täpö, menee oikein kivaa vauhtia ja selvästi tajuaa mitä siltä haluan; osaa stopata oma-aloitteisesti oikeaan kohtaan jne. Ohjattuun en oo vielä uskaltanut laittaa enempää kuin yhden kapulan, en vaan uskalla. Pelkään ihan himona että se sitten ei enää tajuakkaan kun kaikki kohteet on samannäköisiä. Asennan atomipommit vääriin tai jotain.

Tunnaria tehtiin eilen, haisteli tosi hienosti ja löysi oman, tätä ei saa nyt päästää unohtumaan. Tunnaria on niiiiiin ärsyttävä muistutella ettei oo tosikaan. Kaukoissa sama, niitä täytyy pitää jatkuvasti yllä, tällähetkellä ne onneksi on ihan jees.
Huomenna ajattelin värkätä ruudun kanssa, jos tekis nyt jonkun aikaa vaan aivan läheltä alustan kanssa että se keskikohta hahmottuis vähän paremmin. Oon myös ajatellut että laitan alustan ruudun oikeaan reunaan niin jos Rebe sitten kääntyis just sopivasti keskelle.. En tiedä, saa nähdä.

Vuorossa möllitokot ja ykkösputki senkun jatkuu!

Roopen upea palkintohylly, harmi etteivät uusimmat hienoudet näy

Tänään me lähdettiin molempien koirien voimin kerhon möllitokoihin(arvatkaa kumpi kisasi, eh eh), lähinnä paikkailemaan virallisissa olleita epäkohtia. Tuloksena VOI1 264p. Niin ja tulihan meistä myös toista vuotta peräkkäin Iipan Kupit:n virallisissa kilpailevien voittajia!

Liikkeet pisteytettynä ja selitysten kera;

Paikkamakuu 9 Meni lonkalle ja kävin suoristamassa joten piste pois siitä (nähtiin auton takaa mitä koirat tekee)
Seuraaminen 9 Annoin ylimääräsen käskyn
Istuminen 10 Istu hitaasti mutta nämä nyt on vähän möllit :D
Luoksetulo 0 Annoin MONTA lisäkäskyä ja juoksin ulos kehästä (katsokaa video). Veikkaisin että asfaltti verotti Roopen laukkaamishaluja, olis pitänyt vaan palkata se vauhdista
Ruutu 10 SE MENI TAAS! Tosin liian reunaan, eli alustatreeniä nyt. Myös seuraamaantulo oli nopee
Hyppynouto 10
Metallinouto 10
Tunnari 10 Haisteli tosi hyvin ja rauhallisesti
Kauko-ohjaus 8 Eka istuminen vähän vajaa, annoin tuplakäskyn
Kokonaisvaikutus 10

Roopen yleinen vireystila kokeen aikana ei ollut mistään parhaasta päästä, varmaan sitä jurppi kun monta koetta peräjälkeen. Nyt pääsin onneksi palkkailemaan, haukuttamaan ja korjaamaan sitä, jos tämä olis taas vähän eteenpäin meidän koevamman korjaamisessa.

Videosta & kuvasta kiitos Saralle!
http://www.youtube.com/watch?v=Z6lSWB5QKgI

Segrarklass 1:a 280p. + hederspris

Eilen oli meidän ties monennet VOI-kokeet (oisko viidennet?) ja täytyy sanoa että ihan hyvin ne loppujenlopuksi meni. Aurinko paistoi ja oli vähän liiankin lämmin ajoittain, mutta Roope jaksoi silti ihan ookoosti. Tuloksena VOI1 280p., KP, sij. 1/1 jota yritin otsikkoon vääntää ruotsiksi, en tiedä onnistuinko :D

Paikalla makaaminen 8 Roope oli nuoleskellut kassejaan, haistellut maata, pyörinyt lonkalta toiselle ja mitä vielä.. Siis oikeesti! Se ei ole koskaan mennyt edes lonkalle! Kohta on onneksi möllitokot ja todellakin puutun jos yrittääkään mitään vastaavaa.

Seuraaminen 9½ Perusasennot vähän hitaita muistaakseni
Istuminen 9 Olis saanut olla hieman nopeempi
Luoksetulo 9 Nopeutta lisää, laukkasi kyllä kaikki pätkät mutta hitaasti
Ruutu 9,5 Se meni se meni! Ja lujaa menikin, mutta seuraamaan tuli (senkin lujaa) väärän puolen kautta kiertäen
Hyppynouto 10 Eipä siinä mitään kummempaa
Metallinouto 7,5 Ei lähtenyt ekalla käskyllä ja tullessa ravaili pätkän. Tässä vaiheessa tuomari tokaisi jotain tyyliin "on tuossakin koirassa sentään jotain inhimillistä" :D On siinä, paljonkin.
Tunnari 8,5 Haisteli aika pitkään, lämäsi omaa muutaman kerran mutta toi sen lopulta, turhan hitaasti tosin
Kauko-ohjaus 7,5 Kuten videolta huomaa, kehän ulkopuolella joku koira kiljuu ja Roope rupeaa katseleen sitä eikä näinollen kuule ekaa seisomaankäskyä eli kaksoiskäsky tuosta. Myös yksi m-i oli vajaa, ärsyttävää.
Kokonaisvaikutus 10 Haukutin Roopea kehässä, mutta kuulemma tällaisen rodun kanssa siitä ei sakoteta, varsinkin kun siitä ei kerrota kellekään ;)

Saapa nähdä kerätäänkö TK3, luultavasti ei mutta jollei EVL-liikkeet ole mun mielestä siinä jamassa että voidaan keväällä startata, niin sitten pitäydytään vielä tässä.
Videosta kiitos Kirsille!

http://www.youtube.com/watch?v=p9KDrp25Hp0

Meille muutti sitten tämmönen

Virallisesti Deathless Crazy Little Thing, kotoisammin Jedi. On se vain melkonen sydäntenmurskaaja :)

Kuvien (c) Saara Kangasniemi

Hey there Delilah ♥

Meillä kävi vierailemassa eilisestä tähän päivään tämännäköinen kaveri jonka nimesin Delilah'ksi :) Olettaisin olevan harmaa-/kirjosiepponaaras, luultavasti melko nuori sellainen.

Aluksi vähän hirvitti eikä lentelykään oikein maistunut

Tänä aamuna ei eilisestä ollut tietoakaan vaan lenteli ihan hirmuna oksille ja ympäri terraariota!

Delilahin tarina hoidokkina alkoi eilen kun olin ajamassa kotiin Caran pentuja katsomasta. Huomasin tiellä vastakkaisella kaistalla maassa räpiköivän linnun, näytti kuin se olisi ollut kiinni asfaltissa.
Juuri siihen kohtaan en voinut pysäköidä mutta ajoin muutaman kymmenen metriä, käänsin auton ja palasin hakemaan tämän pienen räpiköijän. Varmasti JOKAINEN joka ajoi tästä kohtaa ohi, näki linnun maassa mutta kukaan ei viitsinyt pysähtyä. Oikeasti, toivon mukaan hävettää edes vähän, toivottavasti omatuntonne soimaa hamaan loppuun asti.

Kun päästiin meille, vaihdoin Svedu-käärmeen terrastaan boksiin ja siivosin terraariota senverran ettei siellä ihan hirmuna haisis käärmehajut. Puhdistin Delilahin siiven tyvessä olleen haavan ja yritin soittaa eläinlääkärille mutten saanut kiinni. Jätin sitten viestin.
Illalla kun pistin neidille vähän kostutettua jauhelihaa ja rupesin katsomaan siiven tilannetta, pääsi se lentoon ja lennähti mun huoneeni katonrajaan. Siivet ainakin pelittivät, jes! Loppuillan annoin olla rauhassa eikä se paljoa muuta tehnyt kun seisoskeli paikoillaan ja nukkui, pisti päänsä niiiin söpösti untuvien sekaan ♥
Tänä aamuna heräsin siipien räpistelyyn ja huomasin isoksi ilokseni että pieni hoidokkini oli jo todella virkeänä. Lenteli oksille ja kattoonkin, josta se sai pienillä varpaillaan kiinni ja roikkui siellä sitten pää alaspäin :) Tsekkasin vielä siivessä olleen haavan, pistin neidin boksiin ja boksin reppuun, otin koiran hihnaan ja lähdettiin pyöräilemään sinne mistä eilen pikkukaverin pelastin.

Etsin vähän suojaisamman ja metsäisemmän paikan ja otin Delilahin boksista ulos. Ensin se istuskeli kädelläni ja käänteli päätään, ennenkuin otti siivet alleen ja lennähti viereiseen koivuun. Sieltä se katseli aikansa ja lopulta hypähteli syvemmälle lehvästöön.
Kyllä sitä vähän tuli ikävä, täytyy myöntää. Pieni Delilah ♥

Se ois vissiin ohjatun kapuloita hommaamaan

Roope pääsi eilen tekemään pitkästä aikaa ohjattua, tälläkertaa vuorossa oli lähetys oikealle. Ensin tehtiin vähän merkkiä niin että koira näki "kapuloiden" olevan paikoillaan, meillä on siis edelleen kaksi kiveä ja vain yksi kapula mukana treeneissä.

Roope on ruvennut nykyään kuuntelemaan huomattavasti paremmin kuin ennen, mitä sille lähettäessäni sanon, ja eilenkin lähti oikein nätisti sinne minne oli tarkoituskin. Meinasin ensin tehdä vielä yhden vasempaan mutta jätin sitten kuitenkin toiseen kertaan, tuo yksi meni niin hienosti.
Merkiltäkään ei yrittänyt kertaakaan varastaa suoraan kapulalle, tätäkin on nimittäin välissä tapahtunut. Merkit muutenkin on (tai ainakin vielä eilen oli, katsellaan seuraavalla kerralla mikä on senhetkinen tilanne ;) tosi hienoja, Roope selvästikin tajuaa mikä on homman nimi. Läheltä lähetettynä lähtee laukalla mutta pudottaa nopeasti ripeään raviin. Kauempaa (n. 10 metriä ja tätä kauempaa) laukkaa koko matkan, olen tyytyväinen!

Tehtiin vielä muutama ruutukin, ensin alustalla ja sitten pari lähetystä ilman alustaa kun se sijoittautuminen keskelle oli viime ruututreeneissä vähän hakusessa. Roopella on huono tapa kaartaa keskelle oikeaa reunaa myöten, ja monesti se sitten jää sinne reunaan eikä kierrä tarpeeksi. Se ei niinkun voi juosta keskelle ja kääntyä paikoillaan. Kyllähän se siellä reunassakin ruudun sisällä on mutta tottakai sieltä on suurempi todennäköisyys joutua nauhojen ulkopuolelle kuin ruudun keskeltä.

Mietin että täytyis varmaan alkaa keksimään jostain ohjatun kapuloita jos me pikkuhiljaa siirryttäis kivistä kapuloihin. Jotenkin hirvittää että sitten se TAAS alottaa sen keskelle juoksemisen kun kylläkai se näissä nykyisissä treeneissä erottaa kapulan kivestä, ja sittenkun kaikki objektit on samanlaisia niin sitten se juoksee taas miten sattuu. Näh, en tiedä.
Niin ja meillähän on muuten koe 13.8, katsellaan josko se toinen ykkönen tulis sitten sieltä!

Kuvamateriaalia Jämzästä

Videot ovat vihdoin internetin ihmeellisessä maailmassa valmiina jaettaviksi teille, joten tässä ne tulevat! Kuvaamisesta vastasi siis Viivi.

Roopen treeniä from harmikoira on Vimeo.

Roopen kaukot from harmikoira on Vimeo.

Kylläpä sillä olikin vauhtia

Eilen oltiin pitkästä aikaa hakutreeneissä Saaran & Tuiken sekä Kristan & Sakun kanssa, paikkana Matkavaara. Roope on tehnyt näitä hommia viimeksi kevättalvella joten varauduin henkisesti ei-niin-priimoihin pistoihin.

Eka maalimies viidessäkympissä, suorapalkka.
Ekaksi kun lähetin, lähti aivan vinoon. Kaarsi kyllä oikeaan suuntaan lopulta muttei löytänyt. Huusin pois ja lähetin uudestaan, sama homma kun edellisellä. Yritti taas vinoon joten huusin samantein pois ja lähetin uusiksi. Tälläkertaa lähti suoraan ja kehuin, mutta kun ei löydy niin ei löydy. Maalimies oli koirasta muutaman metrin päässä, lähetin sitten siitä ja löytyihän se vihdoin.

Toinen maalimies viidessäkympissä, Roope haukahti ja mokke palkkasi tuosta ekasta haukusta.
Tämä menikin jo paljon paremmin kun edellinen pisto, eteni suoraan mutta lopussa kääntyi vähän vinoon, löysi kuitenkin. Mietin että mitenhän se rupeaa haukkumaan kun ei olla treenattu pitkään aikaan mutta sehän alotti samantien kun huomasi ettei sitä ruokaa tulekkaan pelkästä löytämisestä. Kysyin vielä maalimieheltäkin että sanoiko vihjesanaa mutta kuulemma aivan oma-aloitteisesti oli haukkunut, hienoa!

Kolmas maalimies oli myöskin viidessäkympissä ja suorapalkalla.
Muistaakseni Roope lähti suoraan, mutta maalimiehen lähellä oli ruvennut katseella etsimään ja kun oli bongannut niin oli juossut vauhdilla luokse.

Tuolle katseellaetsimiselle täytyy nyt tehdä jotain, pitää varmaan ottaa pressu seuraaviin treeneihin. Positiivinen yllätys näissä treeneissä oli Roopen jaksaminen, se oikein hinkui päästä etsimään eikä meinannut millään malttaa kuunnella odotuskäskyjä. Jokaiselle pistolle meni LUJAA, ja ottaen huomioon Roopen normaalin motivaation kaikkeen muuhun kuin verijälkeen, ja sen että jouduin ekalle pistolle lähettämään sen useammin, olin todella tyytyväinen koiran jaksamiseen. Tauko näissä hommissa tekee motivaatiolle hyvää.

Onni on omistaa ikioma nöttö!

Tästä tulee sitten pitkä (ja kuvantäyteinen) postaus joten valmistautukaa henkisesti.
Tänään olimme siis Jämzä -cityssä Viivin ja Rommin luona aivan koko päivän ja tuntui siltikin ettei aikaa ole tarpeeksi ja se kuluikin varmasti tavallista nopeammin. Kuka voisi kellot seisauttaa? jne.
Nämä meidän Jämsänreissut ei vissiin koskaan mene täysin putkeen tuon junalla kulkemisen osalta. Viime vuonna en saanut Roopelle paluulippua ja tänä vuonna matkustin ilman opiskelijakorttia.. Onneksi konduktöörit olivat inhimillisiä, unohduksesta ei kuulemma sakoteta. Kiitän.

"ULULULULULUULUUUU!!" huusi Viivi ja minä repesin. Mutta koirat tykkäsi kuten kuvasta huomaa.

Kun pääsimme Jämsän asemalle oli Viivi meitä vastassa uljaalla Tojotallaan. Heti kun päästiin asemapihalta ulos niin eiköhän meitä tullu polliisipartio vastaan ja samaisessa risteyksessä kärkikolmiolliset eivät olleet selvästikkään kuunnelleet teoriatunneillaan. Tämän traagisen kohtaamisen jälkeen suuntasimme paikalliselle Cittarille ostamaan koirille lihiksiä ja mulle vähän karsua, nammnam!
Kun ostokset oli hoidettu, suuntasimme Vitikkalan kentälle treenaamaan Roopetsiinin kanssa. Otin ensiksi muutaman pätkän seuraamisia jotka sujui oikein mallikkaasti, sitten luoksaria jossa havaittaissa pientä ennakointia maahanmenoissa ja vimoksi vähän ruutua. Keskelle hakeutumisessa petrattavaa mutta jätän sen miettimisen myöhemmäksi murheeksi.

Hirvikoirasöpöläiset Rommi ja Roope


Roope suuri myyrästäjäkoira

Treenamisen jälkeen suuntasimme kohti Saarikkojen omakotitaloa tapaamaan vanhaa ystäväämme Rombea. Pojilla oli ensin pihalla vähän yhteenottoa joten laitettiin Rommi naruun ja Roope sai vähän haistella uusia hoodeja ennekun mentiin sisälle syömään karsua ja silleen. Ennen ruokaa (hirvenlihaa kastikkeessa + uusia perunoita, en ole koskaan ennen syönyt hirveä hoxhox!) käytiin vielä pihalla kuvailemassa Roopen tokoilua ja temppuilua ja ruuan jälkeen lähdimme käymään pienellä venereissulla.
Mainittakoon vielä että lenkillä jolla myös yhteiskuvat ovat saaneet alkunsa, pojat käyttäytyivät todella mallikkaasti, ei mitään erimielisyyden merkkejä.

Kaukojen maahan-seiso vaihdosta saa näemmä hyviä posetuskuvia!

Tällaista se treenaus hirvikoiran kanssa on, aina hampaat irvessä!

Mutta kyllä se välillä nätiskin osaa

Roopetsiini pääsi minun yksityiseen uimakouluuni (kuten alla olevasta kuvasta näkyy on vedessä käyty) ja ihan näppärästi se loppuviimein käytti takapäätäänkin, kunhan lopetti sen rantaanhinkumisräpimisen. Kun Roope oli uinut kyllikseen, pääsimme sinne venereissulle.

Aina niin fiksu ja filmaattinen :)

Mamin oma laivakoira ♥

Viivi videokuvasikin Roopea ja kunhan saan materiaalin käsiini, pistän sen tänne teidän iloksenne. Niin ja kävipähän pihalla myös pikkuruinen hirvikoiraneito josta Roope olisi niiiin kovasti pitänyt!

Kaikenkaikkiaan päivä oli hulvattoman hauska ja naurunaihetta riittää varmasti vielä piiiitkään! Minulle (ja toki myös Repelle) ehdotettiin visiittiä Jämzään hirvestyskaudella jotta tämä mun suuli hilvikoilani pääsisi vähän totisen työn makuun, ja saatampa jopa lähteäkkin. Riippuu ihan raha- ja asumistilanteestani mutta mielelläni kyllä menisin! Kuten sanoin, päivä kului aivan liian nopsaan ja ensi kesäännkin on ikuisuus.

Paras otokseni koskaan! Siitäpä yritätte arvata minkä olen ikuistanut!

Kuvien (c) Viivi, paitsi laivakoirakuva sekä tämä ylläoleva mystinen otos (c) MINÄ.