Tosi kivaa kun mitään ei nää

Yritä siinä sitten treenata jotain ohjattua jos koira ei näe kapuloita. Onneksi parina päivänä viikosta mun työt alkaa senverran myöhemmin että keretään valosan aikaan treenaamaan, mutta se on aivan riittämätön määrä treenata liikkeitä jotka on Roopelle ne vaikeimmat.

Sisätiloissa onneksi voi jotain tehdä, kaukoja ja tunnaria lähinnä. Ja jäävien asentojakin jonkunverran. Muttakun sitä häiriötäkin pitäisi saada, eihän Roopelle ole homma eikä mikään olla täydellinen kun ympärillä ei ole häiriön häiriötä. Tai korkeintaan Aamupoikien parhaat palat radiosta.

Olen harkinnut jotain koiraseuraakin täältä Treeltä, jolla olis lämmitetty halli talviksi, mutten ole tehnyt asian eteen yhtään mitään ainakaan vielä. Roope on kuitenkin jo valio ja valoakin rupee kohta näkymään enemmän. Noilla muutamaan kertaan viikossa-treeneillä saa kuitenkin pakan pysymään jotakuinkin kasassa. Pitää nyt katsella ja kuulostella, jos tässä lähistöllä olisi joku halli (jonne pääsee kohtuudella kävellen, tai helposti julkisilla) niin voisi kai siellä jonkun kerran käydäkin.

Lumi häiritsee meitä molempia

Lauantaina käytiin treenaamassa ja saatiin jopa videoa koska Sara saapui perjantaina Lapinjärveltä meille yöksi ennen lähtöään Joulupukin maahan. Videosta kiitos siis Saralle, ja editoinnista minulle.

Noin ylipäätään me ei olla hirveästi treenailtu kun minä pääsin töihin ja muuton kanssa on ollut yhä edelleen häslinkiä. Nyt kuitenkin rupeaa helpottamaan ja haluan alkaa panostamaan tokoiluun taas kunnolla. Lauantaina treenaillessa kentällä oli lunta, ja kenttä oli ruskean-valkean sekainen häiriten aivan selvästi Roopea, sekä minuakin jonkinverran. Merkkien ja tunnarien bongaaminen oli hakusessa, ja ensimmäiset videopätkät olivat täyttä säheltämistä.
Ruudun ja ohjatun yhdistäminen niin, että ruudussa on ruokaa ja ohjattu täytyy tehdä ensin, on Roopelle hyvin hyvin vaikeaa. Varsinkin kun sitä ei olla treenattu. Tarkoittaen siis että sitä on treenattava. Iloinen yllätys on tunnarin täydellinen onnistuminen, ja kaukotkin olivat liki virheettömät.

Ruotsi ja Norja himottaisivat minua, mutta ensin täytyy treenata koira ja saada senverran rahaa että nuo reissut olisivat mahdollisia. Sitä odotellessa treenaamme toinen toisistamme ainakin 99% täydelliset ;)

http://www.youtube.com/watch?v=BOyWUuXwojA

Taas me treenattiin

Treenaaminen on viimeaikoina jäänyt ihan liian vähälle, muutto on ollut mulle todella stressaava ja ahdistavakin ja vienyt voimia. Eilen kuitenkin mentiin taas lappalaisten yhteistreeneihin; muistuttelin ruutua, tunnaria, kaukoja, metskun pitoa ja seuraamista.

Ruudut oli ihan okei kun Roope hoksasi että sinne kosketusalustallehan sen kuuluikin mennä. Maahanmenoissa se tuppaa tulemaan hirveästi eteenpäin joka ei ole ollenkaan hyvä juttu kun Roope tapaa muutenkin jäädä ruudussa aika eteen ilman alustaa. Puutuin tuohon heti, ja aloitettiin noi maahanmenot ihan lyhyeltä etäisyydeltä, ilman etenemistä. Jos ja kun sinne ulkomaillekin jossain vaiheessa lähdetään kisaamaan, niin en todellakaan halua että ruutu kusahtaa jostain maahanmenossa etenemisestä.
Metskussa ei ollut mitään ongelmaa, vaikka oli todella kylmä ilma ja kapulakin oli viilee vaikka sitä tietysti parhaani mukaan lämmitin. Roope on niin ihanan innokas noutamaan nykyään, yrittää varastaa kapulat multa ennenaikojaan.
Tunnari ja kaukotkin oli taukoon nähden aika erinomaiset. Tunnareille meni aika lujaa mutta haisteli kuitenkin ja toi oman. Tuohon viretilaan täytyy taas alkaa kiinnittää huomiota, ja jos saisi jonkun liikkuroimaankin pitkästä aikaa.

Näissä treeneissä ja edellisissäkin huomasin että pieni tila (häkkikenttä jolla treenataan on aika pieni) ja monta uutta koiraa on Roopelle harjoittelemisen arvoinen asia. Kokeessahan ei yleensä noin lähellä mikään koira yksilöliikkeissä ole, mutta on tuota silti hyvä treenata. Roopella on huono tapa jäädä liikkeen alussa/ joskus jopa kesken liikkeen katselemaan muiden tekemistä. Treenaminen tuo varmuutta niin koiralle kuin ohjaajallekin. 

Hervanta täältä me tulimme

Vihdoin ja viimein lauantaina kannoimme kamat sisään meidän uuteen asuntoon. Muutto Tampereelle on ollut mulla mielessä jo pitkään ja nyt se sitten toteutui, oon aika happy!

Nämä ensimmäiset päivät on menneet aikalailla tutustuessa uuteen cityyn, niin mulla kuin Roopellakin. Ollaan etsitty lenkkireittejä ja treenikenttiä, ja minä oon hoitanut pakollisia asioita.
Eilen kävimme lappalaiskoirien yhteistreeneissä, oli oikein mukavaa ja saatiin molemmat vähän sosiaalistumista. Treenikenttä oli melko pieni (koiramäärään nähden ja kun oon tottunut koulujen isoihin hiekkakenttiin), mutta eipä tuo haitanne ja Roope keskittyi sielläkin oikein mukavasti. Pitää nyt muistutella sille kunnolla kaikki liikkeet, mm. ruutu ja ohjattu niinä tärkeimpinä. Tunnarille mun piti pyytää eilen liikkuria mutta arvata saattaa muistinko.

Täällä asunnolla Roope on käyttäytynyt ihan okei, se reagoi todella helposti kaikkiin uusiin ääniin ja puhisee niille ennenkuin tottuu niihin. Harjoittelemme hiljaista yksinoloa nyt pikkuhiljaa, mulla ei onneksi ole vielä töitä tai koulua niin tämä onnistuu.

Väsähtänyt hirvikoira

Palautumiseenhan menee se sellanen kolmisen viikkoa

Saara otti meistä eilen treenien yhteydessä valioitumiskuvia, tässä niistä muutama. Alin kuva on Saran ottama.

Eilen käytiin päivällä lappalaiskoirien yhteistreeneissä. Roope sai siellä hyvää koirahäiriötä, vaikka eipä se näyttänyt kanssatreenaajista olevan millänsäkään.
Sieltä on tuo Saran ottama kuvakin.

Illemmalla mentiin sitten Pukinpolulle treenaamaan Saaran & koiriensa sekä Matleenan ja Valon kanssa. Roope ei ole hirveänä valioitumisen jälkeen treenannut (mm. viikon tauko heti lauantaista lähtien kun se kyseisen tittelin itselleen onnistui hankkimaan), mutta hyvimpä siltä näytti silti kaikki sujuvan. Näköjään EVLikin alkaa olla sillä aika hyvässä muistissa jo.
Tarkoituksenamme olis lähteä ainakin Ruotsiin jossain vaiheessa yrittämään (siis hakemaan, anteeksi) SE TVA-titteliä. Tällähetkellä se on taloudellisesti mahdotonta mutta jossain vaiheessa mahdollisimman pian me tuon reissun teemme.

FI TVA BH Roope ♥

Otsikossahan se tulikin :) Eli viimeinen valionarvoon vaadittava ykkönen tuli tänään Kemijärveltä, ja voin sanoa että sai kyllä jännittää koko rahan edestä alusta loppuun! Senverran uhkarohkeasti Roope nollasi ohjatun noinniinkuin ensimmäisenä liikkeenä mukavasti, ja ruudustakin onnistui saamaan vitosen (kiitän Heliä tästä, muuten emme olisi valioita :D).

Tässä pieni kertomus siitä kuinka tämä kaikki on vähänniikuin tapahtunut.

"Tie tottelevaisuusvalioksi on Roopen osalta sitten päätöksessä, fiilis on ihan mahdottoman onnellinen mutta toisaalta haikea, niin paljon on tän matkan aikana koettu ja nähty yhdessä. Sodankylässä 27.9.2009 Roope sai ensimmäisen ALO1:nsä, ja siitä se sitten lähti.

Aina ei ole Roopen kanssa eläminen ja harrastaminen ollut ruusuilla tanssimista ja välillä on tuntunut että tuleeko

koko tokoilusta yhtään mitään. Kuitenkin näiden kolmen vuoden aikana kun tätä valioitumismatkaa on yhdessä tultu, Roope on kehittynyt ihan hurjasti ja siitä on kasvanut uskomattoman viisas ja hieno koira.
Halutaan molemmat kiittää kaikkia meidän kanssa treenanneita ja meitä opastaneita. Erityisesti Saaraa ja Tuikea, sekä Saraa ja Hukkaa, teistä on ollut ihan hirveästi apua. Matka jatkuu tästä kohti uusia haasteita.
Pakko myöntää että on se vain maailman paras koira ♥"

Tuomarina meillä toimi siis Heli Kelhälä. Heli on tuomaroinut meitä AVOsta saakka, toivottavasti on huomannut edes pientä kehitystä matkan varrella :)

Liikkeet oli sekoitetussa järjestyksessä ja kahdessa osassa mutta nyt en kuollaksenikaan muista mikä se järjestys oli.

Paikkaistuminen 10
Paikkamakuu 9½

Seuraaminen 9½
Idari 9½
Luoksetulo 10
Ruutu 5 Hirveä määrä käskyjä, luulempa että tuo vitonen oli melko liioiteltua MUTTA tuomarin sana on laki joten se siitä
Ohjattu 0 Ei raasu hoksannut kapulaa, tää on Roopen varmimpia liikkeitä ja onneksi se toisella otolla löysi mitä pitikin
Metallihyppynouto 9
Tunnari 9
Kauko-ohjaus 10 Ne oli vaan niiin hienot! Helikin sanoi ettei täydellisempiä kaukoja ole nähnyt

Videota kokeesta tässä; http://www.youtube.com/watch?v=s3wd8vxUDdw&feature=youtu.be

Kaks kolmesta plakkarissa

Meillä on Roopen kanssa ollut aika mahtava viikonloppu. Se on vaan jotain niin hienoa kun saa yhdistettyä elämänsä tärkeitä asioita ja tosissaan nauttia niistä hetkistä.

Roope tokoili tänään meidän kerhon kokeessa toisen EVL1-tuloksensa pistein 263,5p. Tuomarina meillä oli tälläkertaa Harri Laisi, meille aivan uusi tuttavuus. Reilu ja mukava tuomari joka ei anna pisteitä turhasta muttei myöskään miinusta niitä ilman syytä. Kertoi ettei ole 18-vuotisen uransa aikana nähnyt kuin 2-3 harmaata kokeessa, ja kehui Roopea varsin taitavaksi rotunsa edustajaksi. Aivan totta puhui ja lämmittihän se mieltä :)
Roope oli aika mukavassa vireessä, mutta muutamissa liikkeissä oli tosi ärsyttäviä pieniä virheitä. Kaukot oli kuitenkin kaiken huippu, aivan järkyttävää toimintaa Roopen osalta!

Paikkaistuminen 10
Paikkamakuu 10

Seuraaminen 9
Idari 9,5
Luoksetulo 7 Jäi seisomaan mun eteen ja siitä sitten lisäkäskyllä viereen
Ruutu 7 Ennakoi seuraamaantulon

Ohjattu nouto 9,5 Oli ihmeen hidas, otti itteensä jostain ruudun aikana ja oli vähän möks koko loppuajan
Metskuhyppy 8 Kolautti ihan vähän mennessään
Tunnari 8,5 Otti oman, pudotti, tarkisti kaikki, otti oman ja toi sen
Kaukot 6 Aivan järkyttävän näköiset! Kaksoiskäskyjä ja arvottuja asentoja ties kuinka monta, järkytyin tästä syvästi.

http://www.youtube.com/watch?v=jRD5fRH2S5Y&feature=youtu.be

Videoa kokeesta.

Korjaan tähän että KemiJÄRVELTÄ eikä suinkaan Kemistä olis tarkotus parin viikon päästä lähteä hakemaan sitä valioykköstä, vähän ehkä jo jännittää!

Miten tää aika menee näin nopeeta

Päivittelyssä on ollut "pienehkö" tauko. Oikeasti suurin syy on että olen ollut laiska mutta muutaman tekosyyn keksiäkseni mulla on ollut töitä ja koirien treenaamista ja reissaamista ja urheilua senverran kiitettävästi etten ole kuulumisia kerennyt kirjottamaan. Niin että mistäpä sitä alottais, isojakin asioita on kuitenkin tässä välissä kerennyt tapahtumaan.

Toukokuun lopussa, 21.5, Roope täytti 5 vuotta. Tämän kunniaksi taisimme käydä treenaamassa ja päivänsankari sai muutaman synttäri-koirankeksin hyvän mielen takaamiseksi. Roope on myös ilmoitettu Rovaniemelle kokeeseen 26.8, jospa se toinen ykkönen tulisi sieltä.

Ehkä isoin mullistus meidän taloudessa on Jedin muuttaminen takaisin kasvattajansa Lauran luo heinäkuussa. Jedin hankinta ei alunperinkään ollut loppuunharkittu päätös, ja luopumisen syyt olivat painavammat kun syyt Jedin pitämiseen. Se on kaunis ja viisas koira ja luopuminen ei ollut todellakaan helppo päätös, mutta mun elämäntilanteeni on lähikuukausina muuttumassa senverta isosti ettei olisi ollut reilua pitää Jediä. Laura voi tarjota Jedille tulevaisuudessa enemmän kuin minä.

Lopuksi siitä treenaamisesta; ollaan treenattu. EVL on aikalailla samalla mallilla kuin viime kokeen tienoilla, tällähetkellä ruutu on epävarmi liike. Meinaa suhahdella merkit miten sattuu täpinöissään. Myös tunnaria täytyy muistutella, menee sinne aivan liian korkeassa vireessä ja näinollen työskenteyvarmuus on kaukana sadasta prossasta. Rauhoittuu kyllä heti kun huomautan muttakun kokeessa ei tuosta(suullisestakaan) huomauttelusta hirveesti tykkäillä. Kaikenkaikkiaan Roope on kuitenkin rutinoitunut EVLiin erinomaisen hyvin, suurin osa liikkeistä tulee jo aikalailla selkärangasta. Tästä on hyvä jatkaa!

Ei voitettu lätkää mutta meillä on yks ykkönen!

Olimme siis tänään Kemissä tokokokeen merkeissä, Roopen toisessa EVL-koitoksessa. Vettä tihkutti ennen voittajan koiria mutta sekin harmi loppui onneksi lyhyeen ja aurinkokin yritti muka paistaa kun koe oli lopuillaan.
Tänään saatiin kotiintuomisiksi EVL1 274,5p. sekä sijoitus 2/4. Roope on vaan niin <3 Siitä on tullut ihan eri koira kun vertaa esimerkiksi AVO/VOI-kokeisiin. Ja muutos on ainoastaan positiivista.
Tuomarina meillä oli tänään Heli Kelhälä. Yllä olevan kuvan on näpännyt Sara.

Paikkaistuminen 10  Vähän pelkäsin kun viime kokeessa oli valunut maahan mutta kuulemma istui aivan nätisti koko ajan
Paikkamakuu 10
Seuraaminen 9,5  Menee vähän mutkalle hitaassa käynnissä. Tämänpäiväinen seuruu oli ehkä Roopen paras koeseuruu koskaan, vitsit se oli niin innoissaan ja sillä oli kivaa
Idari 7  Seisoi istumisen, muuten jees
Luoksetulo 7  Pikku possu venytti seisomista ja vieläpä ennakoi siitä liikkeellelähdön
Ruutu 8½  Oli vähän hitaalla päällä ja haisteli ruudussa hirveenä jotain

Ohjattu nouto 10 Oli se vaan niin hieno!
Metskuhyppynouto 10
Tunnari 7  Tässäkin oli ihme haahuilua, vaikka on Roopen varmimpia koeliikkeitä. Otti oman suuhun mutta pudotti ja alkoikin haistella muita, toi oikean kumminkin lopulta
Kaukokäskyt 8  Tarvitsi lisäkäskyn ekaan seisomiseen

Tässä vielä Saaran kuvaamaa erittäin laadukasta videomateriaalia!
http://www.youtube.com/watch?v=tabJfwjaxd0&feature=youtu.be

En päivitä tätä bloggeria enää koskaan koska tää on surkea

Ja olen tosissani, tää on oikeasti ihan tajuttoman rasittava! Miksi pitää tehä asiat vaikeimman kautta hoidettaviksi.
Käytiin tänään pitkästä aikaa treenaamassa kimpassa, minä koirineni sekä Sara Hukan ja Poksun kanssa. Roopelle ruutua merkkihäiriöiden kanssa, idaria ja parit kaukot, Jedille sitä mitä sylki suuhun toi eli tälläkertaa seuruuta ja luoksetuloja.

Roopen merkillemenot oli muutaman ruutuun-yrityksen ja angrybird-tölkille yrityksen jälkeen oikein kivoja. Nopeutta on mukavasti ja on tässä jotain edistystäkin tapahtunut kun treenireppu ei ole enää Roopen mielessä merkkinä merkin tilalla. Ruutuunmenot oli hienoja, Repe bongas ruutua hyvin ennen lähetystä eikä näinollen kaartanut minne sattuu. Pysäytyskäsky ruudussa meinaa nykyään venyä, tähän täytyy jatkossa puuttua kun kokeessa sen tosiaan pitäis seisahtua ennen maahanmenokarjaisua.

Jedi oli ihan fiksuna tänään, ei jätättänyt juuri yhtään ja eteentuloissakin tuli jopa suoraan. Se osaa olla ihan älykäs jos haluaa. 

Tuon alimman Jedin kuvan haluan kyllä kehyksiin, se on siinä niin sievänä :)

Tuo seropin näköinen koira on yksi mun vapun hoitokoirista joiden yhteenlaskettu summa on kauniit 3. Niin ja sen nimi on Menni.
Kuvat (c)Sara

Aurinkoisia kevätpäiviä

Jedi, Roope & Valo

Täälläkin on ollut jopa muutama aurinkoinen päivä lumen- rännän- ja vedentulon keskellä. Ollaan lähinnä lenkkeilty ja kuvattu koiria mutta toki välissä on tullut treenattuakin. Koulujen pihat rupee olemaan sulat niin
ei tarvii loskassa yrittää väkertää. 

Roopella on ollut ongelmana merkki + häiriöitä merkin läheisyydessä, esim. treenireppu. Muutama päivä tahkottiin tuota ja kas, yhtäkkiä on kuin ei mitään häiriövammaa ois koskaan ollutkaan. Jes! Paikkiksia ja istumisia ollaan myös treenitty, niissä ei mitään kummempaa. Oikeestaan kaikki sujuu tällähetkellä oikein hyvin kun tuo merkkiongelmakin on ainakin tällähetkellä pois päiväjärjestyksestä. Täytyy katsella alkukesälle joku koekin vielä kun ei sinne SMeihin päästy. Jos tulis sieltä se eka ykkönenkin sitten.

Minä pilkillä

I'm beautiful in my way 'cause God makes no mistakes

Tänään se päivä sitten koitti, Roopen ihan ensimmäinen erikoisvoittajaluokan koe. Ykköstä ei tänään tullut (no melkein tuli!) mutta kyllä tuo EVL2 237p., sij. 3/7 lämmittää silti mieltä :) Roope oli ihan mahdottoman kivassa vireessä ja niiin taitava!
Liikkeet oli kolmessa osassa; ensin paikallaolot, sitten neljä liikettä ja sitten loput neljä. Tuomarina Heli Kelhälä.

Paikkaistuminen 0 Roope oli valunut viime sekunnilla maahan, mun moka kun ollaan tehty vaan parin minsan istumisia
Paikkamakuu 9 Oli haistellut maata ja kääntynyt siinä samalla lonkalle

Seuraavassa vuorossa tehtiin seuraaminen-ruutu käänteisessä järkässä.

Ruutu 0 Jouduin antamaan merkille liikaa käskyjä. Itse ruutuunmeno ja seuraamaantulo ihan sikahienoja
Luoksetulo 9½ Seisominen sais kuulemma olla tukevampaa tai jotain sinnepäin
Idari 10 Se jopa istui, vautsi!
Seuraaminen 9 Oli se niin hienoa etten edes usko, on se vaan taitava koira kun sille päälle sattuu


Viimeisessä osiossa sitten loput liikkeet elikkä ohjattu, metskuhyppynouto, tunnari ja kaukot.

Ohjattu 8 Kaks käskyä merkille, oli juuri ja juuri merkkiympyrän sisällä.. Näitä merkkejä täytyy tosissaan treenata
Metskuhyppynouto 10
Tunnari 10
Kauko-ohjaus 10

Videoa http://www.youtube.com/watch?v=g3IiEgCNGFI&feature=youtu.be

Se on kyllä maailman taitavin tokokoira ♥

Eräänä kauniina päivänä

Kävimme lenkillä ja otimme paljon kauniita kuvia. Tässä niistä osa (ovat Matleenan ottamia).





Sitten eräänä toisena kauniina päivänä (tunnustan että se oli eilen) kävimme treenaamassa Saran ja koiriensa kanssa, koska joillakin on lauantaina koe.
Voisin kysyä että voikohan treenit viikkoa ennen koetta mennä paskemmin? En usko. Ruudun paikka oli jälleen ongelma, Roope ei myöskään ollut tajuavinaan merkkiä vaan jäi puoliväliin silleen "tää ois tässä, sitten se ruutu!" Muttakun ei se näin mene. Jouduin toistamaan merkin muutaman kerran ja kun vihdoin pääsin itse lähetykseen, ei ruutu meinannut löytyä ja jos kehänauhoja olisi ollut, ne olisi ylitetty keposesti. Kun ruutu löytyi, jäi etureunaan niin että juurijajuuri oli sisällä, ei hyvä. Tähän koiran paineutumishässäkkää, ohjaajan ärsyyntymistä ja sellasta mukavaa noidankehää noin ylipäänsäkin.

Kolme koiraa paikkamakuussa


Molemmat treenikuvat (c)Sara

Ohjatussa ei muistaakseni yrittänyt kiilata merkistä ohi ja palkkasin tästä. Kuitenkin kun vasen piti hakea, Roopella oli mielessä vain keskimmäinen. Uudelleen ja uudelleen, ja taas paineutumisjuttua ja silleen. Lopulta se tajusi että niin se VASEN ja hakikin sen pariin otteeseen, selkeesti tajuten ettei se tuo keskimmäinen ollutkaan se pointti tässä jutussa. Ohjattu on ollu yks meidän varmimmista evl-liikkeistä jotenka harmittaa vähän että päästin sen treenaamattomuudella/ huonoilla treeneillä tähän jamaan.

Sara liikkuroi meille myös tunnarin, siinä ei mitään ihmeellistä. Teimme myös paikkamakuita ja istumisia, molemmat yli koeajan. Makuussa Roope kitisi hieman jota ei ole tehnyt koskaan, kielsin siitä ja hiljeni. Poksulla oli juoksu lopuillaan joten saattoi johtua siitä (kuten kaikki muutkin Roopen tämänkertaiset keskittymisvaikeudet, ei se ennen ole ihan NOIN pihalla sentään ollut). Istui ja makasi kuitenkin siististi, menemättä lonkalle ja silleen.

Tänään kävin treenamassa ruutua ja ohjattua uusiksi ja syydin ruokaa hullunlailla jokapaikkaan (ruutuun alustalle, merkkien taakse ja koiran suuhun) ja täytyy sanoa että tunnelin päässä näkyy valoa. Täytyy tehdä tällaisia vielä ennen koetta, varsinkin ruudun ja ohjatun kanssa. Toivon kokeesta hartaasti ykköstä mutta se jää todellakin nähtäväksi.

Niin se kevät saapuu

Kävin hiihtoloman alussa reissussa ja sen jälkeen ei olla hirveesti treenailtu. Roope on tehnyt juttuja mutta Jedi on saanut olla aikalailla vapaalla. Ennenkun lähdin, tein Roopelle tunnarin joka meni okei, ja kotiin saapumisen jälkeen ollaan tehty ruutua, ohjattua ja vähän lisää tunnaria.

Ruutu oli vähän hakusessa, Roope tuppaa jäämään liian eteen. Onneksi oli hyviäkin siellä seassa mutta jos en palkkaa pitkään aikaan niin Roopepa ei lähde ekalla käskyllä ruutuun eikä välttämättä toisellakaan. Tää tarvii lisätreeniä ennen koetta.
Ohjatussa oli myös vähän hakemista. Päätin että tehdään vasen mutta Roope oli selkeesti päättänyt että tehdään keskimmäinen. Onneksi yritti sinne vaan kerran, sen jälkeen kaks onnistunutta vasenta. Ja lujaa :) Tunnari kun tehtiin niin oli lunta tullut maahan jo jonkin verran(märkää lunta joka tarttui kapuloihin kiinni) ja Roopella näytti olevan vaikeuksia kapulan kantamisessa. Löysi oman mutta pudotti, haisteli kauniisti uudestaan ja otti oman, pudotti taas, nosti ja tässä vaiheessa kapula taisi kulkeutua mulle asti.

Jedi on tehnyt ihan vähän seuraamista (tyyliin kolme pientä pätkää) ja varmaan samanverran jäävien maatamenoja ja seisomisia. Noi jäävät on selkeesti järjestäytyny tuon päässä, tekee ne paljon varmemmin kun ennen mun lomareissua. Eikä seuraamisessakaan mitään vikaa ole.

Katoku on hirrween hirrrveen söpö hirvikoira!

Tänään treenasimme omalla parkkiksella ohjattua, idaria, luoksetuloja ja seuraamista. Koska olen tasa-arvon kannattaja, menimme puolet&puolet-periaatteella, Roopelle ekat kaks ja Jedille vikat kaks.
Roopella on nyt ohjatussa uusi ongelma; merkin skippaamisen sijaan se ei tajua kaartaa tarpeeksi siihen suuntaan mistä täytyis jotain löytää. Aurinko oli kyllä tosi kirkas eikä kapuloita näkyny kunnolla ja laitan osan tästä sen piikkiin, mutta kerran Roope selkeesti näki vasemman ja keskimmäisen ja valkkasi niistä. Arvatkaa kumman. Tämän psyykettäni ravistelleen valinnan jälkeisellä lähetyksellä kaarsi _kunnolla_ vasempaan, kehuin ja kapulakin löytyi.
Idarin seisomisissa ei tälläkertaa mitään ongelmaa, ei yrittänyt kääntyä mun perään. Päätin myös laittaa koirani koetukselle ja käskytin istumisen (ehkä ekaa kertaa sitten marraskuun?) ja mitäpä mitä, sehän istui! Aika nopeeta istuikin, ja monta kertaa. Tutkimus validi ja toistettavissa. Saatan jopa yrittää istuttaa sitä kokeessa, saas nähdä.

Jedillä rupee luoksari oleen ihan jees, jää hienosti odottaan ja malttaa odottaa käskyä. Pinkoo lujaa kun saa luvan ja suurimmalla osasta kerroista tulee jopa ihan suoraan eteen. Pidän pieniä käsiapuja välillä helpottaakseni koirani työskentelyä.
Seuraamisia tehtiin ensin patukan kans, sillä saa mukavan vireennostatuksen aikaseksi ja alo-seuraaminen (ilman juoksuosuutta ja käännöstä oikeaan) menikin ihan mukavasti. Tämän jälkeen vielä pieniä pätkiä ruokapalkalla, eipä niissäkään mitään sen kummempaa. Häiriövarmuuttahan tuo tarvii vähän kaikkeen.

Nyt on valvottava kunnes aamu koittaa

Ihanaa, kasilta aamulla on valosaa ja pimee tulee vasta puol kuudelta! :) Tässähän rupee tuleen ihan kesäfiilis, pentukuumetta ei jostain kumman syystä (lue; aika ei ole vielä kullannut syksyisiä muistoja) ole kuitenkaan ilmaantunut.
Sunnuntaina käytiin Saran ja koirien kanssa treenaamassa ja Roope teki kokeenomaiset. Palkkasin aina välillä, olin ajatellut palkata harvemmin mutta tää meni nyt näin kun tuli sellasia virheitä joita halusin "korjata" ja palkata kun tekee hyvin.

Paikkaistuminen 2min Ei ollu liikkunu mihinkään, tapitti oikeen sievästi edelleen kun palattiin piilosta
Paikkamakuu 4min Ei ollu valunu lonkalle mutta melkein. Jäi vähän huonoon asentoon makaamaan joten johtunee tuosta (ja treenaamattomuudesta). Palkkasin kun oltiin poistuttu "kehästä".

tässä välissä liikkuroin Hukkaa

Seuraaminen Vitsit se meni sievästi! Muistelen että kerran palkkasin jostain täpöstä perusasennosta.
Idari Muuten okei, mutta kääntyi seisomisissa (Roope ei tee idari-istumisia). Tehtiin yks seisominen tän jälkeen ja palkkasin kun pysyi paikoilteen.
Luoksetulo Pysähtyi hyvin, maahan ois saanut mennä vähän nopeempaa. Laukkasi myös viimesen osion, oon tyytyväinen. Palkkasin "kehän" ulkopuolella.

tässä välissä liikkuroin Hukkaa

Ruutu Meni merkille erinomaisesti ja ruutuun LUJAA. En kerennyt pysäyttää ajoissa ja jäi ehkä 10cm takaa ulos ruudusta, toivon mukaan kokeessa a)ei mene noin lujaa tai b)kerkeän pysäyttää sen. Seuraamaan tuli tavalliseen tapaansa oikealta edestä kiertäen. Tuolle pitäis oikeesti tehdä jotain.
Ohjattu oikealle Siis mitä, meidän yks varmimmista liikkeistä? Tosin tiesinhän minä että merkki on koirani mielestä paska välietappi. Yritti siis juosta kahdesti merkistä ohi, pysäytin molemmilla kerroilla ja käskin uudestaan merkille (tämän se onneksi osaa, mennä sinne merkille kapuloidenkin puolelta. Tästä voimme siis päätellä että se tosiaan tietää mikä se merkki on muttei vaan viitsi pysähtyä. Näkeehän sen ruudustakin että tietää se).
Sitten se ei bongannu kapulaa vaan meni kahesti tunnaripussille, taas käsky merkille. Sitten yritti pokkana vasemmalle, tässä vaiheessa menin ite merkin luo ja lähetin aivan läheltä. Kylläpä se nyt löytyi, palkkasin.
Metallihyppynouto tavallisena noutona puisella kapulalla Eipä tässä mitään, osaa se noutaa. Hypyn kanssa täytyy treenata ennen koetta, metskun kans tolla ei oo ongelmia.

Tunnari Ei ongelmia, tässä ei vaan saa pitää pitkää taukoa. Ja liikkurin haju muissa kapuloissa selkeesti helpottaa Roopea, tai ainakin haluan uskoa niin. Palkkasin.
Kaukot Teki kaikki vaihdot mutta yhdessä s-m katteli muualle ja meni epävarmasti maahan. Ei kuitenkaan liikkunu mihinkään. Palkkasin kehästä poistuttuamme.

Tehtiin kokeen jälkeen vielä yks ohjattu (ei mitään ongelmia merkille hakeutumisessa ja palkkasinkin siitä heti) ja idarin seisomisia. Tuossa ohjatussa myös puhahti pienesti kun bongasi kapulan, mutta palauttikin sitten sen mukaisella vauhdilla eli LUJAA.
Roopesta on tullut ihan mahdottoman mukava tokokoira, vaikka tottakai silläkin on ne huonot päivänsä. Mutta noin yleisesti se on innokas, halukas ja iloinen (ehkä se on tulossa vanhaksi?) ja sen kanssa on kiva tehdä hommia. Toivottavasti 31.3 olis tällainen hyvänmielenpäivä.

Pojat kävi juokseen

Eilen Jedi pääsi juoksemaan velipoikansa Johnin kanssa kun Elina ja John ajelivat tänne Nivavaaraan. Roopenkin oli tietysti pakko päästä antamaan oma panoksensa tähän tapahtumaan.

Veljesposetus 8kk



Kuvaussää ei ollut mikään mainioin, tilasin aurinkoa mutten saanut. Pakkasta ei onneksi ollut nimeksikään, mittari näytti nollaa kun lähdin kotoa ja toivon mukaan samat asteet jatkuu pitkään.

Just äsken treenattiin

Roopelle ohjattua, Jedille perusasentoja ja luoksetuloja.
Ohjattu on ollu paremmassakin kuosissa mutta yllättävän hyvin se muisti. Viereisen pihan pojat istuutuivat katsomaan kun laittelin kapuloita ja merkkiä paikoilleen. Ajattelin että mikäpä siinä, saa meitä katsoa. Roope oli aika täpönä, merkiltä meinasi mennä muutaman kerran ohi ja kun lähetin vasempaan, juoksi noiden poikien eteen haukkumaan.. nolo. Käskin sen uudestaan merkille ja lähetin uudestaan, käväisi poikien edestä mutkan ja huomasi sitten kapulat. Haetutin vasemman vielä pari kertaa, ei sillä tuossa hakemisessa oo ongelmaa kunhan se pääsee siihen vaiheeseen asti. Se ei siis hae väärää mutta esim. merkki olis kiva jättää välistä.

Jedi 8kk-huikaiseva posetus

Jedin kanssa keskityttiin lähinnä luoksariin (eteentuloihin pidemmältä matkalta). Odottaminen on ihan kivasti hallussa mutta halu lähteä perään on tietysti kova. Yhden kerran törmäsi mutta sen jälkeen tajusin ottaa sitä vähän namilla vastaan. Eteentuloa en saanut Roopelle koskaan opetettua mutta Jediltä se näkyy sujuvan.

Lisänä muutama kuva lenkiltä pari päivää sitten.

Kuulemma ens viikolla lauhtuu

Toivoa sopii ainakin. Kiva kun ei pysty treenaamaankaan ulkona kun joku hirvikoira rupee tepsuttaan heti kun mennään ovesta ulos. Jos ens viikolla lauhtuis niin pääsis muistuttamaan mm. ohjattua, ruutua ja luoksaria. Noita ei olla tehty pitkään aikaan joten tokkopa osaa niitä enää 100%.

Oon ollut kipeenä pari päivää joten ei olla myöskään käyty lenkillä to & pe ja sen kyllä huomaa. Jedi vinguttaa vinkuleluja minkä kerkeää, ja eilen mussutti mun nettipankin tunnuslukuliuskan käyttökelvottomaksi. Nordean tätiä nauratti kun soitin ja kerroin tilanteen ja tilasin uuden läpyskän. Viis euroa makso, riistoa.
Ollaan me sisällä jotain pientä treenattu, Roope on tehny lähinnä tunnaria (jonka se oli kerenny unohtamaan, tän liikkeen kanssa ei monen viikon tauot vaan käy päinsä) + jonkun verran kaukoja. Tunnari sujuu nyt kun ollaan kolme päivää hinkattu sitä, kaukoissa ei oo ongelmia ollutkaan.
Jedi on treenannu samoja vanhoja; jäävien asentojen erottelua, eteentuloja, noutoa, seuraamista. Seuraaminen on muuten ihan jees mutta jos yritän kävellä vähänkin ei-niin-matelu-vauhtia niin rupee jätättään. Noudossa osaa jo nostaa kapulan lattialta ja tuoda sen mun eteen kun istun sohvalla. Jedi ei oo viime aikoina hirveenä menny eteenpäin sellasissa jutuissa missä ollaan jo suht pitkällä (esim seuraaminen), en tiedä auttaisko treenitauko. Varmaankin.

Niin vaan on kylmä

Oltiin eilen koirien kans käymässä Saaralla, juuri mitään ei treenattu(koska oli ihan s*atanan kylmä) mutta Saara kuvas koiria. Ei ole oikein mitään selostettavaa joten saatte katsella kuvia.

Jedi seuraa, häiriötä oli vähän liikaa joten kontakti putoili ja muutenkin ei ollut ihan priimaa

Jedi & Valo-porkkis 4kk

Roope keksi vastarannalta jotain tosi jännää ja istuskeli sitten tuijottamassa tätä mystistä objektia. Näin itsekin että joku siellä juoksi mutten tiedä mikä se loppupeleissä oli.

Pakkanen pistää pojan tepsuttaan

Roopella ei ole enää mitään uutta opeteltavaa TOKOa varten. Ajatella, ihan utopista. Tokikin vähän kaikkea täytyy saada häiriövarmemmaksi mutta vitsit, se osaa nyt kaiken. Paikallaolot, seuraamisen, idarin, ohjatun, ruudun, hyppymetskun, tunnarin, luoksetulon, kaukot. Siistiä!

Eilen treenattiin koirien kans tossa pihalla, Roope teki seuraamisia ja merkkiä. Jedi seuraamisia ja eteentuloja + jotain hömppää.
Hirvikoiralla näkyy pakkanen vaikuttavan positiivisesti (sitä oli -20C), pitkä seuraaminen supertäpöä koko matkan ja merkille ei tarvinnu kertaakaan kaksoiskäskyä. Tehtiin vielä jotain lyhyitä seuraamispätkiä lisäksi, vähän idariakin taidettiin ottaa.
Jediä palkkasin lähinnä patukalla ja sen seuraaminen on tällähetkellä aika siistin näköstä. Perusasentojen suoruuteen täytyy kiinnittää huomiota mutta paikka ja kontakti pysyy, se ei jätätä keuli tai paina. Ja vasempaan käännökset on sieviä. Eteentulot rupee ilmeisesti aukeemaan tuolle kun ei yrittänyt vinoon/ sivulle. Tästä on hyvä jatkaa, molempien koirien kans.

Hirvikoirakin osaa yllättää, positiivisesti

Lauantaina mentiin treenaamaan läheiselle ala-asteelle Saaran ja Saran + koirien kanssa. Otin kameran mukaan että saan videokuvaa koirista, Roopesta on videomateriaalia mutta Jedistä vaan tavan kuvia.

Jedin seuruu on jo ihan kivalla mallilla, vähän se yritti poikittaa mutta näin jälkeenpäin ajateltuna oikean puoleisella palkkauksella saattoi olla osaa asiaan. Myöskin Vilpin ajoittainen vilkuilu oli _ärsyttävää_ mutta eipä tästäkään voi oikein koiraa syyttää. Liian paljon häiriötä.
Lelupalkkaus on alkanu sujumaan mahdottoman hyvin, Jedi leikkii jo tosi hyvin ja otekin on ihan okei. Virettäkin tuolla saa mukavasti nostatettua.

Painimatsia Vilpin kanssa treenien päätteeksi

Roopelle tein kokeenomaisen ohjatun, voi vitsi että se oli tai-ta-va! Videotakaan ei tarvinnu pätkiä ollenkaan :D Se teki sen kerrasta ja niin hienosti kun vaan voi! Merkillekin meni ekasta käskystä. Oon ehkä vähän ylpee.
Seuraamisissa sitä ahdisti maassa olleet ohjatun kapulat ja yhdessä täykkärissä hidasti niiden takia. Muutenkin ois voinut olla vähän paremmassa draivissa mutta toi oli ihan riittävää, palkkailin kesken seuruun aina kun petrasi asennettaan. Tehtiin myös vähän idaria, sekä kaukoja piiitkältä matkalta. Nää ei tulleet videolle mutta eipä noissa mitään ihmeellistä ollu, kaukot oli tosi nätit niinkuin aina ja idarissa ei ongelmaa.

Vielä se Roopen video
http://www.youtube.com/watch?v=glanggIZamM

Kuvat (c)Sara

Olipahan vaan kylmä

Otin eilen itseeni niskasta kiinni ja menin treenaamaan paikkiksia Roopen kanssa. Pakkasta -15C mutta sehän ei meitä karaistuneita haittaa, varsinkin ilman sormikkaita oli melkoisen miellyttävä elämys. Tunto sormiin palautui illan mittaan.
Pitäis vissiin uskoa että pysyy se paikallaan, en viitsinyt neljää minsaa makuuttaa mutta kaks se makasi eikä mitään ongelmaa. Päälle vielä pari lyhyempää. Istumisia tehtiin muutama noin puolminuuttinen, eipä mitään sanottavaa niistäkään. Tarvis silti käydä vielä ennen koetta treenaamassa näitä ryhmässä.

Ruutu ja ohjattu on jees muuten mutta merkille hakeutuminen ei oo mistään vahvimmasta päästä. Mielellään jättäis sen osion välistä mutta sepä ei käy, merkkitreeniä(paljon) siis luvassa ennen koetta. Tunnaria tarvis taas tehdä, viimeksi kun tehtiin palkkasin vahingossa väärästä (toi ensin oikean mutta käskin irrottaa ja hakea uuden koska luulin että se oli väärä). Ilmeisesti homma on Roopella aika vahvasti selkärangassa, tein nimittäin heti perään toisen eikä edellistä kömmähdystä huomannut mistään. Nuuskutti kaikki läpi ja poimi oman.

Jedi on treenaillut kaikennäköstä; seuraamisia, jääviä, noutoa, luoksaria, tunnaria, kosketusalustaa, eteentuloa. Tädin kihlattu käski opettaa sen hieromaan jalkoja ens jouluksi ja lupauduin, tätäkin tulemme siis treenaamaan. En jaksa selostaa enempää joten ohessa videoa koirien taannoisista treeneistä
http://www.youtube.com/watch?v=iLx-8oVDgtk