Hirvikoira joutuu pesulle ja mannekiiniksi

Roope on nyt sitten ilmottu Juhannusnäyttelyyn tänne Rovaniemelle! Sitä ennen se joutuu kuitenkin pesulle ensimmäistä kertaa neljään vuoteen, ja poseeraamaan mun ylioppilaskuvaan (hox hox minusta tulee tänä keväänä ylioppilas). Tykkäisin käydä sen kanssa useemminkin keräämässä paskoja arvosteluja mutta kun se maksaa niin mahdottomasti siihen nähden ettei sieltä koskaan mitään Hta (parhaimmassa tapauksessa EHta) kummempaa tule. Näytelmissä vaan on niin kivaa aina, jutella ihmisten kanssa ja tavata vanhoja tuttuja, ja mikä parasta, kaikki tahtoo keskustella KOIRISTA!

Eilen me ei taidettu treenata mitään, tulin viikonlopuksi hoitamaan kaverin berninpaimenkoiraa ja käytiin vain lenkillä + datasin loppuillan ja söin karkkia. Ihanaa. Katsoin myös Roopen vanhoja koevideoita ja tajusin että loppujenlopuksi Roope on ihan mahdottoman taitava koira, kaikesta vammailusta ja perseilystä huolimatta. Se toimii sillä moottorilla mikä sille on sisään rakennettu, ja sen moottoriin ei kuulu turboja vaikka kuinka haluaisin. No okei, kuuluu sillon kun motivaatio on tarpeeksi korkealla, mutta esim. koetilanteet saa sen auttamatta latistumaan (puuttellisen palkattomuustreenin seurauksena). Olenkin ajatellut että käydään nyt nämä kerhon kokeet toukokuussa(jotka on aivan kohta, apua) ja sitten vasta evl vuoden päästä. Tässä välissä kerettäis käymään monet möllit ja näin saatais luultavasti koemotivaatiota(koiran) nostettua. Toivon mukaan en sorru ilmottamaan tuota syksyllä viimeisimpiin ulkokokeisiin. Oishan se TK3 kiva mutta äh, en tiedä. Pitäis saada ykkönen noista seuraavista kokeista, jos ei saada niin sitten ei ainakaan mennä syksyllä mihinkään.

Miksi pitää olla tyhmä ohjaaja?

Varmaankin jotta koira voisi loistaa, tai sitten ei.
Eilen päätin tehdä muutamat tunnarit jotta tämä taito ei vallan unohdu. Ekaksi koski vääriäkin mutta lopulta toi oman. Tehtiin sitten vielä toinen, lämi vaan yhtä väärää ja toi oman. Huomasin että meinasi koskea useempaankin niin hoin rauhallisesti "irti"-käskyä ja kappas, kierrokset laski huomattavasti ja koira rupes oikeesti haisteleen. Tätä ei olla tehty iäisyyteen ja sen kyllä huomasi.

Tänään sitten ohjattua taas vaihteeksi. Kosketusalustat on meillä tosi tummat ja niitä on vaikea erottaa kentän(hiekan) väristä, ja tässä tuleekin sitten se tyhmä ohjaaja kuviohin. Helppohan sen koiran on varmaan bongata se reunimmainen kun ei se näe sitä reunimmaista! Roope otti sitten pienet paineet mun nousevasta v-käyrästä ja lopetettiin suht äkkiä onnistuneeseen suoritukseen. Nytkun koira oli sopivasti paineessa, päätin vaikeuttaa vähän tunnaria mutta sehän haisteli! Ja tarkkaan haistelikin, niin hitaasti ja tunnollisesti että täytyihän mun vähän olla ylpeä. Siinä se paine sitten hävisikin kun koira huomasi että tykkää mami siitä yhä kuitenkin.

Tuo ohjattu jäi vielä kaihertamaan mua joten käytiin tässä välissä vähän kävelemässä, hain sisältä sellaset alustat että varmasti näkyy ja eikun uusiksi kentälle. Ja kuinka ollakaan, ei ainootakaan keskimmäistä :) Niin vain sai taas tästäkin "koiran mokasta" syyttää itseään.

Kyllä minä haen ja kyllä minä osaan

Tiistaina meillä oli taas muutaman viikon tauon jälkeen hakutreenit Matkavaarassa. Koska Roopella ei talven alussa tehdyt pistot menneet erityisen kehuttavasti, päätin tehdä ihan helpot treenit tälläkertaa. Kolme mokkea n. 30 metrissä, ja piiiiitkän pitkän talvitauon jälkeen hakikin ihan mukavasti.
Ekan moken löysi tosi nopsaan ja eteni suoraan. Samoin kolmas oli ihan fiksun näkönen. Toinen, eli keskimmäinen ukko ei mennyt ihan yhtä hyvin kun nämä kaks muuta. En tiedä miksi tuo lähti aivan vinoon kaks kertaa, kerran juoksi aivan ukon vierestä, jossain vaiheessa sitten sai hajun ja löysi. Mutta jotain positiivista sentään; kuten meidän ohjaajakin sanoi niin hakeepahan ainakin nenällään eikä silmillään.

Eilen mulle tuli hoitoon Rolf-niminen gööttipoika. Vaikka pojat (Roope&Rolf) on aikasemmin vähän ottaneet yhteen, niin nyttemmin tulevat oikein ihanasti toimeen. Rolf alistui heti talon isäntäkoiralle joten Roope mitä ilmeisimmin hiffasi ettei se ole harmiksi. Ovatpahan meinanneet pistää leikiksikin muutamaan otteeseen.

Tänään ja eilen on ollut ihan himohienot päivät joten sen mukaan ollaan lenkkeiltykin; monta tuntia pitkin metsiä. Äsken käytiin treenaamassakin, Roope teki ohjatun alkeita siideritölkin & kosketusalustojen kanssa, paikkaistumista ja metskuja.
Ohjattu sujuu oikein hienosti, ensinnäkin tuo rupeaa tajuamaan asettumisen merkille (käskyä meillä ei tälle vielä siis ole), ja toiseksi suunnat alkaa olemaan jo ihan kivasti hallussa. Oikealle lähetettäessä ei ekalla toistolla tajua lähteä takaviistoon vaan menee suoraan oikealle (siis koiran vasemmalle) mutta kaartaa sieltä sitten oikealle alustalle. Ei haittaa niin kauan kun se kumminkin menee sinne minne on tarkoitus. Vasen ei oo hallussa niin hyvin kuin oikea, meinaa ensin keskelle mutta muutaman kerran jälkeen palaset loksahtaa paikoilleen. Osaksi johtuu kai tummista alustoista tummaa maata vasten mutta eiköhän tämä tästä. Istumisissa ei mitään häikkää, välimatkaa muhun joku 10m.

Metskuja tehtiin piiitkästä aikaa ulkona, ja vauhtia löytyi. Muutama vauhtinouto ja samaten pari kokeenomasta noutoa, kapulan läpsäytys ennen suuhun nostamista tulee aina. Mutta ei haittaa; kunhan menee lujaa, ottaa kapulan, ei mälvää, tulee lujaa ja pitää kii kunnes käsken irrottaa, niin riittää mulle. Kuten se tänään tekikin.

I have a dream

Torstaina lähdettiin Roopen kans hoitamaan Kerttu-beauceronia ja Kerttu onkin yksi niistä harvoista koirista jotka jaksaa Repen hauhau-juostaan-leikkejä. Loppujenlopuksi Kerttu saikin väsytettyä Roopen niin että päätin pistää poikaparan penkkien taakse eristyksiin hullun beussin "leikitään!"-yrityksiltä.

Lauantaina lähdettiin sitten kaikki kolme hallille möllitokoihin, Roope kävi VOIttajassa ja minä liikkuroimassa. Kerttu istui autossa :D
Roopelle kotiinviemisinä VOI1 306p.
Paikkamakuu oli ihan kumma, Repe makasi kahden tyttökoiran välissä, ei mennyt lonkallekaan vaan pisti pään maahan, siis mitä? :D Siinä se sitten makaili oikein lunkisti koko neljä minsaa (kyttäsin sitä aina välillä piilosta).Roope seurasi hihnassa koska oltiin hallissa, en halunnut että se pääsee pysähtelemään. Mutta eipä onneksi edes yrittänyt, seurasi ihan kivalla vireellä. Istumisessa annoin vartaloavun että pönde varmasti myös istuu, ja istuihan se. Luoksetulo jees, vauhtia olis saanut olla enemmän ja viimisen pätän ravasi (ärr).
Ruudun bongasi hyvin ja laukkasikin sinne, jes! Jos tämä vihdoin ja viimein rupeis sujumaan kokeissakin, Roopehan ei oo vielä kertaakaan kokeessa ruutuun mennyt. Noudot ihan kivat, metskussa ravaili mutta aivan sama, eipä tuota metskua oo pitkään aikaan tehtykään. Tunnari okei, oma löyty melkein heti. Kaukoissa oli jotain ihme värkkäämistä, tarvi kolme käskyä ekaan seisomiseen.. Huoh, tätä pitää tosissaan treenata, en tod halua että toi rupee virallisissa tekeen tollasta.

Huomasin että kun palkkailin välillä liikkeiden aikanakin niin Roopen asenne oli aivan eri, tuo kun luulee ihan kympillä noita tilanteita oikeiksi kokeiksi. Harmi kun ei oo enempää möllejä ennen virallisia, meillähän tosiaan on koe 7.5 täällä Rovaniemellä. Mutta toivotaan parasta ja pelätään pahinta, tällähetkellä kumminkin ihan hyvät fiilikset.

Kuvat (c) Saara Kangasniemi

Sataa sataa ropisee

Todellakin satoi kun eilen treenailtiin Saran ja Poxun kanssa. Koirat makasi ensin hetken paikoillaan (Poksu oli muka Roopelle häiriönä, Roope siitä enää mitään häiriinny :D), sitten kuvasin Pomoa (ja kamera kastui toivottavasti toimii vielä) ja Sara liikkuroi Roopelle tunnarin.

Makaamiset siis sujui oikein hyvin, oltiin koirien näkösällä eikä aikaa ollut kun korkeintaan minuutti mutta silti, oli märkää ja vieläpä satoi! Roope alkaa selvästi päästä pikkuhiljaa eroon tuosa sadevammasta. Taisiis märän maan &sateen vammasta. Ei sitä silti kokeeseen voi sateessa viedä, sentään.
Tunnarikin sujui erinomaisesti, ravasi tikuille mutta sen annoin anteeksi siinä säässä, eipä mua niin hirveesti haittais vaikka se normistikin tässä paikassa ravailis, se vaan jostain syystä tykkää laukata. Tehtiin sitten vielä vähän seuraamisiakin (okei hieroja on vasta huomenna mutta kun sillä nyt oli tekemishaluja niin sai tehdä) jotka meni ihan ookoosti, vähän meinasi kontakti rakoilla mutta sateellakin oli tämän asian kanssa kyllä tekemistä.
Niin ja Roopehan noutikin vielä (ja piti mennä tekeen vaan paikkikset ja tunnari eheh), ja hyvin noutikin! Laukkasi kapulalle ja laukkasi takasinkin, palkkasin namilla taakse. Sitten vielä sivulletuloja kapulan kanssa mun edestä, ei ongelmia.

Niin se kesäkausi vissiin alkaa

Kun hakutreenitkin alkoi vihdoin. Otettiin Roopelle vaan haukkumisia, pelkäsin ettei se hiffaa yhtään mutta mitä vielä sillähän oli asiat oikein hyvin mielessä. Siltikin vaikka talvella ollaan tehty näitä hommia ehkä kerran tai kaks.
Tässä vielä Saaran ottamia kuvia todisteeksi.

Valjaat vähän valahti


NO KUULUUKO??