Pelkinriittoinen viikonloppu (ja hirvikoiraa kiinnostaa)

Mulla oli perjantaista lauantaihin hoidossa Jennan tervuneiti Penni, Jedille samanhenkistä seuraa. Hirveenä ne leikkikin, lauantai-iltana Jedi oli melkosen väsynyt pieni pelkikoira. Ulkoilukuvat on ottanut Matleena.

Hirvikoira on siis niiin innoissaan tästä nyt


Tänään kävin Roopen ja Jedin kanssa kentällä treenailemassa. Kentän vieressä olevalle nurmialueelle poljin Jedille jäljen, matkaa varmaan joku 40m ja muutaman mutkankin tein. Jäljen päässä oli rasia kuten tavallista. Itse jälki meni ihan okei, joitakin nameja jäi matkan varrelle koska ite vähän niinkun en muistanu missä se jälki kulki mutta Jedi pysyi kuitenkin jäljen päällä. Eikä yrittäny palata hakemaan unohtuneita, eikä myöskään kiskonu enää kun höyryjuna. Rasialla siitä huomasi että sillä oli joku ajatus ja kun tulin viereen ja käskin maahan niin sillä selvästi loksahti päässä joku pala kohdalleen.

Roope sai tehdä EVL ruutua ja idaria sekä seisoa harjattavana. Vitsit siitä lähtiki karvaa, Jedi sitten reippaana poikana väsytti ittensä juoksemalla karvapallojen perässä ympäri Pukinpolun kenttää :D
Ruudut meni tosi hyvin siihen nähden miten ne on tähän asti menneet. Merkille lähetyksessä meni ensin jonku roskan taakse oikean merkin viereen (...) mutta tajusi sitten vihjeestä ja korjasi. Palkkailin ensin pari kertaa pelkästä merkistä. Ekalla ruutuun lähetyksellä yritti ohjattua mutta käskytin vaan ruutuun ja lopulta bongasi sen ja millä vauhdilla se sinne meni! Tuon jälkeen vielä pari lähetystä + merkkiä yksikseen eikä mitään ongelmia. Vissiin tää rupee tästä sujuun :)


Pienen pelkin paras kaveri on toinen pelki ♥

Karhunpoika sairastaa häntä hellikäämme

Lauantaina vietimme synttäreitäni, joten sunnuntaina pienistä vatsanväänteistä kärsimme sekä minä että Jedi. Tosin oletettavasti eri syistä. En tiedä mikä ihme tuolle iski, meni aivan vaisuksi eikä suostunut syömään mitään. Aamulla oli oksentanut mm. kiviä, neulasia ja heinää, ehkä noilla syömisillä on ihan ymmärrettävääkin jos vähän kivistää vatsanseutua. Tänään oli onneksi jo aivan oma itsensä(eilenkin söi ulkoillessa vähän raksuja) ettei sen pidempi "pöpö" ollut.
Eilen iltasella lähdettiin vielä Kerttu-beussin kanssa lenkille, Roopelle Kerttu on jo vanha tuttu mutta Jedi tapasi beussineidin ekaa kertaa. Mietin jätänkö Jedin kotiin mutta se oli niin täpönä kuitenkin lähdössä että pääsi mukaan. Ajeltiin Vennivaaraan, mutta unohdin vähän varusteita kotiin joten Roope oli vain minimaalisen ajan irti. Otti _kokoajan_ ilmavainua ja kun käveltiin muutama kymmen metriä niin eikös siinä ollut aivan tuoreet tokan jäljet. IHME ettei lähtenyt.
Jedillä oli hauskaa Kertun kanssa kirmaillessa, ja suostuipa se muutaman raksunkin syömään vaikka päivemmällä ei mikään maistunut.

Kuvia ei ole tämän parempia, nämäkin vähät on niin selvää (C) MINÄ-laatua :))

Onni on omistaa ikioma nöttö!

Tästä tulee sitten pitkä (ja kuvantäyteinen) postaus joten valmistautukaa henkisesti.
Tänään olimme siis Jämzä -cityssä Viivin ja Rommin luona aivan koko päivän ja tuntui siltikin ettei aikaa ole tarpeeksi ja se kuluikin varmasti tavallista nopeammin. Kuka voisi kellot seisauttaa? jne.
Nämä meidän Jämsänreissut ei vissiin koskaan mene täysin putkeen tuon junalla kulkemisen osalta. Viime vuonna en saanut Roopelle paluulippua ja tänä vuonna matkustin ilman opiskelijakorttia.. Onneksi konduktöörit olivat inhimillisiä, unohduksesta ei kuulemma sakoteta. Kiitän.

"ULULULULULUULUUUU!!" huusi Viivi ja minä repesin. Mutta koirat tykkäsi kuten kuvasta huomaa.

Kun pääsimme Jämsän asemalle oli Viivi meitä vastassa uljaalla Tojotallaan. Heti kun päästiin asemapihalta ulos niin eiköhän meitä tullu polliisipartio vastaan ja samaisessa risteyksessä kärkikolmiolliset eivät olleet selvästikkään kuunnelleet teoriatunneillaan. Tämän traagisen kohtaamisen jälkeen suuntasimme paikalliselle Cittarille ostamaan koirille lihiksiä ja mulle vähän karsua, nammnam!
Kun ostokset oli hoidettu, suuntasimme Vitikkalan kentälle treenaamaan Roopetsiinin kanssa. Otin ensiksi muutaman pätkän seuraamisia jotka sujui oikein mallikkaasti, sitten luoksaria jossa havaittaissa pientä ennakointia maahanmenoissa ja vimoksi vähän ruutua. Keskelle hakeutumisessa petrattavaa mutta jätän sen miettimisen myöhemmäksi murheeksi.

Hirvikoirasöpöläiset Rommi ja Roope


Roope suuri myyrästäjäkoira

Treenamisen jälkeen suuntasimme kohti Saarikkojen omakotitaloa tapaamaan vanhaa ystäväämme Rombea. Pojilla oli ensin pihalla vähän yhteenottoa joten laitettiin Rommi naruun ja Roope sai vähän haistella uusia hoodeja ennekun mentiin sisälle syömään karsua ja silleen. Ennen ruokaa (hirvenlihaa kastikkeessa + uusia perunoita, en ole koskaan ennen syönyt hirveä hoxhox!) käytiin vielä pihalla kuvailemassa Roopen tokoilua ja temppuilua ja ruuan jälkeen lähdimme käymään pienellä venereissulla.
Mainittakoon vielä että lenkillä jolla myös yhteiskuvat ovat saaneet alkunsa, pojat käyttäytyivät todella mallikkaasti, ei mitään erimielisyyden merkkejä.

Kaukojen maahan-seiso vaihdosta saa näemmä hyviä posetuskuvia!

Tällaista se treenaus hirvikoiran kanssa on, aina hampaat irvessä!

Mutta kyllä se välillä nätiskin osaa

Roopetsiini pääsi minun yksityiseen uimakouluuni (kuten alla olevasta kuvasta näkyy on vedessä käyty) ja ihan näppärästi se loppuviimein käytti takapäätäänkin, kunhan lopetti sen rantaanhinkumisräpimisen. Kun Roope oli uinut kyllikseen, pääsimme sinne venereissulle.

Aina niin fiksu ja filmaattinen :)

Mamin oma laivakoira ♥

Viivi videokuvasikin Roopea ja kunhan saan materiaalin käsiini, pistän sen tänne teidän iloksenne. Niin ja kävipähän pihalla myös pikkuruinen hirvikoiraneito josta Roope olisi niiiin kovasti pitänyt!

Kaikenkaikkiaan päivä oli hulvattoman hauska ja naurunaihetta riittää varmasti vielä piiiitkään! Minulle (ja toki myös Repelle) ehdotettiin visiittiä Jämzään hirvestyskaudella jotta tämä mun suuli hilvikoilani pääsisi vähän totisen työn makuun, ja saatampa jopa lähteäkkin. Riippuu ihan raha- ja asumistilanteestani mutta mielelläni kyllä menisin! Kuten sanoin, päivä kului aivan liian nopsaan ja ensi kesäännkin on ikuisuus.

Paras otokseni koskaan! Siitäpä yritätte arvata minkä olen ikuistanut!

Kuvien (c) Viivi, paitsi laivakoirakuva sekä tämä ylläoleva mystinen otos (c) MINÄ.

Greetings från Tammerfors

Vietämme tällähetkellä Roopen kanssa ansaittua viikon LOMAA Tampereella ja täytyy sanoa että hauskuutta (ja aurinkoa) on riittänyt.
Roope on saanut lenkkeillä, koirapuistoilla ja treenata, toivottavasti on tyytyväinen ohjelmaansa, ja minä oon lenkkeilyn, puistoilun ja treenauksen lisäksi käynyt mm. IKEAssa, maastoratsastamassa islanninhevosilla ja muuten vain palloilemassa tuolla keskustassa. Että suhteellisen miellyttävä loma on tähän asti ollut! IKEAan on päästävä uudestaan haluan ostella sieltä vaikka mitä oli aivan hirveää kun ei ollu rahaa mukana ja ympärilläni hyllyillä oleili mitä ihanimpia objekteja! Eli Haparanda vähän niinkun kutsuisi kunhan tältä reissulta kotiudutaan.

Maanantaina meillä onkin sitten vuorossa junamatka Jämsään jossa mennään tapaamaan Viiviä & Rommi-harmaata joiden luona kävimme viime kesänäkin. Toivottavasti sää suosisi, jos ei minua niin ainakin treenausta. Toisin sanoa älä pliis sada. Laittelen tänne sitten kuva- sekä tekstimateriaalia kunhan kykenen!

Koiria koiria ja lisää koiria, hauskaa

Rotweileri ja melkein-rotweileri (ja joku taskut täynnä froliceja)

Oon ollut hoitamassa tutun koiria nyt noin viikon ja vielä olis puoltoista viikkoa jäljellä. Täytyy tehdä vielä kunnollinen kuvallinen postaus (ylemmästä kuvassa isompi ei kuulu mun hoidettaviin) kunhan saan niitä kuvia otettua.

Roopen treenaus on ollut aika vähäistä viimeaikoina ja ohjattua ei olla otettu viikkoon, ääks. No, ehkä tauko tekee ihan hyvää. Tai sitten ei. Tunnaria tehtiin eilen, ensin toi väärää koska kyseisen tikun alla oli ollut froliceja.. huoh. Lähetin uudestaan ja löytyihän se omakin. Sitten vielä uusiksi ja oma löytyi heti.
Ruutua tehtiin alkuviikosta ja voi että kun ne olikin hienoja! Alustaa ei näkynyt kun nurtsi oli aika pitkä mutta Repe juoksi silti tosi hyvin keskelle joka kerta. Joku päivä tarvis vielä tehdä kehänauhan kanssa mutta se saa nyt odottaa varmaankin sen viikon.

Roope 3v!

Jäi perjantaina kirjottamatta että Roopevoopehan täytti 21.pvä kolme vuotta! :) Niin se aika vaan menee.. liian nopeesti. Mutta toivon mukaan meillä on vielä montamonta yhteistä vuotta aikaa! :)

Saaran eilen ottama kuva koissuista (Roope, Alppi ja Tuike) kun Matleenan ja Alpin kanssa mentiin eilen Saaralle ja käytiin vähän metsässä lenkkeilemässä. Roopen kans jäätiin sitte Sartsalle yöksi :D Tänään oliki sitte tokovälipäivä, mitä nyt yhen tunnarin tein jonka Roope toiki oikeen sujuvasti(yhdellä kapulalla siis) :) Laitoin tikun ympärille nameja niin vauhtiki oli koiralla sopiva. Tässä nyt jonku aikaa ehdollistetaan koiraa OHJAAJAN hajuseen kapulaan Roopen kuolan hajusen sijasta ennenku päässään tosissaan treenaan tätä..

Saaralla paukuttelemassa pyssyllä

Liikkeestä istuminen, eiks oo _vähän_ söpöä<3

Eilen me käytiin Roopen ja Caran kans myös Saaralla vähän ampumassa koirille starttipyssyllä. Oikeestaan kyllä tiesin ettei nuo kaks mitään sano mutta olihan se kiva kuitenki nähä miten nuo tarkalleen reagoi ( = Saara ampuu vieressä, Roope vilkasee Saaraa ja heilauttaa häntää :D)


Täykkäriä, joka vihdoin ja viimein sujuu...


Ammuin sitte Tuikelle talon takaa ja Saara pietti Repsua ja Caraa Tuille mallina kun nuo ei siitä paukkeesta kerran mitään sano. Vielä pitäs Urpoa testata, ei se ainakaan uutenavuotena pahemmin mitään sanonu, mutta siitä ei ikinä tiiä mitä se keksii... Tokoaki otettiin, lähinnä halusin testata vieläkö hyppy on Roopella muistissa ja olihan se :) Saara myös kuvaili koiria, lisäilen fotoja kuhan saan niitä käsiini.



Lisätään nyt vielä Carastaki yks treenikuva :)

Kuvassa siis ruutuilua