Meillä on ohjatun kanssa ollut vähän ongelmia viime aikoina. Oikeastaan kaikki muu sujuu tosi hyvin, paitsi tämä. EVL-juttuja pitäis treenata ehkä vähän useemmin kun tällähetkellä treenataan, jos mielitään ens keväänä kisata. Mutta, hitaasti mutta varmasti, vai miten se meni.
Tuosta ohjatusta siis. Roopehan teki joku aika sitten tosi hyvin molemmat suunnat 8x4 metrin matkoilla. Sitten yhtenä kauniina päivänä rupesi hakeutumaan keskimmäiselle, kerta toisensa jälkeen. Kaartoi kyllä tosi hyvin oikeaan suuntaan ja varmasti näki reunimmaisen alustan, mutta silti. En sitten niin millään saanut sitä tekemään oikein, ja kerkesin muutaman kerran menettää hermonikin asian kanssa.
Kyselin sitten vähän neuvoja internetin ihmeellisestä maailmasta ja sain vinkin laittaa tiiliskivet alustojen tilalle keskimmäiseksi ja siihen suuntaan mihin ei ole tarkotus lähettää. Noutokapula sinne minne lähetetään. Aluksi olin hieman skeptinen tämän suhteen koska mietin miten koira voi oppia noutamaan kolmesta samannäköisestä kapulasta oikean, jos treenaan niin että kaksi väärää on erinäköisiä verrattuna oikeaan. Saivat kuitenkin vakuutettua minut tästä ja eikun treenaamaan. Tiiliskiviä en siihen hätään löytänyt joten laitoin keskimmäiseksi tavan kiven. Väärään reunaan en laittanu mitään.
Ja kappas, sehän toimii! Koira pinkoo kapulalle kun viimestä päivää ja on silminnähden riemastunut päästessään noutamaan. Vaude, en ois tuosta pöndestä uskonut! Pari kertaa lähti vastakkaiseen suuntaan minne käskin, mutta hoksasi nopeesti ettei sillälailla pääse noutamaan. Fiksu koira. Ihanaa kun tämä nyt taas toimii, ainakin toistaiseksi. Hankin nyt ne tiiliskivet jostain ja sitten treenaillaan näin varmaankin useempi kuukausi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti